Kielikysymyksiä ja -huomioita

Viesti Kirjoittaja **Timoteus** » 08 Maalis 2023, 15:10

Vertaisin Euroviisuja muihin yhdelle ja vain yhdelle kilpailulle annettuihin nimiin. Ne ovat erisnimiä, mutta yhdyssanamuodot voivat olla pienikirjaimisia Hanhiksen kuvaamasta syystä. Manchester United pelaa Valioliigaa. Manchester United on siis valioliigaseura.

Olympialaisten pienikirjaimisuus ei ole minusta outoa vaan selittyy etymologialla. Sana on johdettu paikannimestä Olympia. Alun perin oli Olympian lehto, jossa järjestettiin Olympian kisat, siis tutummin olympialaiset. Olympian kisat olivat sekä juhla että urheilutapahtuma. Juhlien nimet kirjoitetaan suomeksi pienellä, vrt. venetsialaiset. Nykyinen olympialiike väittää vaalivansa antiikin olympialaisten perintöä.

Olympialaiset eivät siis ole kilpailu, jolle on annettu tietty nimi, vaan juhla, joka paisui joksikin tunnistamattomaksi. Isokirjaimisuutta voisi pitää kantaaottavana: "Kytkös antiikin perintöön on katkennut.

Paroni de Coubertinin elämäntyö on tuhoutunut.

Olympialiike on uhrannut ideaalinsa kaupallisuuden alttarille.

Siispä ei ole enää olympialaisia vaan Olympialaiset.

"

Hanhis · Viesti Kirjoittaja **Hanhis** » 06 Touko 2023, 14:06

Täältä napattua.

MissBucharest kirjoitti: ↑06 Touko 2023, 13:33
Hanhis kirjoitti: ↑06 Touko 2023, 13:15
Ei homoissakaan mitää vikaa ole, muttei homoksi saa haukkua edes homoa itseään.
Tämä oli jotenkin paradoksaalinen lausahdus. Eihän homo ole haukkumasana, eikä se ole haukkumista, jos toteaa jonkun homon olevan homo.

Etkö ole tosiaan koskaan kuullut homottelusta?

Mannerheimin lastensuojeluliiton artikkeli aiheesta.

Väitän, että jokaista sanaa voi sopivassa kontekstissa käyttää haukkumasanana tai osana sellaista. Esim. jos joku käyttää puheessaan runsaasti täytesanaa mutta, voi muut kiinnittää siihen huomiota ja ryhtyä ilkeämielisesti ivailemaan aiheesta. Éi aikaakaan kun keksitään haukkumanimi mutan ympärille, kuten mutta-Maija tai mutta-Antti. Silloin yleensä neutraalia sanaa muttaa käytettäisiin haukkumasanan osana. Huono esimerkki mutta ehkä pointtini tuli selville.

Sen lisäksi on vakiintuneita haukkumasanoja. Homo ei ole enää sellainen (toivottavasti).

Rousku · Viesti Kirjoittaja **Rousku** » 25 Touko 2023, 12:50

Kun haluaa sijoittaa tekstiinsä linkin ilman että kökösti näkyy url, minkä sanan/sanojen kohdalle lauseessa se on parasta sijoittaa?

Esimerkiksi päivän Hesari linkittää näin, mutta mikä siinä on logiikkana? Miksi joskus linkki on lauseen pääverbiin sijoitettuna joskus muualle? (Mikä lauseenjäsen tuo tarkoitus edes on?) Ja pitäisikö minullakin tässä kappaleessa olla tuo linkki verbin linkittää kohdalla? Ja miten tämä koko kappale oikeastaan pitäisi kirjoittaa jotta menisi kaikkien kieliopin sääntöjen mukaan?

Hesari kirjoitti:Alun perin areena oli tarkoitus rakentaa Suvilahden vanhojen kaasukellojen viereen. Suunnitelma sai tuoreeltaan myönteisen vastaanoton muun muassa Helsingin pormestarikunnalta.

Alkuinnostuksesta huolimatta kaupunki tyrmäsi toukokuun alussa areenan rakentamisen, sillä Suvilahteen on tulossa jo toinen viihde- ja tapahtumakeskus Suvilahti Event Hub.

Saturnus Psycho

Hanhis kirjoitti: ↑06 Touko 2023, 14:06 Täältä napattua.

MissBucharest kirjoitti: ↑06 Touko 2023, 13:33

Tämä oli jotenkin paradoksaalinen lausahdus. Eihän homo ole haukkumasana, eikä se ole haukkumista, jos toteaa jonkun homon olevan homo.
Etkö ole tosiaan koskaan kuullut homottelusta? Mannerheimin lastensuojeluliiton artikkeli aiheesta.

Väitän, että jokaista sanaa voi sopivassa kontekstissa käyttää haukkumasanana tai osana sellaista. Esim. jos joku käyttää puheessaan runsaasti täytesanaa mutta, voi muut kiinnittää siihen huomiota ja ryhtyä ilkeämielisesti ivailemaan aiheesta. Éi aikaakaan kun keksitään haukkumanimi mutan ympärille, kuten mutta-Maija tai mutta-Antti. Silloin yleensä neutraalia sanaa muttaa käytettäisiin haukkumasanan osana. Huono esimerkki mutta ehkä pointtini tuli selville.

Sen lisäksi on vakiintuneita haukkumasanoja. Homo ei ole enää sellainen (toivottavasti).

Joo, se ei tee haukkumisesta/kiusaamisesta lainkaan sen vähemmän vakavaa vaikka se haukkumasana olisikin osuva. Sillähän logiikalla esimerkiksi rillirousku voisi olla täysin neutraali sana ihmisestä jolla nyt vaan on silmälasit (kun eihän silmälaseissa ole mitään hävettävää oikeasti eli kyseessä ei pitäisi olla loukkaava asia.)

Se itse asiassa kertoo haukkujan asenteesta melko paljon, jos kokee jonkun seksuaalisuuteen/sukupuoleen tai ulkonäköön liittyvän asian haukkumasanan arvoiseksi. Eli esimerkiksi toisen homoksi kutsuminen ei itsessään ole muuta kuin toteamus, mutta loukkaus-/haukkumistarkoituksessa paljastaa että sanojan silmissä siinä on jotain negatiivista.

Vielä joskus 15-20 vuotta sitten kuulin ihan aikuisten miestenkin (mun omassa suvussakin) homottelevan toisiaan. Kerran yksi sukulaismies oli homotellut kännissä melkein kaikki paikalla olleet miehet läpi, mutta mun kohdalla se sana jäi kesken ja tajusin heti ettei hän uskalla käyttää sitä sanaa musta tuolla tavalla muka-vittuilevasti.

Pete · Viesti Kirjoittaja **Pete** » 16 Syys 2023, 22:50

Isäni lähetti minulle viestin: Hautakivet on nyt vaaterissa. En muista koskaan ennen vaaterissa olemisesta kuulleeni.

Luulin, että kyse on puhtaudesta, kunnes Urbaani sanakirja kertoi, että kyse on vaakasuorassa tai tasapainossa olemisesta.

https://urbaanisanakirja.com/word/vaate ... aaterissa/

MIH96 · Viesti Kirjoittaja **MIH96** » 02 Loka 2023, 21:41

Yleistyykö suomen kielessä sana "äksätä", kun "twiitata"-sanakin (tweet) on korvattu sillä typerällä X:llä?

hra47 · Viesti Kirjoittaja **hra47** » 02 Loka 2023, 22:21

X = äksyillä
chat = sättiä

Rousku · Viesti Kirjoittaja **Rousku** » 03 Loka 2023, 00:00

hra47 kirjoitti: ↑02 Loka 2023, 22:21 X = äksyillä
chat = sättiä

Melkeinpä tuota ensimmäistä se Twitterkin taisi olla, vaikka livertelyä piti. Typerä nimenmuutos silti.

MIH96 · Viesti Kirjoittaja **MIH96** » 10 Loka 2023, 15:12

Joskus hieman vieroksun suomen kielessä kappale-sanan käyttöä tarkoittaen musiikkiteosta. Kappale kun on homonyymi ja voi tarkoittaa myös:
* Yksittäisen esineen lukumäärää (x kpl)
* Palaa eli jotain osaa kokonaisuudesta
* Pientä kokonaisuutta tekstissä
* Kolmiulotteista geometristä muotoa (kuten kuutio, särmiö, lieriö, kartio).
Toisinaan suosin sanoja laulu (engl. song) tai sävelmä (silloin, kun kyseessä on instrumentaali). Puhekielen biisi on hyvä myös.

hra47 · Viesti Kirjoittaja **hra47** » 10 Loka 2023, 15:55

Jos sillä kappaleella on noin monta merkitystä, niin mitäpä yksi lisää haittaa.

MIH96 · Viesti Kirjoittaja **MIH96** » 10 Loka 2023, 15:56

Kappa sen sijaan on aika mainio, sehän on tietysti tuttu ikivanhasta Kuppila-läpästä Voitto kappa on ehkä kopio.

YouTube · Viesti Kirjoittaja **TomppaJr** » 10 Loka 2023, 16:16

Minähän siis oikeasti aina unohdan, että kappa ei ole yleiskielen sana merkityksessä ’kappale’.

jee euroviisut

MIH96 kirjoitti: ↑10 Loka 2023, 15:12 * Yksittäisen esineen lukumäärää (x kpl)
* Palaa eli jotain osaa kokonaisuudesta
* Pientä kokonaisuutta tekstissä
* Kolmiulotteista geometristä muotoa (kuten kuutio, särmiö, lieriö, kartio).

Kappale voi tarkoittaa myös fysiikassa tarkasteltavaa oliota, jolla on mitattavia fysikaalisia ominaisuuksia.

Vielä enemmän minua häiritsee suomen kielessä sana maa, joka voi tarkoittaa ainakin seuraavia:

maapallo
valtio
maaperä
maa-alue ("maapallo koostuu maasta ja merestä")
maa-aines
maadoitus
maaseutu ("mennään maalle")
lähistö ("puolenpäivän maissa")
korttipakan neljä luokkaa
maan eli maasain kieli

MIH96 · Viesti Kirjoittaja **MIH96** » 10 Loka 2023, 18:06

^ Merkityksessä maapallo Maa kirjoitetaan isolla, muulloin pienellä alkukirjaimella.

Viesti Kirjoittaja **Timoteus** » 28 Loka 2023, 00:29

Rousku kirjoitti: ↑27 Loka 2023, 23:38 Olenkohan ymmärtänyt väärin termin "pelata yhtä maalia"?

Jompikumpi meistä on.

Yhtä maalia pelaaminen (tai yhteen maaliin pelaaminen) tarkoittaa minusta sananmukaisesti sellaista harjoitusta tai höntsäpeliä, jossa on oikeasti käytössä vain yksi pääty kentästä ja vain yksi maali. Puolustus- ja hyökkäysvuorojen vaihtumista koskevat säännöt on tapauskohtaisesti sovittava. Mikään virallinen pelimuotohan tällainen ei ole.

Kun oikeaa ottelua kuvataan yhtä maalia pelaamiseksi, kyse on vertauskuvasta. Silloin ottelun väitetään näyttäneen samalta kuin em. harjoituksen. Tietenkin kentällä toinenkin maali on, ja joku sielläkin maalilla seisoo, mutta peliväline ei sinne päädy.

Googlailun perusteella media ymmärtää yhtä maalia pelaamisen samalla tapaa kuin minä. Esimerkkejä tarjoilevat Yle, Iltalehti ja Hämeen Sanomat. Esimerkkiotteluissa syntyi useita maaleja. Helsingin Sanomien haastattelussa Harri Heliövaara laajentaa vertauskuvaa tennikseen: "Vastustajat tulivat tosi hyvällä jalalla otteluun ja saivat hyvän alun. Eka erä oli heidän ensimmäisen murtonsa jälkeen vähän kuin yhtä maalia."

Hämmentävästi yhden maalin peli näyttää tarkoittavan ottelua, joka ratkeaa yhden maalin erolla. Maaleja voi syntyä kolme tai viisi tai seitsemän tai kai mikä tahansa pariton määrä. Minulle tällainen merkitys on vieras, mutta googlailulla osui haaviin useampi esiintymä.

Tegu · Viesti Kirjoittaja **Tegu** » 28 Loka 2023, 00:40

Enpä muista kuulleeni sanontaa "pelata yhtä maalia"..

Tuli tuosta mieleen, että eikös koripallossa ollut jokin yhdellä korilla (ei tosin maalilla) pelattava versio vähemmillä pelaajilla.. ja joo, 3x3 on näemmä peräti olympialaisissakin mukana. https://www.basket.fi/3x3/mita-on-3x3/

hra47 · Viesti Kirjoittaja **hra47** » 28 Loka 2023, 01:13

Minulle "pelata yhtä maalia" taas on vanha sanonta... ja juuri siinä merkityksessä kuin Timoteus selitti.

Rousku · Viesti Kirjoittaja **Rousku** » 08 Marras 2023, 17:45

Kotuksen sivut on uusittu pilalle!

Nekin on kai menty optimoimaan mobiililaitteille. Yritin käyttää sanakirjoja, mutta en enää osannutkaan.

YouTube · Viesti Kirjoittaja **TomppaJr** » 08 Marras 2023, 19:38

^ Ei Kotuksen verkkosivuille ole hetkeen tehty mitään. En tosin tiedä, milloin ne on mobiilioptimoitu.

Mitä sanakirjaa tarvitset?

Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi
Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/
Vanhan kirjasuomen sanakirja: https://kaino.kotus.fi/vks/
Karjalan kielen sanakirja: https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi
Suomen etymologinen sanakirja: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Maahanmuuttajakielten sanakirjat: https://www.kotus.fi/sanakirjat/maahanm ... sanakirjat
Suomi–ruotsi-suursanakirja: https://kaino.kotus.fi/suomi-ruotsi/
Suomen ruotsalaismurteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/fo/
Muut sanakirjat: https://www.kotus.fi/sanakirjat/muut_sanakirjat

Kerro toki, mikä Kotuksen verkkosivuilla varsinaisesti mättää, niin voin ehkä tehdä jotain asialle.

DenEurovise · Viesti Kirjoittaja **DenEurovise** » 11 Marras 2023, 10:29

Minkälaista kieltä käytätte Kuppilassa? Onko se samanlaista kuin mitä käytätte jossain muussa viestinnässä? Jos käytätte useampaa keskustelufoorumia, käytättekö erilaista kieltä eri foorumeilla? Onko Kuppila-kielessänne joitain maneereita tai ominaispiirteitä, joita itse huomaatte? Luulisitteko tunnistavanne pelkän tekstin perusteella muita Kuppilan käyttäjiä?

Itse olen havainnut Kuppila-kieleni olevan tasapainoilua rennon ja muodollisen kielen rajapinnassa. Samanlaista kieltä huomaan käyttäväni myös muissa yhteyksissä, kun kirjoitan tuntemattomille ihmisille. Esimerkiksi, kun erehdyn joskus harvoin kirjoittamaan johonkin kommenttikenttään jotain, käytän hyvin vastaavanlaista kieltä. Huomaan myös ärsytyksekseni, että muodostan lauseita välillä todella oudosti Kuppila-kielessäni. Saatan esimerkiksi käyttää hyvin outoja sanajärjestyksiä. Lisäksi tyrkin lauseisiini turhia täytesanoja ja täsmennyksiä. Esimerkiksi kyllä-sana tuntuu kyllä lipsahtavan lauseisiini valitettavan usein. Samaten lisäilen pilkuilla, viivoilla tai suluilla virkkeideni keskelle (usein) turhia lisätäsmennyksiä.

Luen nykyään viestini moneen kertaan, ja korjaan näitä maneereitani. Minulla saattaakin joskus mennä jopa 20 minuuttia pidemmän viestin kirjoittamiseen, koska muotoilen sen kieltä niin paljon. Usein vielä korjailen kieltäni yksiselitteisemmäksi tai selkeämmäksi viestin lähettämisen jälkeenkin. Silti - tai juuri siitä syystä - huomaan kieleni olevan välillä tarpeettoman hankalaa.

Ärsyttää. Voisiko Kuppila-kieleni olla luonnollisempaa, niin sen huoltamiseen ei tarvitsisi käyttää niin paljon aikaa ja vaivaa?

Toisaalta emmie myöskään kehtaa ruveta käyttämään mitään tämmöstä Wappi-kieltäkään. Ois kyllä aika kiusallista. Mitä työki miusta aattelisitte?

Pete · Viesti Kirjoittaja **Pete** » 25 Marras 2023, 12:46

Onko teillä verbi 'pengastaa' tuttu? Itse en ole koskaan ennen kuullut.

Järviseutu-lehti kirjoitti:Jatkoimme asian pengastamista ja julkaisimme Soinissa vt. kirkkoherrana toimineen naispapin haastattelun 28.2.2023.

Rousku · Viesti Kirjoittaja **Rousku** » 25 Marras 2023, 14:50

^ Ei. Penkominen olisi.

Kasper_ · Viesti Kirjoittaja **Kasper_** » 25 Marras 2023, 14:58

Ikinä en ole kuullut kenenkään puhuvan mistään "pengastamisesta"

Pete · Viesti Kirjoittaja **Pete** » 25 Marras 2023, 15:52

Voisiko tuo olla kirjoitusvirhe? Ensin ajattelin, että kahden kirjaimen kirjoitusvirhe on niin harvinainen, ettei siitä voi olla kyse, mutta ehkä lopulta onkin.

Rousku · Viesti Kirjoittaja **Rousku** » 25 Marras 2023, 17:09

^ Mikä sana siitä sitten tulisi, jos ne kaksi kirjainta korjattaisiin?

Mutta on tuo pengastaminen näköjään olemassa:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologin ... =pengastaa
https://lapuanhelemi.fi/index.php/Lapua ... E2%80%93_P

Googlaamalla löytää paljonkin osumia!

sienimursu · Viesti Kirjoittaja **sienimursu** » 28 Marras 2023, 00:37

DenEurovise kirjoitti: ↑11 Marras 2023, 10:29 Minkälaista kieltä käytätte Kuppilassa? Onko se samanlaista kuin mitä käytätte jossain muussa viestinnässä? Jos käytätte useampaa keskustelufoorumia, käytättekö erilaista kieltä eri foorumeilla? Onko Kuppila-kielessänne joitain maneereita tai ominaispiirteitä, joita itse huomaatte? Luulisitteko tunnistavanne pelkän tekstin perusteella muita Kuppilan käyttäjiä?

Ei voisi olla erilaisempaa

Sen lisäksi että yritän käyttää neutraalimpaa puhekieltä ja ajoittain kirjakieltä täällä, Lahen murre on vahvana suomea puhuessa/kirjoittaessa normaalisti ja oikeassa elämässä kaksikielisenä sekoittuu suomi ja englanti niin paljon että äidinkieleksi voi sanoa finglish.

Ai niin, ja kiroilen kuin kippari normaalisti.

Eli käännettynä:

Ei vois olla more different

Sen lisäks et I try to puhuu normaalimpaa puhekielt tai kirjakielt tääl, Lahen murre on strong suomee puhues tai in writing normally ja oikees elämäs kakskielisenä mixaa suomi ja englanti sillee et my mother tongue is Finglish

ai nii ja I curse niiku a sailor normisti

DenEurovise · Viesti Kirjoittaja **DenEurovise** » 28 Marras 2023, 06:51

^Nättii.

Onko sinulla englanninkielistä taustaa, vai osaatko sanoa, mistä finglish sinulla kumpuaa?

Minäkin kiroilin ennen paljon. Pahimmillaan inttiaikana kirosanat olivat suorastaan adjektiiveja puheessani.

Poikaystäväni kanssa seurustellessa se on kitkeytynyt suurelta osin pois, koska hän vihaa kirosanojen käyttöä. Hän provosoituu herkästi, jos hänen seurassaan kiroilee, eikä poikaystäväni itsekään ole tiettävästi koskaan sanonut hittoa vahvempia sanoja. En tosin suostu luopumaan kiroilusta tarvittaessa. Kyllä se vähän helpottaa oloa, että vahvasta ärsytyksestä voi viestiä voimasanoin.

sienimursu · Viesti Kirjoittaja **sienimursu** » 28 Marras 2023, 09:37

DenEurovise kirjoitti: ↑28 Marras 2023, 06:51 ^Nättii. Onko sinulla englanninkielistä taustaa, vai osaatko sanoa, mistä finglish sinulla kumpuaa?

Englanninkielen opettaja ainoana huoltajana lapsena -> opetettu taaperosta asti + englanninkielinen koulu eskarista asti + amerikkalaiset/brittiläiset kaverit pienestä asti

Kun koko perhe puhuu molempia sujuvasti on helppo kotona puhua molempia sekaisin.

Koirankuonolainen · 30 Marras 2023, 09:47

Eilen tuli töiden yhteydessä vastaan sana "tuotelähettiläs". Se sai pohtimaan, voiko "lähettiläs"-sanasta johtaa toista substantiivia samaan tapaan kuin esim. edustaja - edustajuus tai säveltäjä - säveltäjyys (jälkimmäinen kuulostaa keinotekoiselta, mutta on kuitenkin mahdollinen). Onnistuuko se ollenkaan? Lähettiläisyys?

sienimursu kirjoitti: ↑28 Marras 2023, 00:37 Lahen murre on vahvana suomea puhuessa/kirjoittaessa

Täältähän löytyy myös Lahen Murre -niminen koirakoulu (joka tosin sijaitsee Hollolassa, mutta ehkä sielläkin puhutaan Lahen murretta).

sienimursu kirjoitti: ↑28 Marras 2023, 00:37 Ai niin, ja kiroilen kuin kippari normaalisti.

Sama vika Rahikaisella, ja siitä poden vähän huonoa omaatuntoa, semminkin kun puoliso ei kiroile ollenkaan. En käytä kirosanoja välimerkkeinä, mutta jotkut tilanteet tuntuvat suorastaan huutavan ärräpäätä. Ilmeisesti mulle sattuu sellaisia tilanteita usein. Kun lapset olivat pieniä, osasin pitää suuni, mutta sen jälkeen on päässyt lipsumaan.

sziget · Viesti Kirjoittaja **sziget** » 30 Marras 2023, 16:00

Urheiluruudussa oli aiheena yhdistetyn ison mäen yhteislähtö. Kuulosti vaaralliselta.

Koirankuonolainen kirjoitti: ↑30 Marras 2023, 09:47 Lähettiläisyys?

Lähettilyys. Niin kuin kuningas : kuninkuus tai sotilas : sotiluus.

Viisukuppila

Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita

Re: Kielikysymyksiä ja -huomioita