Viisukuppila

Minun vuonna 1962 ( ) painettu ruotsi - suomi -sanakirja kertoo:

poäng -en = (-er) piste

eli tuon mukaan en-sukuinen. Olisiko tuo ett poäng on joku puhekielen virhe? Hassua, että jos googleen laittaa "en poäng" ei tule juuri mitään, kun taas "ett poäng" esiintyy hyvin usein!

Mutta kun minä taas olen niin monessa yhteydessä kuullut käytettävän molempia muotoja, ja ihan ruotsia äidinkielenään puhuvien suusta, se vähän ihmetyttää. Itse käyttämäni NetMot sanoo "poäng (1) s, (-en/-et,=,-en)", eli sana voisi siis olla kumpaa sukua vain.

Ja tuosta fanista: minun kielikorvani sanoo fans, faner-muotoa en ikinä ole kuullut ja sananmukaisestihan se olisi faneeria...

Fan eli piru ei taida saada mitään muita muotoja, se ei siis voi olla määräinen "fanen", vaan on aina vain "fan".. "Fan är lös" "Fy fan".

Ja esim monikossa taidetaan puhua toisella nimellä djävul -en djävlar..

Siis ainakin yli 10 vuotta sitten olisi minusta ollut noin...

Violette kirjoitti:Mutta kun minä taas olen niin monessa yhteydessä kuullut käytettävän molempia muotoja, ja ihan ruotsia äidinkielenään puhuvien suusta, se vähän ihmetyttää. Itse käyttämäni NetMot sanoo "poäng (1) s, (-en/-et,=,-en)", eli sana voisi siis olla kumpaa sukua vain.

No niinhän nuo tekevät, molempia sekaisin. Ehkä se ett-muoto on sitten "hyväksytty" myöhemmin, jos tuosta minun vanhasta sanakirjastani voi päätellä

Mutta entä jos jostain syystä sanoisi pirun monikossa? Olisko se silloin faner? Aiku tää kyselee tyhmiä, eihän sitä nyt kukaan monikossa käytä... kai.

Heh- editoin jo tuonne ylös, mutta monikossa taidetaan puhua toisella nimellä djävul -en djävlar..

Minusta fan ei voi olla monikossa, mutta luultavasti joku hetikohta osoittaa minun olevan väärässä

Mun kieli on juuri nyt ihan sininen, kun söin jäätelön kanssa mustikkaa.

Mutta eihän siitä kukaan mitään kysynyt. V.V.

Katsoin 90-luvulta peräisin olevasta sanakirjastani, se sanoo että fan on en-sukuinen mutta taipumaton?! Että miten lie. Katten tiennee vastauksen Mutta kyllä mäkin sen toisaalla esitetyn otsikon perusteella heti mielessäni leikittelin, että "viisupirut".

Juu, schlagerdjävlar, finndjävlar etc... ja fanit ovat schlagerfans

Jep, fani-asiasta samaa mieltä JuhaUKin kanssa.
Poäng voi tosiaan olla sekä että, vaikka en onkin tavallisempi. Mutta ett-muotokaan ei ole väärin. Mutta tämä siis jos puhutaan esim. MF-pisteistä. Jos käytetään poängia merkityksessä "pointti" (tämän asian pointti on sejase), niin silloin se mielestäni on aina en.

Armeijassa Dragsvikissa eras vääpeli sanoi usein miehistölle:

“Ni ska inga måla fan på väggen” (Teidän ei pidä maalailla piruja seinille!) (“Inga” tarkoittaa samaa kuin “inte”, on Turunmaan ja ehkä Länsi-Uudenmaankin puhekieltä/murretta…)

Se oli hänen lempilauseensa, jota hän käytti milloin tahansa, silloinkin kun ei ollut nähtävissä mitään järkeä sen käyttämiseen… Taisi tarkoittaa jotain “teidän on käyttäydyttävä paremmin kuin tähän asti”…

Jos “fan” (piru) –sanalla olisi monikko (mutta luulen ettei ole) niin se varmaankin olisi juuri JukkaV:n toisessa ketjussa ehdottama “faner”. Josta toisaalta tulee vaneri mieleen

Viisufaneille oikea ruotsennos olisi “schlagerfans” tai “schlagervänner” ellei sitten “eurovisionsfans” tai “eurovisionsvänner”…

Muuten! Eikö teistäkin suomen verbi “epäillä” ole älyttömän huono ja epäkäytännöllinen? Sehän pystyy tarkoittamaan täysin vastakohtaisia asioita! Siis sekä “luulemista, että näin on” että “luulemista, että näin ei ole”.

Ruotsiksi on sentään kaksi eri verbiä:
- misstänka (=luulla että näin on)
- tvivla (=luulla että näin ei ole)

Kyllähän se lauseyhteydestä tulee yleensä ilmi, kumpaa tarkoitetaan. Mä en ole itse asiassa edes ajatellut sen verbin epäkäytännöllisyyttä, kun olen suomeen niin tottunut Sulla se varmaan on eri asia, kun olet puoliksi ruotsinkielinen

Niin, mulla on ehkä jonkinlainen kyky todeta kummallisuuksia kaikissa osaamissani kielissä, tutuimmat mukaan lukien…

Mutta voikohan tähän aina luottaa, että positiivinen epäily ilmaistaan “epäilen että se on…” ja negatiivinen epäily “epäilen, onko se…” tai “epäilen, olisiko se…”?

Minua aina kielissä kiusaa se, ettei monestikaan saa ilmaistua matemaattisesti täsmällisiä asioita. Olisi kyllä huutavaa tarvetta eri sanalle tuossa epäillä-tapauksessakin… Sana tarkoittakoon tiettyä asiaa, ehkä asian kuvaannollisiakin puolia tai muuta sivumerkitystä, mutta ei vastakohtaa!

Mä taas en ole ikinä ajatellut sitä noin Sellainen se sana nyt vain on. Eipä minulle tule mieleen tilannetta, jossa kuulijalle jäisi epäselväksi, mitä epäilee. Mutta näitä kieliasioita on kyllä kieltämättä aina kiva pohtia

Muttamutta, minäpä menenkin tästä erottelemaan syntagmoja ranskankielisistä lauseista, palaillaan

Huilumies kirjoitti:Muuten! Eikö teistäkin suomen verbi “epäillä” ole älyttömän huono ja epäkäytännöllinen? Sehän pystyy tarkoittamaan täysin vastakohtaisia asioita! Siis sekä “luulemista, että näin on” että “luulemista, että näin ei ole”.

Ruotsiksi on sentään kaksi eri verbiä:
- misstänka (=luulla että näin on)
- tvivla (=luulla että näin ei ole)

Huilumies nosti esiin hyvän epäkohdan! Minäkin olen pohtinut epäillä-sanaa.

Esimerkki
Henkilö A: Mahtaakohan Markus tulla takaisin?
Henkilö B: Epäilen, että hän tulee.

Mitä mieltä siis henkilö B on? Luuleeko hän, että Markus tosiaan saattaisi tulla? Vai pitääkö henkilö B Markuksen paluuta epätodennäköisenä?

Verkkainen/verkkaisesti? Minusta tuo on äärimmäisen epäselvä kuvaus. Mitä se teidän mielestänne tarkoittaa? Olen törmännyt siihen, että riippuen asuinpaikasta, sillä voi olla täysin päinvastainen merkitys

Hidas/hitaastihan tuo tarkoittaa. Ei voi tarkoittaa muuta.

Jep, Cd-perussanakirjan mukaan verkkaisen merkitys on hidas; hätäilemätön, rauhallinen.

Niin, mutta joidenkin mielestä se on nopeasti...

Huilumies kirjoitti:Muuten! Eikö teistäkin suomen verbi “epäillä” ole älyttömän huono ja epäkäytännöllinen? Sehän pystyy tarkoittamaan täysin vastakohtaisia asioita! Siis sekä “luulemista, että näin on” että “luulemista, että näin ei ole”.

Ruotsiksi on sentään kaksi eri verbiä:
- misstänka (=luulla että näin on)
- tvivla (=luulla että näin ei ole)

Tarkistelin huvikseni eräästä nettisanakirjasta epäillä-sanan eri vaihtoehtoja på svenska ja niitä löytyy enemmänkin, jotka tarkoittavat samaa: misstro ja betvivla. Voisi löytyä enemmänkin, jos alkaisin kaivella kaikki linkit läpi. Se merkitys valjennee usein asiayhteydestä, kuten Violette sanoi.

Tässä esimerkkejä:

Jag betvivlar att du har rätt - epäilen, ettet ole oikeassa
Jag mistrodde hans förmåga som affärsman - epäilin hänen liikemieskykyään
Jag misstänker att branden var anlagd - epäilen tulipaloa tahallaan sytytetyksi
skäligen misstänkt (tämä muuten esiintyi hyvin usein SVT:n uutisissa Anna Lindhin murhan yhteydessä) - aiheellisesti epäilty ja
Jag tvivlar på att du har rätt - epäilen, oletko oikeassa...

Eli, ei tämä misstänka ja tvivla ole välttämättä ihan yksiselitteisesti pelkästään epäilyä tarkoittavia. Puhumattakaan, miten paljon näillä sanoilla on johdannaisia ruotsinkielessä...

(ennen kuin alat taas itkemään kirjoitusvirheistä, Huilari, niin huomautan että esimerkit on suoraan kopioitu eräältä nettisivulta. En ole siis vastuussa niistä!)

Katten-Gustaf kirjoitti:(ennen kuin alat taas itkemään kirjoitusvirheistä, Huilari, niin huomautan että esimerkit on suoraan kopioitu eräältä nettisivulta. En ole siis vastuussa niistä!)

Ei tänään viestiä ilman piikkiä K-G:lta Kuppilassa Eikös me tässä keskustella oikeakielisyydestä, eli tässä ketjussa jos missä sillä voisi olla merkitystä...

Ei noissa muuta nyt ole kuin että olisin laittanut toisen 's':n sanaan 'misstro'...

Katten-Gustaf kirjoitti:Eli, ei tämä misstänka ja tvivla ole välttämättä ihan yksiselitteisesti pelkästään epäilyä tarkoittavia. Puhumattakaan, miten paljon näillä sanoilla on johdannaisia ruotsinkielessä...

Hetkinen. Vaikka toitkin mukaan lisää epäilyyn liittyviä verbejä (hyvä), niin ei niiden olemassaolo sitä osoita, että 'misstänka' ja 'tvivla' eivät liittyisi nimenomaan epäilemiseen. Tarkoititko pikemminkin, että 'misstänka' ja 'tvivla' eivät ole ainoat epäilemiseen liittyvät verbit ruotsissa? Sen voin kyllä myöntää.

No onhan noita vastaavia vaikka kuinka paljon englannin ja suomen välilläkin. Epäily on yksi niistä, ja vasta ihan äskettäin tuli itselle väärinkäsitys tämän tiimoilta. Eli minulle sanottiin

"I doubt he did it on purpose"

joka itse asiassa kääntyy EN usko että hän teki sen tahallaan, eli epäilen väitteen totuutta. Sen sijaan suomalainen epäily olisi

"I have a suspicion that he did it on purpose" tjms...

Onko kreikan kyrillisille aakkosille ns. standardivastineita meidän (arabialaisille?) aakkosille? Olen kreikkalaista musiikkia etsiessäni törmännyt niin moniin (saman biisin) eri kirjoitusasuihin, että ei meinaa biisit oikein löytyä...
Olen aina vain ajatellut, että kreikkalaiset ovat huolimattomia kirjoittaessaan meidän aakkosilla.

Kreikkalaisten aakkosten kääntäminen latinalais/arabilaisille/foinikialaisille aakkosille on hassun hauskaa. Juuri siksi että siihen ei ole mitään kunnon standardia, noin yleismaailmallisesti. Kuten se Kreikan edustuskappale vuodelta -76 kääntyy:
Panaghia mou - Panagia mou - Panaya mu - Panayia mou - Panagia mu
Ja niin edelleen...

Timoteus kirjoitti:Vaikea sikäli vertailla, että harvoin kuulee Luxemburgista puhuttavan.

Kirjoitetaanko toi lilliputtivaltio tosiaan ilman o:ta?
Mä oon aina kirjoittanut Luxembourg. Olen tainnut siis kirjoittaa kyseisen maan nimen useammin ranskaksi kuin suomeksi.

Väitän että suomeksi kirjoitetaan Luxemburg, ei tosiaan oota. Mutta eihän se o nyt kovastikaan siinä häiritse...

Jos kirjoitetaan äänteenmukaisesti, niin ilman o:ta.

Suomalainen Wikipedia sanoo seuraavaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luxemburg

Jos hakee hakusanalla Luxembourg, se uudelleenohjataan tuolle yllämainitulle sivulle.

Miten sanotaan englanniksi "tulen sinua vastaan"?

Sagapo kirjoitti:Miten sanotaan englanniksi "tulen sinua vastaan"?

Esim. I will come and meet you.