Viisukuppila

Rönsy Montenegro 2012 -ketjusta /Timoteus

Toni kirjoitti:Mua ei ihmetytä nää tän saamat viidet tähdet, koska aina löytyy erikoisuudentavoittelijoita. Sen sijaan en ymmärrä, miten tälle on ylipäätään mahdollista antaa kolme tähteä!? Keskivertobiisi keskivertoväelle, niinkö?! Tylsää, "ihankivaa", siitäkö on kyse?!

Puolittain perustelin kolmea tähteäni liveketjussa mutta voin avata tähditystäni tarkemminkin.

Yhden tähden annan pääsääntöisesti mitättömyyksille, jotka ovat genressään poikkeuksellisen latteita eivätkä siksi perustele olemassaoloaan (esim. Saksa 2008, Slovakia 2011, Malta 2012). Yleensä nämä ovat niitä kappaleita, joita kuvataan sanoilla "ei ainakaan ärsytä ketään".

Kaksi tähteä on kuultu–unohdettu-osasto kappaleille, jotka ovat genrensä peruskauraa ja mahdollisesti hyvinkin pätevästi tehtyjä ja tuotettuja mutta eivät vain millään tapaa henkilökohtaisesti kolahda, tältä vuodelta parhaita esimerkkejä Kypros ja Kroatia. Tämä ymmärtääkseni vastaa useimpien muiden kolmea tähteä. Koska pidän varsin pientä osaa musiikista aktiivisesti vastenmielisenä, käytän kahta tähteä "neutraaliarvosanana", jotta saan enemmän tilaa eriasteisen pitämisen erotteluun.

Kolmeen tähteen tarvitaan jokin positiivinen piirre. Tässä se on älyllinen haaste. Jos en yhdellä tai kahdellakaan kuuntelulla tiedä, onko tämä neroutta vai neroudeksi naamioitua satunnaismölinää, kappale ei voi kuulua yhden eikä kahden tähden luokkaan. Koska en tätä musiikkina muuten kuuntelisi, se ei voi liioin nousta neljään eikä viiteen. Niinpä Montenegro ei ole minulle vain kolmen tähden viisu vaan peräti vuosikerran selkein täsmälleen kolmen tähden viisu. Melkein varmasti tähtiarvosanani ei kevään aikana muutu, vaikka onnistuisin luokittelemaan tämän satunnaismölinäksi nerouden sijaan. Älyllinen haaste on siitä huolimatta heitetty ja jo pelkästään sillä kappale on tarjonnut minulle enemmän kuin viitisentoista muuta Bakuun valittua.

Lisättäköön vielä, että tähtikategorioiden luonnehdinnat ovat suuntaa-antavia ja joustoille on tilaa. Espanja tänä vuonna olisi periaatteessa kahden tähden viisu mutta koska se kuuluu (vuoden toistaiseksi ainoana) siihen harvinaiseen viisujoukkoon, joka aktiivisesti ärsyttää minua, se jää yhteen.

Mullekin kolme tähteä merkkaa kyllä jo aktiivista pitämistä. En ole edes tajunnut, että joku voisi ajatella, että ne on keskivertobiisejä. Olen aika samoilla linjoilla Timoteuksen kanssa. Yksi tähti vaatii aktiivista kamaluutta. Kaksi tähteä on semmoinen ihan jees, aika turhaa. Kolme on jo hyvä, sellaisessa biisissä on jo oltava jotain pitämisen arvoista.

Minä annan tähteni näillä esimerkeillä:

1 tähti:
Kappale on siis kerrassaan mitätön tai sitten aivan karmea, jossa on kaikki pielessä, myös kehnot laulajat
saavat minulta yhden tähden. Mitättömät kappaleet yleensä pysyvät siinä samassa. Ärsyttävät kappaleet saattavat taas nousta puntarissani.

2. tähteä:
Näissä kappaleissa on sitä jotain, mutta joku muu asia on jäänyt paljon häiritsemään, toinen seikka taas on että kappale on hyvin tehty, mutta vain pirun tylsä ja unohdettava. Harvat 2 tähden kappaleet lähtevät enään nousemaan puntarissani, tänävuonna kyllä poikkeuksen on tehnyt Portugali. Usein 2 tähden kappaleinani on juuri nämä tylsät balladit.

3. tähteä:
Kappale on ihan ok, kappaleesta vain puuttuu jotain. Kolmen tähden biisit on ihan hyviä, mutteivat silti loistavia. Kolmen tähden alkuperäiset kappaleet nousevat puntarissani enään korkeintaan 4 tähteen, pahimmillaan laskee 1-2 tähteen jos kappaleesta tulee unohdettava. Kolmen tähden kappaleissa ei ole yleensä alunperin ärsyttäviä kappaleita.

4 tähteä:
Biisi on tehosoitossa kokoajan, se pysyy kokoajan tasapaksun hyvänä ja 4 tähteä on ja pysyy näissä kappaleissa. Neljän tähden biisit ovat mielestäni hyviä ja joita kehtaan jo suositella muille. Neljän tähden kappaleet mielestäni ansaitsevat finaalipaikan.

5 tähteä:
Kappale on täydellinen, ja en näe melkein mitään asiaa minkä voisi tehdä toisin. Toisinsanoen kappaleessa ei ole mitään parantamisen varaa ja kuunellasani näitä viiden tähden kappaleita saan korvilleni aivan äärimmäistä nautintoa, eikä sitä voi sanoin kuvailla. Viiden tähden kappaleita on myös vaikea alkaa laittamaan paremmusjärjestykseen. Viiden tähden kappaleisiin en myöskään koskaan kyllästy, vaikka kuuntelisiin kymmenen kertaa putkeen, eivätkä nämä voi putoa tähdissä alaspäin, ellei tapahdu floppilive-esiintymistä, kuten viimevuoden Puolalla.

Voisko tälle pisteytykselle perustaa jonkun oman keskustelunsa - vai onko sellainen jo jossain?

Margot kirjoitti:Mullekin kolme tähteä merkkaa kyllä jo aktiivista pitämistä. En ole edes tajunnut, että joku voisi ajatella, että ne on keskivertobiisejä.

Minulle kolmen tähden biisit ovat aina olleet keskivertobiisejä. Ihan ymmärrettäväähän se on, koska se kolme tähteä on keskellä asteikkoa.

Mullakin kolme tähteä saa keskivertobiisit, kahden tähden biisit tarkoittaa jo aktiivista ei-pitämistä Sori Toni

^^ Mä en ehkä ajattele keskivertoutta hyvyyden mittarina. Joku keskinkertainen renkutus voi saada multa vaikka viisikin tähteä, jos se henk.koht. sattuu kolahtamaan. Mutta tälle voisi tosiaan perustaa oman ketjun.

Puhuin siis keskivertoudesta nimenomaan suhteessa omaan tykkäämiseeni, en biisin ominaisuutena itsessään

^ En viitannut sun viestiin, vaan kommentoin vain tuota Tonin ihmetystä, että miten näin outo biisi voisi saada keskivertoarvosanan eli kolme tähteä. Mulle (ja ilmeisesti myös sulle) se ei ole mitenkään omituista, koska ajattelen vaan omaa tykkäämistäni enkä sitä, onko biisi tavallinen, keskiverto, keskikertainen tms.

Voisko tän ketjun nimi olla To thiko su asteri? Näyttäisi englanninnos diggiloon mukaan olevan Your own star, joten sopisikin hyvin ketjun nimeksi.

Kiva, kun löytyy näitä tämmösiä sopivia ketjuotsikoita viisuista, vaikkei itse niistä otsikkoidea-viisuista pitäiskään.

Serduchka kirjoitti:Voisko tän ketjun nimi olla To thiko su asteri? Näyttäisi englanninnos diggiloon mukaan olevan Your own star, joten sopisikin hyvin ketjun nimeksi.

Vaihdettu.

Timoteus kirjoitti:Koska en tätä musiikkina muuten kuuntelisi, se ei voi liioin nousta neljään eikä viiteen.

Tämä samaa henkeä, jota itsekin käytän.

Viisubiisejä arvioidessani, nelos-viitosten poppoossani on aina mukana myös tavikset. Nelos-viitonen viisubiisille tarkoittaa biisin olevan toisaalta aidosti omaa makuani vastaava (vaikkei olisi viisubiisi), mutta myöskin sellainen, jonka koen voivani esitellä tavikselle malliesimerkistä siitä, kuinka Euroviisut tarjoaa muutakin kuin kuraa. Kolmonen on ns. hyvää parempi, mutta sitten kuitenkin jo lähempänä rajatapausta sen suhteen, haluanko esiintuoda kappaleen olevan viisubiisi.

En ole kummoisesti kauden tapauksiin tutustunut, mutta Espanja ja Ruotsi ovat tänä vuonna vahvasti viiden tähden tapauksiani. Latvia kolmen tähden tapaus, koska vaikkakin on mieleenjäävä kertsi ja symppis tekele, niin sitten kuitenkin se viisuvitsailu laskee tykästymistäni. Venäjä max. kakkonen, koska sellainen, jonka nyt nipaten napaten jaksaa sen kolmiminuuttisen verran telkkariseurassaan olla, muutoin pysyköön poissa seurastani.

Serduchka kirjoitti:Minulle kolmen tähden biisit ovat aina olleet keskivertobiisejä. Ihan ymmärrettäväähän se on, koska se kolme tähteä on keskellä asteikkoa.

Kyllä. Neljä tähteä on sitä aktiivista pitämistä ainakin minun tapauksessani ja viisi on sitten aktiivista rakastamista .

Minä pyrin antamaan kappaleille pisteet kouluarvosanoin. Kriteerinä ovat kappaleen sävel, esittäjän ääni ja esitys (olemus, koreografia, vaatteet). Näiden keskiarvona tulee yleisarvosana, jolloin päästään itse tähditykseen.

Viisi tähteä tulee kappaleelle, joka ylittää 9,5:n rajan. Tällöin kappale on osoittanut suurta tunteen paloa minussa heti ensimmäisellä kuulemalla tai sitten kappale on kuuntelukertojen myötä kasvanut koko ajan.

Neljän tähden viisut ovat välillä 8,5 - 9,49, jolloin kappale on oikein hyvä, mutta siitä puuttuu silti jokin elementti, minkä vuoksi voisin sanoa kappaletta täydelliseksi. Useimmiten kappaleen ensisijoitus puntarissani lähtee neljästä tähdestä, mutta suuntaa on sekä viiteen että kolmeen tähteen.

Kolmen tähden viisut ovat välillä 7,5-8,49. Nämä ovat viisuja, jotka ovat "radio nova"-hittejä, mauttomia, hajuttomia ja suorastaan vaarattomia kappaleita kiistellä. Kolmen tähden rajan lasken vielä tähditysten hyviin kappaleisiin. Nämä tähditykset harvemmin muuttuvat myöhemmin.

----HYVÄN MUSIIKIN RAJA----

Kahden tähden viisut 6,5-7,49 ovat jo aiheuttaneet jonkinlaisen inhoreaktion, mutta niistä löytyy myös jotain hyvääkin vielä. Nämä tähditykset myöskään harvemmin muuttuvat.

4,00 - 6,49 -raja on omistettu yhden tähden viisuille, jotka ovat jo käsittämättömän karmeaa kuultavaa. Tähditys ei muutu yleensä enää myöhemmin.

Alle yhden tähden rajan harvemmin mitään laitan, mutta ne on jo niin kuraa, että painan automaattisesti "hyppää" kappaleen ensisekuntien alkaessa soimaan.

Minä olen tehnyt exceliin viisupuntarini aina vuodesta 2005 lähtien, ja nämä kaikki ovat arkistoituna koneen viisukansiooni. On ihan kiva ollut seurata myös tuota kehitystä, miten ja millä tavalla kriteerini ovat muuttuneet. Perus on yhä tuo Esittäjä - Kappale - Esitys. Oikein mukava harrastus seurata maun muuttumista.

Minä arvostelen kappaleita tähtiasteikolla 1-5. Arvostelen vain kappaletta, en esittäjää enkä esitystä. Toki laulajan ääni saattaa joissain tapauksissa joko nostaa tai laskea tähtiä, jos kappale on juuri ja juuri tähtiarvojen rajalla. Tähditykseni menee yksinkertaisuudessaan näin:

5 tähteä: Erittäin hyvä kappale.
4 tähteä: Hyvä kappale.
3 tähteä: OK- kappale. Kestokuuntelukappaleiden raja menee jossain tässä keskellä.
2 tähteä: Huono kappale.
1 tähti: Hirveä kappale.

5 tähteä: Tykkään todella paljon ja kuuntelen aktiivisesti. Ei tarvitse olla elämää suurempi mestariteos. Pääsee soittolistalle.
4 tähteä: Hyvä biisi, mutta en kuuntele aktiivisesti. Puuttuu se jokin. Eli siis hyvä biisi, jota en jaksa kuunnella.
3 tähteä: Olkoon olemassa mun puolesta, mutta ei mun lasini punaviiniä. En kuuntele juuri koskaan. Ei kuitenkaan varsinaisesti huono.
2 tähteä: Biisi mistä en tykkää ollenkaan mutta mikä ei kuitenkaan ärsytä olemassaolollaan. EVVK.
1 tähti: Hyi

☆☆☆☆☆
Kappale on upea, täydellinen, ihana ja kestää useita kuuntelukertoja. Kuuntelen usein ja paljon.

☆☆☆☆
Kappale on mukava/hyvä ja kestää useita kuunteluita. Kuuntelen suht usein.

☆☆☆
Kappale on ihan ok, mutta ei niinkään herätä tunteita suuntaan tai toiseen. Keskitasoa.

☆☆
Kappale on jotenkuten siedettävä.

☆

Mulla varmaan pistejakauma muodostuu jonkin henkisen Gaussin käyrän mukaan, tosin en ole varma, annanko kolmosia kuitenkaan kakkosia enempää. Kolmen tähden kappaleet ovat kuuntelussa vielä suhteellisen usein, kahden ja yhden tähden kappaleita en juurikaan kuuntele vapaaehtoisesti. Neljän tähden biisit ovat jo loistavia, viiden tähden biisejä rakastan ja niitä onkin vain noin kolme per viisuvuosi.

Mähän en varsinaisesti tähditä, mutta tulen silti tänne omine arvosteluineni

:(
Nämä kappaleet ovat joko äärimmäisen epämusikaalisia, tai aiheuttavat muuten vain voimakkaan inho/ärsytysreaktion.

:/
Nämä aiheuttavat joko negatiivisia tunteita, tai ovat todella mitäänsanomattomia. Tänä vuonna täällä on suurin osa balladeista, koska en keksi mitään syytä niitä inhota tai niistä pitääkään.

:)
Nämä aiheuttavat jonkin positiivisen tunteen, joko hymyilyn tai joistakin balladeista löytyvän ns. positiivisen surullisuuden. Kaikki nämä kappaleet ovat periaatteessa hyvin tehtyjä genressään, mutta eivät välttämättä edusta musiikkia jota kuuntelisin.

:D
Hyviä kappaleita joita kuuntelen mieluusti myöhemminkin.

Pääsyy etten käytä tähtiä on, että kappaleet järjestyvät päässäni näin ikään kuin luonnostaan, enkä tiedä miten rajaisin viidennen luokan. Ehkäpä :)-luokasta pitäisi erottaa erikseen periaatteessa hyvien ryhmä kolmeksi tähdeksi.

Ennen tähdityksen yleistymistä olen perinteisesti arvostellut kappaleet kouluarvosanoin, mikä on edelleen luontaisin asteikkoni. Tähtiä näkee eniten iTunesissa, joten niiden määritelmät liittyvät olennaisesti soitettavuuteen.


Tämän kuulee mielellään milloin tahansa


Tämän kuulee mielellään aina silloin tällöin Tässä kohden menee aktiivisen kuuntelun raja.


Jos tämä jostain selittämättömästä syystä sattuu soimaan, en vaivaudu skippaamaan, jos olen poissa käden ulottuvilta mutta edelleen samassa huoneessa


Jos tämä jostain selittämättömästä syystä sattuu soimaan, en vaivaudu skippaamaan, jos olen toisessa huoneessa


Tämä skipataan aina, vaikka olisi toisessa kaupungissa. Paitsi silloin joskus, kun haluaa henkisesti rankaista itseään

^ Ihan paras toi yhden tähden määrittely.

*****
Haluan kuulla monta kertaa. Löydän biisistä yksityiskohtia, jotka viehättävät paljon.

****
Pätevä kappale, josta pidän paljon, mutta joka ei herätä kuitenkaan yhtä paljon intoa kuin viiden tähden biisit.

***
Kuulen silloin tällöin ihan mielelläni.

**
Ei ole minkäänlaista halua laittaa kappaletta soimaan.

*
Kappale ärsyttää enkä halua kuulla sitä.

Suurin ero on siis selkeästi kahden ja kolmen tähden välillä. Kolmen tähden kappaleet on ihan kivoja biisejä, kun taas kahden tähden biisit sellaisia, joiden unohtaminen ei haittaisi ollenkaan. Neljän ja viiden tähden kappaleita kuuntelen paljon.

*****
Todella hyvä kappale, jonka kuuntelemisesta nautin suuresti. Herättää suuria (positiivisia) tunteita, vaikka viiden tähden edellytyksenä ei olekaan kappaleen kuuluminen elämää suurempiin viisuihin.

****
Hyvä viisu, joka erottuu ihan kiva -luokasta, mutta joka ei riitä herättämään niitä suurimpia tunteita.

***
Keskimmäinen luokka, joten minulla tämä on selkeästi ihan kivojen viisujen luokka. Näitä kuuntelee mielellään, mutta ne eivät jätä erityisiä muistijälkiä suuntaan tai toiseen.

**
Kahden tähden viisuissa on joko jotain hieman ärsyttäviä elementtejä mukana tai sitten ne ovat kerrassaan mitäänsanomattomia, tylsiä tai hahmottamattomia.

*
Suuresti ärsyttävä kappale. Teoksia, joita ei minusta olisi pitänyt koskaan säveltääkään tai ainakaan lähettää viisuihin.

Viisulassa olen havainnut, että tähditykseni noudattavat aika lailla Gaussin käyrää. Kolmosia on selkeästi eniten, kakkosia enemmän kuin nelosia ja taas viitosia enemmän kuin ykkösiä. Tähtikeskiarvo on siellä minulla tasan 3. Kaipaisin viisiportaisen arvoasteikon sijaan seitsenportaista, jotta noita kolmosia ei tulisi niin paljon. Huonojen ja hyvien kolmosten ero on aika suuri.

Näiden uusien viisujen arvioimisessa huomaan, että tähdittämiseni käyrä on erilainen. Tulee enemmän viiden ja neljän tähden, mutta toisaalta myös kahden ja yhden tähden viisuja, kun taas kolmosia suhteessa vähemmän. Kertooko se enemmän siitä, että viisut ovat nykyisin polarisoituneempia vai siitä, että nyt hyviksi kokemani laimistuvat vuosien mittaan, vaikea sanoa.

Leonardo kirjoitti:Kaipaisin viisiportaisen arvoasteikon sijaan seitsenportaista, jotta noita kolmosia ei tulisi niin paljon. Huonojen ja hyvien kolmosten ero on aika suuri.

Voithan sinä ainakin oman puntarisi laatia seitsemään tähteen perustuen!

^Jep, jep. Omassa puntarissani en itse asiassa ainakaan tänä vuonna käyttänyt mitään tähtiporrastusta. Siirtelin vain kappaleita paremmuusjärjestykseen verraten edellä ja takana oleviin. Välillä siinä kyllä päätyy epäloogisiin tilanteisiin, mutta kyllä se järjetys aina jotenkin syntyy. Viisulassa pitää kuitenkin noudattaa viisiportaista asteikkoa.

Asteikon yläpuolella
Ne elämää suuremmat viisut. Tästä luokasta ei ole mahdollisuutta pudota alaspäin, toisin kuin viidestä tähdestä.

*****
Iskee täysillä, vie mukanaan. Yleensä nämä ovat alkuun vähintään kolmessa tähdessä, mutta suurin osa menee heti ensikuulemalla viiteen.

****
Aktiivisessa kuuntelussa. Parempia kuin keskivertokapat, joskin tästä puuttuu jokin joka tekee siitä erinomaisen.

***
Keskivertokappale, kuuntelee ihan mielellään, mutta ei mitään maailmoja mullistavaa. Voi toisaalta olla myös sellainen josta ei osaa sanoa vihaako vai rakastaako.

**
Tylsä jollotus tahi ei kovinkaan kummoinen laulaja/sävellys(/sanoitus). En vihaa, mutta en tykkääkään.

*
Täysin tyhjänpäiväinen ja/tai kovasti hermoille käyvä.

Asteikon alapuolella
Nämä satuttavat oikeasti korvia. Toistaiseksi kuitenkin vain Viro 2010 on saanut kunnian jäädä ilman tähtiä.

Leonardo kirjoitti:Siirtelin vain kappaleita paremmuusjärjestykseen verraten edellä ja takana oleviin. Välillä siinä kyllä päätyy epäloogisiin tilanteisiin

Lähinnä juuri tuon takia olen luopunut varsinaisen puntarin teosta.

Tuollainen paremmuusjärjestys ei siis onnistu, ehkä jokin pelkkään tähditykseen perustuva saattaisikin.

Serduchka kirjoitti:

Margot kirjoitti:Mullekin kolme tähteä merkkaa kyllä jo aktiivista pitämistä. En ole edes tajunnut, että joku voisi ajatella, että ne on keskivertobiisejä.

Minulle kolmen tähden biisit ovat aina olleet keskivertobiisejä. Ihan ymmärrettäväähän se on, koska se kolme tähteä on keskellä asteikkoa.

Minullekin nämä ovat aina olleet keskivertobiisejä, siis ihan itselleni, eivät herätä sen puoleen ihastusta kuin vihastustakaan. Muutenkin tähditysperiaatteeni ovat aika lähellä Leonardon sellaisia (yllä).

Toni puntarikommenttiketjussa kirjoitti:^ Mut entäs sitten, jos tulee semmonen "kerran elämässä" -tajunnanräjäytysbiisi? Annetaanko sille sitten kuusi tähteä? Tää soveltuis taas paremmin sinne tähdityskeskusteluun.

No tästähän onkin hyvä jatkaa! Nostitkin tuolla toisessa ketjussa esiin mm. minun viiden tähden biisien määrän. Annan viittä tähteä mielestäni kuitenkin harkiten, mutta jos oikeasti pidän kappaleesta paljon ja haluan kuunnella sitä monta kertaa, en näe sille muuta mahdollisuutta kuin viisi tähteä. Ja tämä vuosi on itselleni todella poikkeuksellisen tasokas, joten se selittää tuon 19 viiden tähden kappaleen.

Jos ja kun tulee niitä "kerran elämässä" -tajunnanräjäytysbiisejä, kuten itselleni esim. 1991, 2007 ja 2010 on käynyt ( eli "kerran elämässä ), ne biisit on sitten omilla paikoillaan puntarien ykkkösinä, ja korkealla myös all time -puntarissa. Viiden tähden kappaleissa on suuriakin eroja juurikin siinä, kuinka korkealle ne sijoittuvat kaikki kuulemani viisut huomioiden. Sijalla 1 ja sijalla 100 olevat kappaleet ovat molemmat loistavia, mutta kyllä ykköspaikkaa pitävällä viisulla on muutama kuvitteellinen extratähti vielä lisättynä, ehdottomasti.

5- Räjäyttää korvat ja tuo kylmät väreet. Kestokuuntelussa. Loistava. Safura- Drip Drop

4- Hyvä, mutta ei niin hyvä, että kuuntelisin sitä mitenkään erikseen. Harel

3- Ei huono, ihan ok. Ei herätä tunteita vastaan eikä puoleen. Running I'm Scared

2- Melkein hyvä, mutta ei ihan. I wanna

1- Ihan hirveä HYI. Euro Neuro