Viisukuppila

Tänne saa tulla vasta kun on pisteyttänyt käännökset.

Tehty? Voit jatkaa. Tässä muistin virkistämiseksi alkuteksti:

На инат

Аз знам, ще намеря сила в мен
Колко мога да постигна

Няма да пречупят всичко във мен
Няма да ме видят пак сломена
Няма как да стигнат там, до мен

Няма да намерят път към мен
Няма да отнемат мойта вяра
Искат да погледнат, пак над мен

Но, знам ще намеря сила в мен
И небето да достигнаn, на инат, на инат
О, да, знам силата ще бъде с мен
Колко мога да постигна
Колко мога да постигна

Има толкова любов във мен
Има смисъл още да остана
И намирам воля всеки ден

Има хора като теб и мен
Ще останем – на инат се борим
От кой зависи? Да – от теб и мен

Но знам, ще намериш сила в мен
И небето да достигнем, на инат, на инат
О, да, знам силата ще бъде с теб
Колко можем да постигнем
Колко можем да постигнем

Да... Той е там, и ни дава, Той ни дава Da...
Cила, смелост да вървим напред

Но, да знам ще намеря сила в мен
И небето да достигнем, на инат, пак сме тук
О, да, знам силата ще бъде с теб
Колко можем да достигнем
Колко можем да постигнем

Виждам има смисъл
да се борим с теб и знай
Колко можем да постигнем
Да, ние можем да постигнем

Aiheiden kirjo miellytti, mutta yksikään teksti ei ollut klassikkomateriaalia... Neljä heikointa sanoitusta laittaisin mieluusti vaikka jaetulle jumbosijalle, eli en kovinkaan paljoa tämänkertaisesta annista pitänyt. Tosin kaikki erilaiset pikkuvirheet nähtiin, joten voimme ottaa näistä hyödyllisistä esimerkeistä opiksi. Kaikesta voi ammentaa jotakin hyvää.

1. Panttivanki

Tulkinnat irtoavat paremmin useammalla lukukerralla. Vaivoin/paikoin tuntuu vähän kömpelöltä ja kertsi fraasimaiselta. Pinnallisessa seurassa tämä on, yllättävää kyllä, syvimpiä tekstejä. Laulettavuus on aivan perustoimivaa. Hyvä.

2. Aikuinen

Pidin pikkufontti-ideasta ja asenteesta. Mielestäni olisi ollut paljon loogisempaa, mikäli kertsiä ei olisi ryhdytty muuttamaan vasta kuin vikaan, isompifonttiseen toistokertaan. 'En kaipaakaan'-osiossa putosin tavumäärällisesti kärryiltä.

3. Kipuja (Omaishoitajan tuska)

Mielestäni apuotsikko vähättelee lukijan älyä sekä tekstin monitulkintaisuutta ja alentaa työn arvoa. Jo tämä seikka melkein johti selvästi alhaisempiin pisteisiin kuin mitä lopulta annoin. Pari ensimmäistä riviä tuottavat tunteen 'koomisen huonoa ja kliseistä'. Kokonaisuutta analysoidessani päädyin kuitenkin hyväksymään kliseisyyden melodramaattisena parodiana ja tehokeinona. Tykkäsin riimeistä, etenkin 'tyydy siihen mitä on tai kuole'. Itse ensimmäisissä luonnoksissani kirjoitin 'Nuku hyvin, torakat sut kuohii' ja tässä on vähän samaa agressiota. Huumori ja ironia olivat kiitettävää tasoa, otsikon selittelyä lukuun ottamatta. Pieniä laulettavuusvikoja löysin.

4. Inttilesken virsi

Jälleen kerran saamme formaattisanoituksen, jossa on epämiellyttäviä lyhenteitä - asiaa tuntevat voivat tietenkin ylpeillä tietojensa määrällä. Teksti menee siitä mistä aita on matalin: naiivisti, tylsästi ja vähän täytesanaillen. Hahmot tuntuvat pelkiltä käännöstä varten olemassaolevilta paperinukeilta, eivätkä oikeilta ihmisiltä. Yllätysloppu tuntui hieman nololta ja lapselliselta. Inttileski ja virsi ovat konsepteina ihan hauskoja, vaikka toteutus ei sitä ole.

5. Oma ääni

'Oikeistoon' ja 'keskustaan' vähän ontuvat. Tuntuu, että tarkoitetut ilmaisut olivat 'oikeistolle' ja 'keskustalle', mutta sanat korvattiin sattumanvaraisesti laulettavuuden takia. Se nyppii aika pahasti. Papukaijojen ahmintatavat hymyilyttivät, mutta toisaalta mielikuvan logiikka on erikoinen -- papukaija siis oksentaa 'ahmimiaan' asenteita toistaessaan kuulemaansa? Se on melkein looginen ajatus, mutta jotenkin kömpelö, koska se yhdistää monia mielikuvia sikin sokin. Tekstistä tuli selvä fiilis, että ollaan yritetty matkia hienon käännöksen maneereita, siihen tasoon ihan yltämättä. Laulettavuus on epätasaisesti hyvää, niin kuin koko käännöskin. Sanoitus ei kuulu kuitenkaan siihen neljän sanoituksen jumboporukkaan.

6. Häivetyt

Erittäin ihmeellinen ja sekava kokonaisuus. Kaikki sanat ovat sinänsä sopivia ja hyviä valintoja, hienoja sanoja on istutettu mukaan puoliväkisin, mutta teksti ei solju lainkaan. Siitä huokuu todella väkinäinen yliyrittäminen. Lopussa tunsin pelkkää sääliä kirjoittajaa kohtaan. Selvästikin hän on parhaassa luulossaan yrittänyt tehdä jotain hyvää, ajatellen että sanavalinnat tekevät käännöksestä käännöksen, mutta onhan tämä aika karmeaa siansaksaa. Mitä teksti oikein tarkoittaa? Otsikko on heikosti valittu. 'Moitit vaaraa' on valittu pelkän alkuperäisteoksen äänneasun takia, ilman mitään ajatusta. 'Paras'-sana ei kerro mitään merkityksellistä, vaan on mukana vain teknisistä (ja allitteraatio-) syistä. 'Raiskaa'-sanaa ei pidä raiskata tällä tavalla, koska se menettää tehonsa. Tekijä pystyy varmasti paljon parempaan, kunhan laittaa enemmän fokusta sisällön eheyteen. Akuankka13 teki tälläisiä huteja kauden alussa -- liekö jälleen hänen tekosiaan? C'mon! Sanoituksen pitäisi toteuttaa lukijassa fiiliksestä toiseen soljuva kokemus ja kokonaisuus. Tämä ei ihan riitä siihen.

7. Iskä

Sanoituksessa on piilomerkityksiä ja monitulkintaisia säkeitä.... huomaavatkohan muut lukijat niitä? Sanoitus on kuin pieni portfolio omasta sanoitustyylistäni. Toivottavasti se ei ole liian kikkaileva. Suoraviivaisuutta haettiin, tulkinnanvaraisuudesta huolimatta.

8. Lainat

Tämä on tehty johonkin ihan eri lauluun, niin sisällöllisesti kuin sanamäärältään. Aihe on kuivaakin kuivempi ja toteutuksena on tylsä sanaluettelo ensimmäisestä asiasta joka pälkähti tekijän päähän. Seuraava teksti, kiitos!

9. Mitä kuolemani kuittaa?

Painovirhepaholainen 'elämälstä' kielii nopeasta hutaisutyöstä. Sanoituksessa ei oikein ole päätä tai häntää, ja sen rytmi on joko halpatekoista tai olematonta. Otsikkosäe on mukasyvällinen ja äärimmäisen korni mitäänsanomattomuus. Samaa voi sanoa koko sanoituksestakin. Teksti on -kin-päätteiden suurta ilotulitusta, jopa surullisenkuuluisa tupla-myös 'myöskin' löytyy menyystä. Joskus puhumme täytesanoista, mutta tässä tapauksessa voimme puhua täytesanoituksesta. Koomista ihmetystä saatoin kokea lukiessani käsittämätöntä säettä: 'Voitto hävisi, mitä kaipaatkaan, mee' Täh??

10. Terästehdas

Sanoitus on teknisesti erittäin ehyt, tosin sanoitusideana on hieman perusturvallinen maailmanpelastusteema, joka lienee poimittu videon inserttikuvista. Kuvailu on kielellisesti sujuvaa ja virheetöntä, mutta myös varsin ulkokohtaista ja ulkopuolista kerrontaa, liukuhihnamaisesti tyyliin 'fakta 1', 'fakta 2', 'fakta 3'. Väkevin tunnepuoli puuttuu: It works, but it doesn't turn me on.

Korpin kanssa aika samoilla linjoilla, monta ihan miellyttävää sanoitusta, mutta kun niitä alkoi paremmuusjärjestykseen pistää, koki ongelmia, sillä tässä oli monta sellaista klimppiä, mitkä piti selvittää.: Top-3, sijat 4-6 ja 7-8. Sain kuitenkin ainakin jotenkin korrektit pisteet aikaan.

~~~~

1. Panttivanki
Tekniikka oli hyvin hallussa ja varsin kiehtova aihe (mukavaa kun ei ole niin taiteellinen biisi, Tomppakin ymmärtää sanoitusten aiheet. ). Silloin tällöin tuli välähdyksiä Latvia 2010 Ei saa-käännöksestä, mutta nämä mielikuvat häipyivät ensimmäisen kertsin jälkeen.

~~~~

2. Aikuinen
Omani. Sisällöllisesti olen tyytyväinen. Laulettavuus vain jökkii liian nopean biisin takia, siitä pahoittelut.

nkorppi kirjoitti:2. Aikuinen

Pidin pikkufontti-ideasta ja asenteesta. Mielestäni olisi ollut paljon loogisempaa, mikäli kertsiä ei olisi ryhdytty muuttamaan vasta kuin vikaan, isompifonttiseen toistokertaan. 'En kaipaakaan'-osiossa putosin tavumäärällisesti kärryiltä.

Kertsin muuttamista mietin myös, mutta ajattelin sitä kertojan kannalta niin, että vaikka on yksi päivä aikuisuuteen, hän silti jätti jo nuoruutensa taa.

En kaipaakaan-kohdassa se KAKSITAVUINEN (En vaan huomannut sitä sanoitusvaiheessa. ) kiekaisu on En. Muutenkin huutojen kanssa minulla oli ongelmia.

~~~~

3. Kipuja (Omaishoitajan tuska)
Rupesin miettimään, miltä tuntuisi olla itse tuossa tilassa... Hyi. Ymmärrän kertojan tuskan täysin. Laulettavuus oli hyvää, mutta minua häiritsi huutojen liian rajut suomennokset. Aih:in vielä ymmärrän, mutta alun Jee ja Tsaijaijai menevät vähän yli hilseen. Pikkuviilausta, mutta silti. Hyvä sanoitus oli, sitä en kiellä.

~~~~

4. Inttilesken virsi
Tässä yritettiin samaa, kuin Bosnia-Hertsegovinan Matka kuolemaan-sanoituksessa. Tässä loppu ei ollut niin onnistunut tehokeino, sillä puoliso itki niin antoisasti miehensä perään rakastuneena, eikä tuollaista käännettä usko luontevaksi (osaan selittää). Tai sitten näihin loppuihin vain kyllästyy. Ei niitä kannata liian usein käyttää, niin kuin joku Bosnian kommenttiketjussa sanoi. Laulettavuus oli kohtalaista, parissa kohtaa putosin vähän kärryiltä. Aihekin oli mukava, vaikka inttitouhua vihaankin.

~~~~

5. Oma ääni
Huu! Tämä oli varsin miellyttävä sanoitus, jossa aihe ja tekniikka olivat ensiluokkaista. 'Yksinäisyyttämme uhmaat'-rivi jäi mysteeriksi, miten se piti laulaa. Mutta muuten todella hieno ja hyvä sanoitus!

~~~~

6. Häivetyt
Kertosäkeen ensimmäinen sana on kyllä niin oikea kuin vaan voi olla! Muutenkin sanoituksessa oli miellyttäviä kielikuvia (Luurankojen vankat luut esim.) ja laulettavuus oli kunnossa, paitsi tekstillisesti parhaalla, eli tuolla Luuranko-rivillä. Varsin mukava sanailu silti, kyllä pidin.

~~~~

7. Iskä
Todella raskas teksti. Aiheellisesti hyvin ahdistava, ja pienoinen epäselvyys jäi mieleeni. Tappoiko isä äidin? Tappoiko kertoja isän? Vaikka aihe oli ahdistava, se oli kiedottu hyvään laulettavuuteen ja tekniikkaan, joten en voi olla pitämättä tästä, vaikka jäikin erilainen fiilis, mitä muiden kilpailun sanoitusten jälkeen.

~~~~

8. Lainat
Ainoa huono kilpailuteksti tässä kisassa. Lainat-Na inat -pari oli ihan hauska, mutta jos joka riviltä puuttui 2-5 tavua, ja sanoitus oli ihme jurnutusta koko ajan, niin ei tälle voi antaa muuta kuin viimeisen sijan. Anteeksi nyt raaoista kommenteista, mutta tämä oli jopa tekijälleen ala-arvoinen.

~~~~

9. Mitä kuolemani kuittaa?
Laulettavuus ei ollut niin hyvää, mihin tämän kisan aikana on tottunut, useilla riveillä oli jökkäisyjä. Aiheellisesti perusvarmaa, mutta en vain tiedä... Jokin tässä ei vain iskenyt. Ei tule kovin korkealla olemaan.

~~~~

10. Terästehdas
Viimeinen sanoitus oli tietenkin aiheellisesti ajankohtainen ja vakava, mutta tästä jäi jotenkin paha maku suuhun (liekö juuri se savu?). Oikeasti syynä taisi olla kielikuvien vähyys, tästä aiheesta saa tehtyä hienoja sanoituksia, tämä ei ollut niiden kärkipäässä.

Panttivanki
Perusmiellyttävä aihe ja tekniikka kunnossa.

Aikuinen
Aika... suorasanainen. Mielenkiintoinen, mutta samalla myös luotaantyöntävä. Tekniikka jotenkuten hallussa.

Kipuja (Omaishoitajan tuska)
Syvällisempää avautumista. Täydellistä.

Inttilesken virsi
Joo, olen katsonut Maikkarilta liikaa Kasarmia ja lukenut asepalvelus-ketjua Pulinassa.

Oma ääni
Pohdiskelevampaa. Totta, kaikissa on joku vika. Laulettavuus kunnossa pieniä fiboja lukuun ottamatta.

Häivetyt
En havainnut tämän kohdalla mitään erityistä itseäni herättelevää. Laulettvuus on kyllä ihan hyvää.

Iskä
Nuoren naisen avautumista. Ja avautuu hyvin. Jänniä sanavalintoja, laulettavuus erinomaista.

Lainat
Se, että pääni lisää alitajuntaisesti sanoja tähän laulettavuuden parantamiseksi lienee joku merkki tämän tasosta... Tuttuun + Viisut + -tyyliin aivan erilainen aihe kuin muilla.

Mitä kuolemani kuittaa?
Kipuja-sanoituksen hoidettava hautoo itsaria? Nappiaihe, mutta tekniikka ei täydellistä.

Terästehdas
Lienee videon innoittama. Tekniikka täydellistä, kärkikahinoiden tavaraa.

Kyllä tässä kärkikolmikko oli selvästi ylitse muiden.

Panttivanki
(Perus)vahva sanoitus täydellisellä laulettavuudella.

Aikuinen
Fontinmuunnos oli jotain nerokasta. Laulettavuus ja sanoitus muuten kokonaisuudessaan ok-tasoa ja se herättää vain hieman tunteita.

Kipuja (Omaishoitajan tuska)
Joo, en pidä otsikosta itsekään. Ajattelin vain, että pelkkä Kipuja ei toisi tekstissä esille pomppaavaa omaishoitajaa tarpeeksi esille, kun taas Omaishoitajan tuska tuntui yksin hieman puiselta - en tosin tajua, miksen valinnut tuota, sillä onhan se nyt selkeästi parempi kuin tämä nykyinen. Toki kokeilin myös erilaisia kombinaatioita kuten Omaishoitajan tuskaa ja kipuja mutta siinä on jo vähän liikaa johdattelua. Tekstikin jäi omasta mielestäni puolitiehen, enkä saanut hiottua esim. laulettavuudesta täydellistä. Erityisesti kertsin loppu jäi harmittamaan, sillä hoksasin yöllä että senhän saa myös paljon järkevämpään muotoon "Vaan en jätä sua koskaan", joka olisi ollut laulettavuudeltaankin pikkuisen parempi versio.

Inttilesken virsi
Aihe ei sopinut kunnolla kappaleeseen ja sanoituksesta löytyy naiiveja piirteitä (esim. loppu). Laulettavuus pääosin kunnossa.

Oma ääni
En pidä poliittisista sanoituksista, mutta tämä kyllä on ehdottomasti niiden kärkipäätä. Laulettavuus hyvää ja sanoitus soljuu.

Häivetyt
Hämmentävän mukavoimakas sanoitus, joka ei kuitenkaan herätä mitään tunteita. Alkaa-sanan jälkeisen verbin muuten tulee olla infinitiivissä - olkoon kertoja kuinka puhekielinen tahansa, mutta minua tuo -maan-muoto ärsyttää aina. Joitain hienoja kohtia kyllä löytyy ja laulettavuus melko hyvää.

Iskä
Erittäin upea teos, niin aiheeltaan, tekstiltään kuin laulettavuudeltaankin.

Lainat
Hauska sanoitus, jonka laulettavuus on huonoa. Lähellä oli jäädä pohjille mutten kuitenkaan viitsinyt jättää.

Mitä kuolemani kuittaa?
En tajunnut sanoituksesta mitään. Laulettavuus kohtalaista.

Terästehdas
Sanoitus ei ottanut kaikkea irti, joten se jäi makuuni aika laihaksi. Laulettavuus melko hyvää ja aihe ok.

//Tein pikku kommenttimokan

TomppaJr kirjoitti:Tappoiko isä äidin? Tappoiko kertoja isän?

Ehkä ja ehkei... mielestäni vastausten avoimeksi jättäminen tekee sanoituksesta hyytävämmän, ikään kuin kaiken taustalla olisi synkkiä perhesalaisuuksia. Sanoituksen voi tulkita niin, että tytär vain lähtee kotoaan ja isä räyhää kännipäissään (kytevä tuli on vertaus lähtemisilmoitukselle) ja että äiti masentui, sairastui ja kuoli. Toisaalta sen voi tulkita niin, että isä tappoi äidin pitkäaikaisella väkivallalla ja tytär polttaa kodin sekä isän tuhkaksi sen mukana, viime hetken rimpuiluista huolimatta. Molemmissa vaihtoehdoissa tunnelma on loppujen lopuksi samantyylinen. Asian voi myös käsittää niin että jälkimmäinen tulkinta on kokonaisuudessaan vertaus, jolla korostetaan ensimmäisen tulkinnan lohduttomuutta. En kuitenkaan itse ajatellut niin.

akuankka13 kirjoitti:Joo, en pidä otsikosta itsekään. Ajattelin vain, että pelkkä Kipuja ei toisi tekstissä esille pomppaavaa omaishoitajaa tarpeeksi esille, kun taas Omaishoitajan tuska tuntui yksin hieman puiselta - en tosin tajua, miksen valinnut tuota, sillä onhan se nyt selkeästi parempi kuin tämä nykyinen.

No olenpa onnellinen, että teit tämän sanoituksen, etkä 'Häivetyt'-tekstiä... Ehdottomasti voin luottaa siihen että olet edistynyt paljon, tai ainakin päässyt eroon alkukauden notkahduksesta.

Minusta 'Kipuja' olisi kaikessa yksinkertaisuudessaan ollut paras otsikko. Kivut voivat viitata joko hoitajan tai hoidettavan tilanteeseen, joten se olisi jopa aika nerokas otsikko. Se toimisi jopa elokuvan otsikoksi, jos sellainen ohjattaisiin aiheesta. Sellainen arvoituksellisuus, että lukija ei heti tekstin alussa tietäisi kahden päähenkilön virallista suhdetta laittaisi hänet tuntemaan niitä tunteita raaemmalla ja isommalla tavalla, ilman omia ennakkoluuloja ja -käsityksiä sotkemassa latausta. No, voit kokeilla sitten gaalassa...

nkorppi kirjoitti:No olenpa onnellinen, että teit tämän sanoituksen, etkä 'Häivetyt'-tekstiä... Ehdottomasti voin luottaa siihen että olet edistynyt paljon, tai ainakin päässyt eroon alkukauden notkahduksesta.

Nytpä tässä tietysti käy niin, että epäonnistun Itävalta-sanoituksessa...

Minusta 'Kipuja' olisi kaikessa yksinkertaisuudessaan ollut paras otsikko. Kivut voivat viitata joko hoitajan tai hoidettavan tilanteeseen, joten se olisi jopa aika nerokas otsikko. Se toimisi jopa elokuvan otsikoksi, jos sellainen ohjattaisiin aiheesta. Sellainen arvoituksellisuus, että lukija ei heti tekstin alussa tietäisi kahden päähenkilön virallista suhdetta laittaisi hänet tuntemaan niitä tunteita raaemmalla ja isommalla tavalla, ilman omia ennakkoluuloja ja -käsityksiä sotkemassa latausta. No, voit kokeilla sitten gaalassa...

No niinpä tietysti, silloin tässä tosin olisi ollut ongelmana vielä tekstin avautuminen tyhmemmille. Mutta voin kokeilla muutosta gaalassa, jos tämä sinne pääsee (eikä varmana muuten pääse).

Saanko tehdä tunnustuksen?

Tuo fontinmuunnos-nerokkuus oli szigetin väärinkäsityksen ansiota. Itse vain sanoin hänelle, että rivit pitää olla pienellä kirjoitettu, tarkoitin pientä alkukirjainta, mutta olin epäselvä. Siis tuo pieni alkukirjain huomautus vain siksi, koska jotkin palvelimet muuttavat rivien ensimmäisen kirjaimen aina isoksi automaattiseksi.

Mutta hyvä sziget ja hänen väärinkäsityksensä, jos tämä kerran oli toimiva.

TomppaJr kirjoitti: Tuo fontinmuunnos-nerokkuus oli szigetin väärinkäsityksen ansiota.

No voi ei, voinkohan ottaa antamani pisteet takaisin? Hahhah. No mutta katsos, siinä näät että nero ymmärtää aina ohjeesi jopa sinua oikeammin, aivan luontaisesti. Olet aivan liian rehellinen, eihän näitä miksikään virheiksi kutsuta, vaan kohtaloksi. Sinä olit ohjaajana ja ideasi oli hengeltään sama -- sziget vain oli tuottajana laittamassa sormensa peliin. Näinhän se toimii 'oikeassakin elämässä'.

Kiitos Nerolle!

Minusta tämä oli vaan niin hauska yhteensattuma. Ja eihän pisteyttämättömät tätä topicia lue, niin ei se heidän pisteisiin vaikuta.

Takaisinotettavista pisteistä puheenollen: sziget on näköjään antanut kahdelle sanoitukselle 3 pistettä?

TomppaJr kirjoitti:Tuo fontinmuunnos-nerokkuus oli szigetin väärinkäsityksen ansiota.

Ei sitä olisi tarvinnut mainita mitään pikkukirjaimista, sillä valvoja sörkkii sanoitusta useimmissa tapauksissa vain muuttamalla kirosanafiltterin takia harvennetut sanat "normaaliksi".

TomppaJr kirjoitti:Itse vain sanoin hänelle, että rivit pitää olla pienellä kirjoitettu, tarkoitin pientä alkukirjainta, mutta olin epäselvä. Siis tuo pieni alkukirjain huomautus vain siksi, koska jotkin palvelimet muuttavat rivien ensimmäisen kirjaimen aina isoksi automaattiseksi.

Kääk. - Ihmettelin kyllä, mikset käyttänyt pientä fonttia jo viestissä. Alkukirjaimiin en kiinnittänyt mitään huomiota, koska et niitä maininnut ja luen käännökset vasta julkaisun jälkeen. Varmistin vielä, olinko ymmärtänyt oikein, mutta sinä vastasit siihen mitä luulit minun kysyvän etkä siihen mitä luulin kysyväni.

Toivottavasti monet eivät sakota fontista. Itse yritän jättää tekstin ulkoasun pisteytyksen ulkopuolelle, eikä se ainakaan tällä kertaa vähentänyt eikä lisännyt antamiani pisteitä.

ESC93 kirjoitti:Takaisinotettavista pisteistä puheenollen: sziget on näköjään antanut kahdelle sanoitukselle 3 pistettä?

Kiitos havainnosta. Paperilla oli oikein, nettisivulle löin väärän numeron. Korjattu.

1. Panttivanki
Kreikan velkavankeus ja Suomen vakuusvaatimukset: halutaan pantiksi jotain, tietääkö demarikaan mitä? "Kuka vartioi, jos itse en" - Kreikan taloudenpitoa ei vartioitu, koska EU-maat halusivat olla itsenäisiä ja isotkin rikkoivat sääntöjä. Nyt on "pakko" edetä kohti liittovaltiota. "Se, joka itseänsä hallitsee, nousta voi" - se, joka ERVV:hen turvautuu, saa madella lainanantajien pillin mukaan.

2. Aikuinen
Kerronta on sujuvaa ja tarina mitä sopivin, täynnä nuoruuden raivoa ja turhautumista. Reheviä yksityiskohtia on monia, esim. perseelleen menevä koulunkäynti ja jätkän kanssa touhunnut poikaystävä. Väliosassa (r. 25-26) tavunpituudet ontuvat, muuten OK-laulettavuus.

3. Kipuja (Omaishoitajan tuska)
Luettava kuvauksena omaishoitajan kovasta arjesta ja ääritunteista? Miksi näin nuorekas biisi ja esittäjä? Ylen voimakkaita kielikuvia: kirves päähän, giljotiini, ruoska, hirsipuu pihalla ellei jopa useita hirsipuita. Varmasti on sanoituksia, joihin nämä pulahtaisivat kuin kalat veteen. Nyt jäi vaikutelma, että päähenkilön sisäinen maailma piiloutuu ja ulkoisilla tehokeinoilla kalastetaan vain helppoja pisteitä.

4. Inttilesken virsi
Aihe on handussa sotkun munkkeja myöten. Ei hullumpi, vaikkakin vähän pieneltä tuntuu, tai pikkuhauskalta, jos vertaa alkuteokseen ja kolmeen ekaan käännökseen. Loppuvitsi on kai enemmän vitsi kuin kannanotto aseita ja armeijoita vastaan. Mielestäni kappale olisi ansainnut jotain enemmän kuin keveän hupisanoituksen.

5. Oma ääni
Natsiaiheet ovat Timoteuksen bravuuri, mutta tähän oli pakko saada Hitler mukaan. "Vihapuhe" on puhetta, jota sanan käyttäjä vihaa. "Rasisti" on henkilö, jonka hyvät ihmiset julistavat rasistiksi. Vihapuhe on todellinen ongelma, oli jo ennen Norjan joukkomurhaa, mutta sanaa ei pitäisi käyttää miten sattuu."Nyt se on kuminauhakäsite, jota voi käyttää mihin vain", sanoi professori Timo Vihavainen äskettäin (HS 31.7.).

6. Häivetyt
Jatkoa uudissanakäännöksille. Häipyä, näivettyä, päivettyä... Kuihtuva ihonväri (r. 2) kertoi enemmän kuin ihoa raiskaava väri (r. 23). Luurankosäkeen tavuja en saanut sopimaan enkä tajunnut, miksi luurankojen luut ovat nimenomaan vankat. "Kerrallaan" (r. 15) on semanttisesti oudossa tehtävässä. Melko kiinnostava joskin lievästi masentava sanoitus.

7. Iskä
"Esikuva lapsilleen" ei saa neljättä käskyä taottua kakaran kaaliin edes voimakeinoin. Tällaisissa oloissa lapsi saa niskoilleen tehtäviä, jotka eivät normaalisti kuuluisi lapselle. Yhteiskunnallinen tausta vilahtaa laman muodossa. Monitulkintaisuuksia en yritäkään avata vaan otaksun, että soihtua ja tulta käytetään polttamiseen. Perhe-elämän varjopuolia nähneille tässä lienee paljon tuttua, vaikkei olisikaan juuri samanlaista iskää kotona.

8. Lainat
Uskon tekijän mainiosti tietävän, että sanaparissa "na i-nat" on kolme ja sanassa "lai-nat" kaksi tavua. Tekstissä on pari hilpeää oivallusta: jos holtiton lainailu kaataa kaikki firmat, sitten ei ole enää firmoja! Yrityksen rahoitus pikavipeillä ja konkurssille nauraminen ovat samaa lajia. Voisi toimia, jos laulettavuus olisi parempi.

9. Mitä kuolemani kuittaa?
Saariaiheesta (r. 11) huolimatta tekijä ei ole sziget. Toisin kuin nkorppi pidin otsikkoa lupaavana. Hyvä kysymys, mitä kenenkään kuolema kuittaa? Muuten epäselvää on paljon, mielestäni liikaa. Haluaisin ymmärtää jostain jotain, vaikka pelkkien fiilisten tasolla käännös ei olisi aivan huonokaan. Idea ei vain välity tänne asti.

10. Terästehdas
Vähän kuin Kirkan Varrella virran (1973), jonka Pertsa Reponen käänsi suomeksi: "Siellä puutkin kellastuu, ja nyt on vasta heinäkuu / Syy tehdas on, ei mikään muu, varrella virran". Osoitetaan ongelma ja toivotaan, että joku havahtuisi. Henkilökohtainen taso tästä on jätetty pois: mainitaan kyllä kotitila (r. 17) mutta ei kerrota, kenen koti se on. Syntyy luettelomainen, hitusen ulkokohtainen vaikutelma. Huolellista työtä joka tapauksessa, ja sen täytyy näkyä myös pisteissä.

2. Aikuinen
Teiniangstinen kasvutarina on käypä teema kappaleeseen. Toteutuksessa on kuitenkin ongelmansa. Kertosäkeistön mieleenjäävimmässä säkeessä vallataan Siwan Megaforce-hyllyjä mutta sen merkitys jäi minulle hämäräksi. Onko säkeen verbivalinta tarkoituksellinen vai hätäratkaisu? Siwasta varastamisen tai Siwassa notkumisen ymmärtäisin mutta hyllyjen valtaamista en.

Konfliktin laukaisemista C-osassa ja kappaleen lopun kääntämistä imperfektiin pidän kehnona ratkaisuna. Vuosien prosessin typistäminen pariin säkeeseen ei toimi. Syntyy vaikutelma kuin kertojasta olisi kirjaimellisesti yhdessä yössä tullut aikuinen. Katsoin kuitenkin lopetusta osittain läpi sormien, koska säkeistöt olivat sisällöllisesti ja tyylillisesti hyvät. Kertoja vaikutti niissä uskottavalta eikä pikkuvanhalta tai ulkoa roolitetulta.

3. Kipuja (Omaishoitajan tuska)
Paljon katkeruutta, jopa vihaa, ehkä oikeutettuakin. Omaishoitajat eivät saa raskaasta työstään sellaista arvostusta kuin pitäisi. Jonkin verran kavahdin kuitenkin sitä, ettei tekstistä välity rakkaus, jolla omaishoitaja toivottavasti hoidettavaansa suhtautuu. "Sua jätä vaan en koskaan" -säe ei riittänyt tuomaan tätä merkitystä esiin, koska teksti huusi säkeelle niin voimakkaasti vaihtoehtoisia tulkintoja (esim. kertoja on omaishoitajana suvun painostuksen tai yhteisön yleisen moraalikäsityksen vuoksi). Kaalimaan (?) roskan haaliminen on toivottavasti metafora jollekin mutten tajunnut sitä. Muilta osin ainakin kuvittelen ymmärtäneeni värikkäätkin kielikuvat.

4. Inttilesken virsi
Otsikko ei luvannut hyvää; kappale ei taivu virreksi. Onneksi tekstikään ei ole virsi mutta ei sen lukeminen silti muuttanut mielipidettäni myönteiseen suuntaan. Yksiulotteinen teksti, jossa inttislangia on paljon, tunnetta vähän. Tyylilajikin vaihtuu kesken matkan romanttisesta draamasta puujalkakomediaan. Kertosäkeistö on tekstin paras osa ja voisi jopa toimia, jos muut osat tukisivat sitä eivätkä vetäisi mattoa sen alta.

5. Oma ääni
Oih. Ajankohtaisteksti, jonka olisin halunnut itse osata kirjoittaa. Silkkaa täydellisyyttä niin tyyliltään, tekniikaltaan kuin sisällöltäänkin. Erityisesti toinen säkeistö onnistuu sanomaan paljon. Adolf Hitler. (<- Älköön kukaan ymmärtäkö väärin (mutta jos joku kuitenkin ymmärtää väärin, en siis kannata natsiaatetta mutta kannatan intohimoisesti Hitler-kortin käsittelemistä käännöksissä).)

6. Häivetyt
Keisarin uudet vaatteet -käännös. Tekniikka kunnossa kaa-pissaa lukuun ottamatta, sanavalinnat näyttävät hyviltä (joskaan uratykki ei oikein sovi genreen) ja jokainen kahden peräkkäisen rivin yhdistelmä näyttää periaatteessa mielekkäältä, ts. silmiinpistävät aasinsillat puuttuvat. Silti en onnistunut löytämään kokonaisuudesta punaista lankaa, vaikka yritin, yritin ja yrittämästä päästyänikin yritin. Ellei vastaavia tekstejä olisi ollut kisoissa aiemminkin, veikkaisin tätä Markovin ketjuun perustuvalla puppugeneraattorilla tuotetuksi. Ilmeisesti takana on kuitenkin oikea ihminen.

7. Iskä
Tyyliltään joukon omaleimaisin teksti mutta valitettavasti en pidä tyylistä. Ymmärrän kyllä, mihin tekijä on pyrkinyt. Teksti koostuu takaumista, minkä vuoksi ylätyyliä ja lapsenomaista kieltä on tekstissä sekaisin. Sekoitus voisi toimia, jos siinä olisi jokin havaittava ei-sattumanvarainen logiikka. Kun peräkkäisissä säkeissä "rupinen ja hauras naaras" makaa "pötköllään", teksti kuitenkin pelkästään hämmentää, ei säväytä. Iskän kuumenemisen kaksoismerkitys on puujalkavitsi. Useita hyviä kohtia kuitenkin molemmissa tyylilajeissa (esim. "veri pullonkaulan", "Pois vien kotipesän pirstaleet", "Lamaraha, olet iskän viina"), mikä riitti tässä joukossa kohtalaisen korkealle, vaikka kokonaisuus hiukan ontuikin.

8. Lainat
Tekniikka on pahasti metsässä, tautofonia häiritsevän yleistä ja tyyli kovin proosallinen. Tekijän arvaamisesta ei taida olla palkintoja luvassa. Teemasta olisi voinut saada jotakin irtikin, jos perusasiat olisivat kunnossa.

9. Mitä kuolemani kuittaa?
Otsikko on hyvä. Valitettavasti otsikon höysteeksi ei ole löydetty oikein mitään ja se jää irralliseksi. Olen ottanut tavaksi käydä tekstit läpi vähintään kahdesti niin, että kertojen väliin jää useampi päivä. Tämä teksti reputti "kestävyystestin", otsikkoa lukuun ottamatta se ei ollut jättänyt mitään muistikuvaa.

10. Terästehdas
Hmm. Tästä jäi jotenkin naiivihko vaikutelma mutta en onnistu kokonaan tavoittamaan vaikutelman syytä. Syy saattaa olla yhdistelmä: jokunen tyylillisesti arveluttava sanavalinta ja asiapitoisuuden runsaus tunnekuvauksen kustannuksella tekevät tekstistä kouluesseemäisen. Viat eivät ole suuria mutta kun ei iske, niin ei iske. Ei voi mitään. Ehkä jossakin toisessa biisissä täsmälleen samatkin ratkaisut tuntuisivat osuvilta.

---

Bulgaria sai luvan todistaa comebackiani, josta ei tullut niin loisteliasta kuin jotkut ehkä odottivat. Käännösilo ei palannut itsekseen takaisin, joten aikataulutin paluuni. Kesäkuun puolessavälissä päätin, että paluuni on tapahtuva elokuun alussa, mitä ennen en edes yrittäisi kääntää viisuja. Bulgarian dedis osui juuri sopivaan kohtaan mutta ensimmäinen kisa meni vielä verrytellessä.

Comebackin aikatauluttamisella oli kaksi tarkoitusta:
1) Kuuden viikon ajan ei tarvinnut stressata sitä, keksiikö käännösaihetta tai jaksaako kääntää. Ei tarvinnut keksiä eikä jaksaa.
2) Näin tuli varmistettua, että comeback tulisi myös joskus tehtyä. Rima tulee helposti nostettua liian korkealle tauon jälkeen. Suotta. Käännökset arvostellaan nimettöminä, joten ensimmäisen tauon jälkeisen käännöksen ei tarvitse olla elämää suurempi sen enempää kuin minkään muunkaan.

Käännösilo on vieläkin suurelta osin hukassa mutta yritän osallistua loppukauden aikana ainakin puoliaktiivisesti. Jos käännösilo ei loppukaudestakaan löydy, pitää arvioida tilannetta talvitauolla uudestaan.

Timoteus kirjoitti: Tyyliltään joukon omaleimaisin teksti mutta valitettavasti en pidä tyylistä. Ymmärrän kyllä, mihin tekijä on pyrkinyt. Teksti koostuu takaumista, minkä vuoksi ylätyyliä ja lapsenomaista kieltä on tekstissä sekaisin. Sekoitus voisi toimia, jos siinä olisi jokin havaittava ei-sattumanvarainen logiikka.

Niin, ideana tosiaan on, että aikuiseksi kasvanut nuori nainen ei osaa päättää onko edelleen se takaumien lapsi vai 'uusi ihminen' -- kaksi persoonaa kilpailee päänsisäisestä tilasta. Ne elävät sekaisin, niin kuin vanhat ja uudet ajatuksetkin. Tarkoitus on synnyttää haavoittunut ja hieman mielisairas vaikutelma. Kauhuelokuvissa häiriintynyt hahmo saattaa puhua älykkäästi ja aikuismaisesti, mutta muuttua yhtäkkiä lapseksi. Harmi, että kahtiajako ei kaoottisuudessaan ole niin selkeä ja säännönmukainen että tykkäisit.

Erittäin hauskaa että teit paluun. Toivottavasti iloa vielä löytyy, ehkä se vain vaatii sopivan kappaleen... välillä tämän kauden biisit eivät minuakaan innosta.

Timoteus kirjoitti:2. Aikuinen
Teiniangstinen kasvutarina on käypä teema kappaleeseen. Toteutuksessa on kuitenkin ongelmansa. Kertosäkeistön mieleenjäävimmässä säkeessä vallataan Siwan Megaforce-hyllyjä mutta sen merkitys jäi minulle hämäräksi. Onko säkeen verbivalinta tarkoituksellinen vai hätäratkaisu? Siwasta varastamisen tai Siwassa notkumisen ymmärtäisin mutta hyllyjen valtaamista en.

Konfliktin laukaisemista C-osassa ja kappaleen lopun kääntämistä imperfektiin pidän kehnona ratkaisuna. Vuosien prosessin typistäminen pariin säkeeseen ei toimi. Syntyy vaikutelma kuin kertojasta olisi kirjaimellisesti yhdessä yössä tullut aikuinen. Katsoin kuitenkin lopetusta osittain läpi sormien, koska säkeistöt olivat sisällöllisesti ja tyylillisesti hyvät. Kertoja vaikutti niissä uskottavalta eikä pikkuvanhalta tai ulkoa roolitetulta.

Megaforce-hyllyjen valtaaminen tarkoittaa ns. kakaroiden (eli 12-vuotiaiden kovisten) häätämistä niiltä hyllyiltä pois ja vanhempien nuorten levittäytymistä sinne huutelemaan ihmisille rumia ja estämään heidän pääsyn sinne. Tämän loogisuutta en ole koskaan ymmärtänyt, mutta tätä oikeastikin tapahtuu.

Kertoja kuvittelee kirjaimellisesti aloittavansa uuden elämän, mutta sanoitus ei kerro, onnistuuko se. Hänellä on kuitenkin toive paremmasta tulevaisuudesta, kun nuoruus on 'virallisesti' jäänyt taa.

Timoteus kirjoitti:Jonkin verran kavahdin kuitenkin sitä, ettei tekstistä välity rakkaus, jolla omaishoitaja toivottavasti hoidettavaansa suhtautuu. "Sua jätä vaan en koskaan" -säe ei riittänyt tuomaan tätä merkitystä esiin, koska teksti huusi säkeelle niin voimakkaasti vaihtoehtoisia tulkintoja (esim. kertoja on omaishoitajana suvun painostuksen tai yhteisön yleisen moraalikäsityksen vuoksi).

Juju on siinä, että kertoja yrittää edelleen rakastaa miestään tämän mielisairastumisesta huolimatta, turvautuen välillä käänteispsykologiaan, mutta huomaa että ei enää tunne häntä samaksi ihmiseksi kuin ennen sairastumista. Rakastaminen muuttuu näin tekorakkaudeksi.