Viisukuppila

'
Sunnuntaipäivän ratoksi:

Suomen kielessä on (taloussanastoon kuuluva) sana joukkovelkakirjalaina.
Sana koostuu siis neljästä eri sanasta: joukko, velka, kirja, laina.

Onko suomen kielessä sanaa, joka koostuisi vielä useammasta eri sanasta

'

Mr Kite kirjoitti:Suomen kielessä on (taloussanastoon kuuluva) sana joukkovelkakirjalaina.
Sana koostuu siis neljästä eri sanasta: joukko, velka, kirja, laina.

Onko suomen kielessä sanaa, joka koostuisi vielä useammasta eri sanasta

No ainahan noita yhdyssanoja voi itse keksiä. Tässäpä yksi kiva sana: maastoesteratsastuskilpailuviikonloppu. Näin hevosurheilun puolelta.

Mr Kite kirjoitti:Suomen kielessä on (taloussanastoon kuuluva) sana joukkovelkakirjalaina.
Sana koostuu siis neljästä eri sanasta: joukko, velka, kirja, laina.

Onko suomen kielessä sanaa, joka koostuisi vielä useammasta eri sanasta '

Tuohan on ihan pieni vielä. Lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas on ollut ihan oikeasti käytössäkin.

Jónsì kirjoitti:

Mr Kite kirjoitti:Suomen kielessä on (taloussanastoon kuuluva) sana joukkovelkakirjalaina.
Sana koostuu siis neljästä eri sanasta: joukko, velka, kirja, laina.

Onko suomen kielessä sanaa, joka koostuisi vielä useammasta eri sanasta '

Tuohan on ihan pieni vielä. Lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas on ollut ihan oikeasti käytössäkin.

No niinpä onkin.

Yhdyssanat, jotka koostuvat kolmesta eri sanasta käytetään suht'koht paljon ns. normaalissa käytössä / yleisessä käytössä.

Esimerkiksi:
lentokonemekaanikko
maakuntalaulu
kevytmaitopurkki
......jne.

Mutta neljästä sanasta koostuvat yhdyssanat - kuten esim. sana joukkovelkakirjalaina - ovat jo paljon harvinaisempia yleisessä käytössä / oikeasti käytössä..



Voihan näitä yhdyssanoja toki keksiä vaikka miten pitkiä, mutta eri asia ovatko ne oikeasti käytössä / yleisessä käytössä.

'

Jos kokonainen kuorma-autollinen olisi täynnä tietynlaisia pikkuleipiä, kyseessä voisi olla

sokeripikkuleipäpakettikuorma-auto.

Kuusiosaiset yhdyssanat ovat melko harvinaisia.

Päästä pälkähästä vai päästä pälkäästä? Äidinkielenkirjamme sekoitti pääni ehdottomalla jälkimmäistä.

Kai jossain murrealueella voidaan sanoa jälkimmäinenkin, mutta minä en ole koskaan sitä kuullut enkä siihen törmännyt.

TomppaJr kirjoitti:Päästä pälkähästä vai päästä pälkäästä? Äidinkielenkirjamme sekoitti pääni ehdottomalla jälkimmäistä.

Kirja on väärässä. Ainoa oikea ratkaisu on eurooppalaishenkinen kirjarovio:

Sinne siis!

Magnum kirjoitti:Kirja on väärässä. Ainoa oikea ratkaisu on eurooppalaishenkinen kirjarovio:

Tarkoititko:

Roviokin on sukunimi... terkut sille yhdelle Kokkolalaiselle hiipparille. ....

Tämän aamuisessa Jukka Relanderin (suosikkikolumnistini, ah mikä mies, eduskuntaankin pyrkinyt älykkö, häiritsee ainoastaan hänen hätäinen nopea puhetapansa...) pakinassa hän käsitteli kulttuuriemme eroja, suomenruotsalaisuutta. Sitä miten ruotsalaiset menevät merelle, siinä missä kantasuomalainen taas metsään... kaskea savuttamaan... ihanan osuva näkökanta, vrt. Muumiperhe menee saariin, merenrantaan ... ns. pakkoruotsista ym. käykääpä kuuntelemassa. Löytyy Yle Puhe - kanavan etusivulta.

jk. kyl se tuaravainaakin oli oikeassa siinä että ruohtalaiset vaihtavat heti puhekielensä ruotsiin ja varsinkin aina silloin kun suomalainen lattajalka lähestyy heitä ....

romualdo kirjoitti:jk. kyl se tuaravainaakin oli oikeassa siinä että ruohtalaiset vaihtavat heti puhekielensä ruotsiin ja varsinkin aina silloin kun suomalainen lattajalka lähestyy heitä ....

Tämä on niin harvinaisen totta vielä nykyäänkin. Koulumme on kaksikielinen, eli on myös kielikylpyluokkia, joissa puhutaan ruotsia. Noh, yleensä lapsukaiset puhuvat keskenään ihan selvää suomea, mutta auta armias kun yksikin täyssuomalainen oppilas ilmestyy: nu de pratar svenska! Ihme ilmiö.

Jónsì kirjoitti:Tarkoititko:

Ko. pulju on tuossa tien toisella puolella, mikä tarkoittaa, että bussipysäkillä seisoo aina tyyppejä Angry Birds -takeissa Angry Birds -kasseineen ja puhuu Angry Birds -asioista.

TomppaJr kirjoitti:

romualdo kirjoitti:jk. kyl se tuaravainaakin oli oikeassa siinä että ruohtalaiset vaihtavat heti puhekielensä ruotsiin ja varsinkin aina silloin kun suomalainen lattajalka lähestyy heitä ....

Tämä on niin harvinaisen totta vielä nykyäänkin. Koulumme on kaksikielinen, eli on myös kielikylpyluokkia, joissa puhutaan ruotsia. Noh, yleensä lapsukaiset puhuvat keskenään ihan selvää suomea, mutta auta armias kun yksikin täyssuomalainen oppilas ilmestyy: nu de pratar svenska! Ihme ilmiö.

Oho! Minulla on kautta aikojen ollut se (muistaakseni Relanderinkin) kokemus, että suomenruotsalainen ryhmä (jollaisessa itsekin saatan olla jäsen) puhuu alun perin ruotsia, mutta vaihtaa kohteliaasti kielensä suomeksi heti kun täyssuomenkielinen saapuu paikalle. Selvittämättä että haluaisiko tämä täyssuomenkielinen ehkä "kielikylpyä"?

^ TomppaJr puhuu kielikylpyopiskelijoista, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä, jotka opiskelevat kielikylpyluokalla ruotsiksi eikä tämä kyllä oikeastaan liity suomenruotsalaisten tapaan vaihtaa tai olla vaihtamatta kieltään suomenkielisten seassa. Minulla on kyllä samanlainen kokemus siitä, että ruotsinkieliset vaihtavat suomeen hyvin helposti.

Eikös päläs taivu "pälkäästä"? Silloinhan se olisi ns. virallinen versio pälkähästä, mutta en ole kyllä kenenkään koskaan kuullut sitä niin sanovan. Oman kokemukseni mukaan "pälkähästä" on vakiintunut muoto kyseisen sanonnan kohdalla eikä kukaan tule edes ajatelleeksi sanaa missään muussa tilanteessa kuin tuossa sanonnassa. Ehkä kirjan kirjoittajilla on joku oikeakielisyyspakkomielle?

Jónsì kirjoitti:^ TomppaJr puhuu kielikylpyopiskelijoista, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä, jotka opiskelevat kielikylpyluokalla ruotsiksi eikä tämä kyllä oikeastaan liity suomenruotsalaisten tapaan vaihtaa tai olla vaihtamatta kieltään suomenkielisten seassa. Minulla on kyllä samanlainen kokemus siitä, että ruotsinkieliset vaihtavat suomeen hyvin helposti.

(Ehkä) en vain ole sitten ollut tarpeeksi suomenruotsalaisten kanssa tekemisissä.

Enemmänkin kirjoituskysymys, mutta saako tavallisella näppäimistöllä jotenkin kirjainten päälle niitä viivoja joita joissain kielissä on... siis esim. "ū"?

Varmasti saa, jos vaihtaa tietokoneen kielipalkista näppäimistön kieleksi vaikkapa latvian.

^ Toki saa, ohjeita esim. täällä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nappis.html

Ei tarvitse mitään kielipakettia ryhtyä vaihtamaan. Yleisimmät saa helpoilla näppäinyhdistelmillä. Vaikeammat voi sitten hakea tietokoneen merkistöstä, joka on jossain paikassa X, jota en ikinä muista, mutta googlaamalla löytyy ohjeet siihenkin.

-- on sijalla 23. --
-- on sijalla 23 --

Kumpi on oikein? Tuleeko siis järjestyslukua jos on jo kerrottu jonkin asian olevan sijalla x(.)? Jos tuon kirjoittaa auki, niin se ei ole järjestysluku (sijalla kaksikymmentäkolme), mutta mietin vaan.

Ei pistettä perään. Esim. "hän on 23." tai "hän on 23. sijalla" - mutta "hän on sijalla 23"

Kiitos, olen miettinyt tätä pidemmän aikaakin.

Ja sitten vielä toinen: onko kellonaikojen kirjoittamiseen mitään yleispätevää sääntöä. Useiten olen nähnyt muodon 11:11 ja pidän sitä itse oikeana, mutta joskus näkyy myös 11.11, mikä näyttää kömpelöltä.

Kaksoispiste on englanninkielinen (ja kansainvälinen) standardi. Normaali piste on suomen kielen standardi.

No voihan ***** sit. Menin pätemään äidinkielenkirjoituksessa tästä ja nyt meni pieleen.

Antakaa mulle esimerkkejä siitä, milloin kuin-sanaa edeltää pilkku! Mulla on joku vamma tän suhteen.

Se on ainakin hyvä muistisääntö, että komparatiivin kanssa ei tule pilkkua. Isompi kuin, pienempi kuin, keskikokoisempi kuin jne. Oikeinkirjoitusmokista ärsyttävimpiä.

kwak kirjoitti:Se on ainakin hyvä muistisääntö, että komparatiivin kanssa ei tule pilkkua. Isompi kuin, pienempi kuin, keskikokoisempi kuin jne. Oikeinkirjoitusmokista ärsyttävimpiä.

Minä en osaa edes tulkita tuolla tavoin väärin kirjoitettuja lauseita tarkoitetulla tavalla vaan ajattelen, että komparoinnin kohde on jätetty pois ja loppuun lisätty irrallinen vertauskuva tyyliin "Hän on vanhempi ja viisaampi, kuin keväinen uusunnuppu"