Viisukuppila

Karoliina Kestin muisto-fb-ryhmä kirjoitti:Osan ottoni!

Minä nyt vain osasin ajatella tämän hyvin kiinnostuneesti. Ei tietenkään voita mahdonlistaa ja sydänmellistä.

Tiedätkö, mitä torke tai kuulokoira tarkoittaa?

Ylen Elävä arkisto: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4 ... t=&a=10546 (videojuttu uusista sanoista)

riksa[ kirjoitti:Porrtugali Porttugali Portugali on mun mielestä ihan itsestäänselvyys ja helpoin noista lausua.
Onko niillä "joillain" myös vaikeuksia ääntää sanoja parta, murto ja irti? Tuleeko niistäkin sitten outoja versioita tyyliin parrta, murtto ja irrtti?

Toi Porrtugali on kyllä huvittava.

Ehkä Huilumiehellä vain on tarkat korvat? Kyllähän oikeasti suomessa sanan keskellä toista konsonanttia edeltävä konsonantti ääntyy hieman pidempänä kuin kahden vokaalin väliin sijoittuva konsonantti. Jolloin, kun koettaa ääntää portugaliin vain yhden t:n, tulos tarkoissa korvissa voi kuulostaa porrtugalilta. Ja ihan sama pätee partaan ja murtoon ja irtiin. Ei se ole vaikeus ääntää, se on vain se, miten suomea äännetään. Kirjoitusasu sanoissa on yksi tai kaksi kirjainta, mutta todelliset äänteiren pituudet voivat sijoittua siihen välille, ja tuossa tapauksessa sijoittuvatkin.

Porttugali on kyllä silkkaa ruotsia ja sille voinkin nauraa. Eikös se jo voitaisi vaihtaa englantia mukaillen pootugaliksi, yhdellä t:llä, ja päästäisiin niistä hankalista ärristä samalla eroon?

Miksi joskus suositellaan/kielletään jonkin tekeminen sanomalla, että niin ei voi tehdä (tyyliin "Homeista leipää ei voi syödä" tai "Niilissä ei voi uida") ??

Muistinpa juuri, että mummoni käytti "ole hyvän" asemesta sanaa "he". Onko tämä "hehettely" muille tuttua vai kuuluiko vain mummoni sanavarastoon?

Mummoni on siis kotoisin Pohjois-Pohjanmaan ja Ylä-Savon rajaseuduilta. Äidin puolen murre taitaakin olla ennemmin savolaismurteita kuin pohjalaismurteita.

Toni kirjoitti:Muistinpa juuri, että mummoni käytti "ole hyvän" asemesta sanaa "he". Onko tämä "hehettely" muille tuttua vai kuuluiko vain mummoni sanavarastoon?

Mummoni on siis kotoisin Pohjois-Pohjanmaan ja Ylä-Savon rajaseuduilta. Äidin puolen murre taitaakin olla ennemmin savolaismurteita kuin pohjalaismurteita.

Ymmärsinkö nyt oikein, että tarjotessaan esim. ruokaa, ojentaessaan lautasta mummosi ei sanonutkaan "ole hyvä" vaan "he" - vielä niin, että siihen liittyy suomalaisittain, etenkin ennen nykypäivän anglovaikutusta, lievästi nouseva sävelkulku? Nimittän nyt kun sanoit niin muistan äitini käyttäneen tuota lapsuudessani. Hän on helsinkiläinen, mutta vietti paljon aikaansa isänsä kotitalossa, läntisessä Pohjois-Savossa.

Sitten varsinaiseen asiaani: mikä siinä on, että jos suomenruotsalainen käyttää suomenkielisen suomalaisessa nimessä ruotsalaista kirjoitusasua tyyliin Katarina eikä Katariina niin se on luonnollinen äidinkielestä johtuva ilmiö, mutta jos suomenkielinen suomalainen ei tunne ruotsinkielistä nimeä ja tekee virheen kirjoittaessaan nimen kuten sen suomalaisena kuulee niin se on siis niin-kauheaa ja paljastaa ihmisen todellisen sivistystason. Tyyliin Gynvald eikä Gunvald?

"he" on tuttu sanonta täälläkin päin pohojanmaata... "oosta ny hiliaa" sanottiin kun toinen harkitsi, mietti jotain asiaa. (Olisitko nyt hiljaa) Tollonkoppia ja tuupermullikkaa, osaatteko sanoa mitä tuo tarkoittaa ?
"Paappa kohalles" on myös hyvä neuvo. (Kuvittele itsesi samaan tilanteeseen)

romualdo kirjoitti:""Paappa kohalles" on myös hyvä neuvo.

Tuohan on monimerkityksisyydessään Fingerpori-ainesta.

ta1ja kirjoitti:Sitten varsinaiseen asiaani: mikä siinä on, että jos suomenruotsalainen käyttää suomenkielisen suomalaisessa nimessä ruotsalaista kirjoitusasua tyyliin Katarina eikä Katariina niin se on luonnollinen äidinkielestä johtuva ilmiö, mutta jos suomenkielinen suomalainen ei tunne ruotsinkielistä nimeä ja tekee virheen kirjoittaessaan nimen kuten sen suomalaisena kuulee niin se on siis niin-kauheaa ja paljastaa ihmisen todellisen sivistystason. Tyyliin Gynvald eikä Gunvald?

Toisaalta kyllähän suomenkielinenkin voisi käyttää kirjoitusasua Katarina. Vähän samoin kuin Nikoksi esittäytyvän nimi pitäisi kirjoittaa joko Niko tai Nico, mutta ei sitä pysty päättelemään, koska kirjoitusasuja käytetään myös ristiin Suomen kieliryhmien kesken.

^ joo, toki voisi käyttää muotoa Katarina, joskin suomenkielelle Katarina ja Katariina ovat kaksi eri nimeä, jotka lausutaan, tai pitäisi lausua säännönmukaisesti kahdella eri tavalla samoin kuin Nina ja Niina, Pia ja Piia. Käsittääkseni ruotsalaisissa nimistä tällaista kirjoitusasun todentavaa eroa ei ole - toki nimensä voi kirjoittaa ruotsalaisittan Pia ja sanoa pitkällä vokaalilla, mutta silloin kyse on ruotsalaisen nimen käytöstä, eikö?

Mutta en hakenut oikeastaan tuota, vaan jäin itse miettimään, että miksi itsekin suhtaudun helposti ankarammin virheisiin, jotka tehdään suomenkielisyydestä käsin. Siis siihen, joka laajenee näihin olummppioiden lausumisiin ym. Esimerkiksi tiedän henkilöitä, jotka ärsyyntyvät siitä, että nimensä "Tim" suomalaiset sanovat helposti Timi, vastaavasti en tunne "Ullaa", jolle olisi tullut mieleenkään harmistua siitä että ruotsinkielinen sanoo nimen "uyllana" - painojen kanssa miltei uyl-lah.

Autolla ajetaan ja polkupyörälläkin ajetaan, mutta mitä tehdään potkukelkalla?

Rousku kirjoitti:Autolla ajetaan ja polkupyörälläkin ajetaan, mutta mitä tehdään potkukelkalla?

Potkutellaan?

Minä olen mielestäni ajanut potkukelkalla mutta en todellakaan tiedä, mitä suurin osa ihmisistä sillä tekee. (Ei varmaan mitään )

Rousku kirjoitti:Autolla ajetaan ja polkupyörälläkin ajetaan, mutta mitä tehdään potkukelkalla?

Ainakin seuraavia vaihtoehtoja olen kuullut käytettävän:

1. mennä kelkalla
2. kelkkailla
3. kelkotella
4. potkutella

'

Sain virallisen luontoista sähköpostia, jossa käytettiin termiä "implementoida". En ole koskaan kuullut moista käytettävän suomen kielessä En pidä noista englantiväännöksistä, varsinkaan tällaisissa tapauksissa joissa ihan hyvin löytyy käyttökelpoisia suomalaisia termejä

Sitä käytetään ja paljon.

Erityisesti tieto- ja laatujärjestelmiä implementoidaan.

^Ai Olen ilmeisesti elänyt tynnyrissä Ja nimenomaan ympäristöjärjestelmää tässä "implementoitiin"

Ihan uppo-outo sana, enkä tajua edes, mitä se tarkoittaa...

Aintsu kirjoitti:Ihan uppo-outo sana, enkä tajua edes, mitä se tarkoittaa...

Implement = toteuttaa / panna toimeen

Kiitos, kun sivistit mua! Ihan älytöntä jotenkin, ettei tuota(kaan) asiaa voitu sitten sanoa selvällä suomen kielellä.

Magnum kirjoitti:Sitä käytetään ja paljon.

Erityisesti tieto- ja laatujärjestelmiä implementoidaan.

Joo Itsehän hain muuten juuri työpaikkaa, jolla oli hieno englanninkielinen nimi, implementation specialist. En saanut paikkaa, koska kokemus ei riittänyt.

Kantsii sit hankkia kuunnon traineri koutsaamaan brainstormausta, se tuottaa innovaatioita joita kelpaa implementoida.

No vaikka jonkin spesifikaation mukaisen järjestelmän voi implementoida monella eri tavalla. Mutta kai sen voisi toteuttaakin, ja järjestelmän (anteeksi systeemin) määritellä? Eli on se tuttua kieltä, mutta vähän hassua.

IT-alalla kaikenmoisiin anglismeihin joutuu tottumaan, mutta ihan kaikkea ei ole pakko niellä. Kaikkien aikojen hirvittävimmän sanahirviön tosin kohtasin jo opiskeluaikana kognitiotieteen kurssilla: likelihoodi [laiklihuudi]

Älä tuu mun laiklihuudeille!

Vaihteeksi kysymys koskien englannin kieltä.

Olen ihmetellyt, miksi monet ei-suomalaiset ihmiset käyttävät aina sanaa ”government” kun he puhuvat valtiosta, eivätkä käytä sanaa ”state”, jota minä käyttäisin. Tarkistin sanakirjoista, ”state” olisi vähintään yhtä sopiva sana kuin ”government”.

Minusta valtio instituutiona olisi nimenomaan ”state” (onhan se ruotsiksikin ”staten” ja ranskaksi ”état”). Kun taas ”government” mun suomalaisissa korvissani kuulostaa niin hallitukselta, eli että tämä Kataisen/Kiviniemen/Vanhasen/jne. hallitus eli kokoelma ministereitä päätti niin ja näin. Tai että heidän ministeriönsä päättivät. Mutta ei mikä tahansa hallintoon kuuluva muu virasto (Liikennevirasto, Opetushallitus, KELA ym.), jotka instituutiona ovat kuitenkin aika jatkuvia ja riippumattomia juuri tämänhetkisen hallituksen päätöksistä.

Älyttömin esimerkki olisi ”I get money from the government” jos tarkoittaa, että saa valtiolta jotain tukea, esim. opintotukea. Miksei sanoa ”I get money from the state”? Mun korvissani ”to get money from the government” tarkoittaa, että on joku erikoisagentti, joku James Bond, jonka hallitus on palkannut suorittamaan salaisia tehtäviä. Tai sitten vaikkapa joku erityisselvittelijä, jonka selvitys auttaa tätä nykyistä hallitusta tekemään vaikeita päätöksiä.

Vielä hullunkurisemmalta kuulostaa ”to give money to the government”. Kuulostaa ihan lahjonnalta, yksityishenkilö antaa hallitukselle rahaa?! Eiköhän verojen maksu olisi mieluummin ”to pay taxes (to the state)”, vai mitä?

Mitä sanoo tähän JuhaUK ja muut englantia paremmin tuntevat? Ovatko muut törmänneet samaan ilmiöön?

Hmmm. Tämä vaatinee hieman syvällisempää pohdintaa... äkkipäätä ja vähäisen googlauksen jälkeen sanoisin, että suomen sana "hallitus" ei ihan suoraan vastaa englannin goverment-sanaa. Oikeastaan kai kyse on vallan kolmijaon pohjalta toimeenpanovallasta, eli hallinnosta, jonka valtion virkamiehet suorittavat. Suomessa vielä erityisesti hallitusvalta...täkäläisessä systeemissä hallitus on oikeasti "cabinet" ja government paljon laajempi käsite, eli koko valtionhallinto.

Toisaalta, kun katsoo brittiläisen valtionhallinnon sivustoja, on esim. kansaneläke viralliselta nimeltään "state pension" ja muutkin tukiaiset yleisesti "state benefits". http://www.direct.gov.uk/en/MoneyTaxAnd ... /DG_190052

Ehkä oikein olisi sanoa, että "state benefits are administered and paid by the government"

Mikä sitten USAssa olisi oikein? State on siellä vain osavaltio, ja USAn yhteisiä asioita hallinnoi liittohallitus/hallinto, eli federal government.

Saatan toki olla aika lailla väärässäkin, voisin toki kysellä joltain alkuasukkaalta, mutta harvat heistä kykenevät analysoimaan omaa kieltään näin pikkutarkasti

Ja mietintä jatkuu Siis tokihan sanaa "the government", määräisessä muodossa käytetään usein myös merkityksessä "tämä nykyinen hallitus" varsinkin negatiivisessa mielessä... "the government is out of touch".

Olisko niin, että ihan kieliopillisesti oikein olisi "get government money" tai "money from the state", yleisessä mielessä. Jos taas sanoo, että "I don't like how the government uses our taxes" oikeasti viittaisi tähän hallintovaltaan, eli kumpi näista kahdesta puolueesta onkaan vallassa, mutta ei tarkoita että on kaikenkaikkiaan vastaan verojen maksamista valtiolle...

http://en.wikipedia.org/wiki/Government on siis se government, joka hallinnoi valtiota. Jos puhekielessä sanotaan määräisellä muodolla "I get money from the government" on se varmaan tavallaan kieliopillisesti väärin, kuten Huilumies arvailikin, mutta monet ilmaisut ovat jo niin vakiintuneita, ettei kukaan enää tunnista niitä vääriksi. Toisaalta, ehkäpä jokainen hallinto aina säätää noita maksuja sen verran, että on tavallaan luontevaa sanoa, että ne ovat tämän hallinnon (säätämiä) maksuja, eikä suoranaisia valtion maksuja? Vaikeaa...

Jos ihmisen sukunimi on korkea-aho, kirjoitetaanko se Korkea-Aho vai Korkea-aho? Siis jos tuo sukunimi on samanlainen kuin tyyliin esim. Korkealaakso.

Korkea-aho
Jos kyseessä olisi yhdysnimi, se olisi Korkea-Aho.