Viisukuppila

JeSSSe kirjoitti:ööh, ehkä se ei oo siitä kiinni, vaan esimerkiks siitä että ei kiinnosta se pelleily mitä se armeija pääasiassa on, mun mielestä koko touhu on niin naurettavaa kun olla voi.

Allekirjoitan sen, että pelleilyä se on. Mutta en päivääkään inttiajastani vaihtaisi pois. Todella positiivinen kokemus ja yhteishenki on aivan tajuton. Kaikkien on kertakaikkiaan puhallettava siihen yhteen ja tiettyyn hiileen, muuten asiat menevät liian vaikeaksi. Eihän se mitään ruusuilla tanssimista ole, mutta ei sen tarvitse sitä ollakaan. Kokemuksena verraton.

JeSSSe on täysin oikeassa. Toisaalta mielipiteitä on erilaisia ja siksi minun on huomioitava sekin, että jotkut pääsevät paremmin toteuttamaan itseään sivarissa ja toiset taas armeijassa. Toisaalta, naisten ei periaatteessa tarvitse tehdä mitään. Itse voisin kannattaa esim. pakollista armeijaa naisille... Tai no, ehkä kutsunnat riittäisivät!

Mä en näin naisnäkökulmasta katsottuna oikein löytänyt itselleni sopivaa vaihtoehtoa tuosta yläpuolisesta listasta, paitsi tietenkin kertoa oman mielipiteeni mennäkö Natoon vai ei vai kannattaako palkka-armeijaa..

Sen mitä mä olen kuitenkin eri ihmisiltä kuullut, niin on tuosta armeija-ajasta monelle hyötyäkin ollut, eikä monikaan sitä aikaa kovin pahalla muistele. Meidän perheessä tuo armeija on jokapäiväinen asia, sillä Puolustusvoimat tuo meidän perheelle leipää pöytään ja mahdollistaa laskujen maksun.

..Ja Niinisalosta puheen ollen, mun pikkuvelikin on tällä hetkellä siellä asevelvollisuuttaan suorittamassa.

joo, en mä sitä sano etteikö siitä jotkut voisi nauttiakin, mutta en kyllä ymmärrä miten niitä sit haukutaan vellihousuiks jotka valitsee toisen tien, oli se sit totaalikieltäytyminen, siviilipalvelus tai mikä tahansa.

Hm, taidettiin kai sopia että mitä tahansa mielipiteitä saa esittää, vai mitä? Tämä keskustelu voi olla loistava tilaisuus testata Järjestysssääntöjä...

Ehkä sillä tavalla voisi tehdä, että neutraaleista asioista saa olla radikaaliakin mieltä, mutta suoria loukkauksia tai suoria inhoamisia toista kuppilalaista kohtaan ei sopisi esittää?

Oma mielipide JaKiMalle: kyllä se vaan on aika fakta, että jos Suomen armeija ei olisi taistellut kunnolla, olisivat vuodet 1945-1991 olleet Suomen osalta aika samanlaisia kuin Viron tai vaihtoehtoisesti Tshekkoslovakian osalta... Olisimme joutuneet kommunistiseen diktatuuriin, jossa yhdet sun toisetkin oikeudet olisivat olleet pannassa. Mitä sillä sinänsä on suuresti väliä, ketkä omistavat tuotantovälineet, mutta kun kommunistiset diktatuurit sulkivat toisinajattelijat vankiloihinkin... Tällä en tarkoita sitä etteikö sitä ole tapahtunut myös oikeistodiktatuureissa.

Mutta toisaalta nykypäivänä armeijat eivät pärjäisi samanlaisilla metodeilla. Hyvinkin voisi aseettomia palvelustapoja lisätä, painopiste voisi tällöin olla pelastustoiminnassa tms. Eikä sovi missään nimessä väheksyä sivarin valitsevia, ovathan he rohkeita mm. sukulaisille selittämisen suhteen, itse en varmaankaan olisi rohjennut. Sivariaika pitäisi saada samanpituiseksi kuin armeijakin. Mutta koko kansan kattavalla yhdyskuntapalvelulla on puolensa, kuten edellä selitin, syntyy oikeampi kuva kansamme kokonaisuudesta.

Mielestäni yleinen asevelvollisuus on paikallaan täällä harvaanasutussa maassamme. Fiksu sivarisysteemi tarvitaan siihen oheen. Kaikki ei sovi kaikille. Armeijaakin voi kehittää, ja kyllä kai se on parantunut. Tai mistä minä tietäisin.

Kutsunnoissa minut laitettiin A-luokkaan. Valitsin siviilipalveluksen, koska tuohon aikaan minulla ei ollut minkäänlaista motivaatiota armeijaa kohtaan. Siellä olisin mennyt aina sieltä missä aita matalin.

Olin eräässä instituutissa atk-tukihenkilö, käyttäjätukea yms. Tein kovasti hommia, sain paljon kokemusta ja hyvän työtodistuksen. Mielestäni tein hyvän valinnan.

JeSSSe kirjoitti:joo, en mä sitä sano etteikö siitä jotkut voisi nauttiakin, mutta en kyllä ymmärrä miten niitä sit haukutaan vellihousuiks jotka valitsee toisen tien, oli se sit totaalikieltäytyminen, siviilipalvelus tai mikä tahansa.

Aivan! Suomessa yleinen asenne tuntuu olevan se, että ne ketkä ei mee armeijaan on nössöjä ja että armeijassa pojista kasvaa miehiä. Todellisuudessa taitaa olla niin, että sivariin menemiseen tarvitaan enemmän rohkeutta, kun Suomessa asenteet sivariin menoa kohtaan ei mitään järin positiivisia ole. Ja onhan se hirveä häpeä perheellekin jos sitä armeijaa ei käy. Eikä mun tarvii edes kotoa pidemmälle lähteä, kun jo löytyy siihen tyyliin ajatteleva henkilö. Eipä tuo mitään haittaa. Kaikki saavat ajatella asiasta niin kuin tykkäävät, eikä se vaikuta mun päätöksiini millään tavalla. Ja jos muutenkin koen, että musta on tälle yhteskunnalle enemmän hyötyä siviilipalvelusta suorittamassa, kuin armeijaa käymässä, niin mikäköhän siinä on niin nössöä mennä sivariksi. Ei tää ymmärrä ollenkaan.

Itseäni raivostuttaa isäni ja veljeni jotka ovat armeija"hulluja", jotka naureskelevat sivareille ja armeijan keskeyttäneille. Itse olen ihan toista maata.

JaKiMa kirjoitti:Kontrafaktista historiankirjoitusta, eikä mikään tosiasia! Mä ihmettelen vähän sitä, jos joku uskaltaa tässä asiassa olla toista mieltä kuin valtavirta, niin heti ollaan tyrmistyneitä ja kauhuissaan. Nämä asiat(kaan) kun eivät ole niin yksinkertaisia ja mustavalkoisia kuin miten ne usein esitetään!

Oi, tää tuli vihdoin täysi-ikäiseksi!!

Niin no. Mistään, mitä ei ole tapahtunut, ei tietenkään voi tietää mitään varmaa. Mutta jos kaikkien kirjoitettujen ja kirjoittamattomien todennäköisyyden ja kansainvälisen politiikan lakien perusteella voi päätellä, että yli 95 % todennäköisyydellä Suomen lähihistoria olisi ollut vähemmän ruusuista, jos Neuvostoliitolle olisi sodassa antauduttu, onko tuo nyt sitten suuri virhe sanoa se käytännössä faktana. Okei, hyvällä tuurilla oltaisiin voitu olla yhtä "itsenäisiä" kuin suurin osa Itä-Euroopan maista ja meillä olisi ollut oma joukkue olympialaisissa ja... niin, siihenhän se itsenäisyys olisi juuri ja juuri riittänyt. Sitäkin todennäköisemmin oltaisiin oltu vain yksi neuvostotasavalta muiden joukossa ilman edes sitä omaa olympiajoukkuetta. Eihän Suomen politiikka toisesta maailmansodasta Neuvostoliiton hajoamiseen asti toki mikään ylpeilynaihe tai täysin Moskovasta riippumaton ollut mutta onnistui Suomi kuitenkin pysymään edes kohtuullisen puolueettomana. Samaa tuskin voi sanoa niistä sodan jalkoihin pahemmin jääneistä itäeurooppalaisista maista tai Baltian maista, jotka lähtivät Äiti Venäjän kanssa neuvottelemaan...

PS. Tuo avatarisi on suorastaan pelottavan näköinen. Jos tuollaisia löytyy tuhatmäärin lisää, Suomen maanpuolustuksen voisi korvata laittamalla heitä partioimaan maan rajoille. Sen jälkeen kukaan ei haluaisi saati uskaltaisi tänne tulla.

TOMItu kirjoitti:

Jvvv kirjoitti:Majoituspaikkana Kuljetuspatteri. Onkos siellä jo se uusi muonituskeskus tullut siihen kentän laidalle ? Ja jos on, niin mitä vanhalle rakennukselle on tehty? Onko lamellikasarmi saatu rempattua?

Ai niin se lamelli! Tietääkseni sitä rempataan juurikin nyt! Mutta Timoteus tietää tän hetkisen tilanteen paremmin lamellin osalta!

Juu, Lamellikasarmi meni vasta nyt alkuvuodesta remonttiin. A- ja C-lamellit ovat edelleen normaalikäytössä mutta B-lamelli on remontin alla ja morteille rakennettiin iki-ihana parakkikylä sinne saunan lähistölle (siihen, missä kai joskus oli joku lentopallokentän tapainen). Ja mitä tuohon vanhaan mukeen vielä tulee, niin aika pitkälti se tuntuu nykyään toimivan myös ylimääräisten huonekalujen varastona. Aika usein on nimittäin tullut jouduttua erinäisiin nakkeihin, missä on pitänyt kantaa kamaa (pöytiä, tuoleja, kaappeja, sänkyjä, patjoja, mitä milloinkin) joko vanhaan mukeen tai vanhasta mukesta jonnekin muualle. Suurin yksittäinen urakka näistä oli ehkä kahden suurehkon lasivitriinin siirtäminen sieltä vanhasta mukesta Esikuntapatterin päärakennuksen yläkertaan - oli tosin auto käytössä mutta oli siinä hankaluutensa silti. On sitä järjettömämpiäkin nakkeja ollut, esimerkiksi pyöräkatoksen siirtäminen keskellä talvea toiseen paikkaan, että saadaan skappareiden autoille lisää tilaa (eikä se parkkipaikka edes koskaan ole täynnä).

Se on muuten TJ 12.. aika wäbä.

Timoteus kirjoitti:Okei, hyvällä tuurilla oltaisiin voitu olla yhtä "itsenäisiä" kuin suurin osa Itä-Euroopan maista ja meillä olisi ollut oma joukkue olympialaisissa ja... niin, siihenhän se itsenäisyys olisi juuri ja juuri riittänyt. Sitäkin todennäköisemmin oltaisiin oltu vain yksi neuvostotasavalta muiden joukossa ilman edes sitä omaa olympiajoukkuetta.

Niin ja miettikää. Suomi olisi saanut osallistua euroviisuihin vasta 90-luvulla ensimmäisen kerran. Kuinka me olisimme kestäneet? Ei olisi Playboyta, Tom Tom Tomia, Fantasiaa, Eläköön elämää, Katson sineen taivaan... KAMALAA! :lol:

Timoteus kirjoitti: Tuo avatarisi on suorastaan pelottavan näköinen.

Ei ehkä suoranaisesti liity otsikkoon, mutta oikeasti olen ajatellut jo pitkään, että tuo Jakiman kuva on todella pelottava! Toivottavasti noita EI löydy lisää!

Aviomiehelläni, hänen parhaalla ystävällään sekä toisella sielunveljelläni on hullun paperit. Ystäväpiiristäni löytyy mm. myös sivareita ja seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi armeijasta vapautettuja miehiä sekä yksi 6-vuotiaana suomalaisäitinsä kanssa Suomeen muuttanut Ruotsin kansalainen, joka aikoo vaihtaa kansalaisuuttaan vasta kun armeijaanjoutumisuhka on ohi. Itse asiassa vain yksi ystäväni on todella käynyt armeijan, mutta hänkin suoritti sen aseettomassa palveluksessa. Itselleni ei totisesti tulisi mieleenkään yrittää mennä naiseksi armeijaan.

Voisi siis luulla, että minä olen pasifisti henkeen ja vereen. Vaan enpäs itse asiassa olekaan. Pyhä kirjani Bhagavad Gita kehottaa toki aina etsimään vähiten väkivaltaista ratkaisua, mutta joissain tilanteissa tuo ratkaisu on puolustussota. Hindulaisittain ajateltuna kaikkein suurinta väkivaltaa ei välttämättä ole se, että 200 kuolee vaan vaikkapa se, että 100 kuolee ja 100 alistetaan orjuuteen ja moraalittomaan hallintoon.

Uskon kuitenkin, ettei sotiminen sovi kaikille. Kuulumme kaikki luonteemme (emme syntyperämme, huom.) perusteella johonkin kastiin ja ihan joka kastin jäseniä ei pidä päästää hillumaan pyssyjen kanssa...

Puolustusvoimien ruskea kirjekuori. :lol: :lol:

Ai suakin muistettiin! Mua ilahdutettiin jo toissa viikolla...

Täältä "isoveli" lähettää pojille terkkuja, jotta ei se niin paha rasti ole miltä nyt saattaa tuntua.

Minä olin silloin kuolla siihen paikkaa kun vapisevin käsin luin ko. lähetettä. Vaikka siellä muutamankin kerran hermot meni, niin enemmän on positiivisia muistoja jäänyt taskun pohjalle.

Nyt on minun vuoroni antaa tukihali, Tommille ja Kvaakulle! action-smiley-032:

ja tää "luuseri" muistuttaa ettei sinne armeijaan oo pakko mennä! On se sivarikin yks vaihtoehto! :P

Et sie mikkään luuseri ole! Mie vaan ajattelin putkiaivoillani, että KAIKKI pojat käy armeijan. Tietenkin voi mennä siviilipalvelukseenkin.

Sun aikoihin sivari ei tainnu olla yhtä "yleistä", kuin nykyään..tai ainakin sellanen käsitys mulla on. Ei sulla mitkään putkiaivot oo! Ja en mä kyl kiellä sitäkään, etteikö armeijassa vois kivaa olla, mutta ei oo kyllä mun paikka..

Niin... Silloin kivikaudella 1990
Sivari oli harvinaisempi valinta. Nykyään taitaa olla suvaitsevampi ilmapiiri siinäkin asiassa.

Oppiihan siellä armeijassa kaikkea hyödyllistä Esimerkiksi miehekkeeni on loistava viikkaamaan vaatteita, ja tämän taidon hän oppi intissä

Kaikille armeija ei todellakaan ole mikään vaihtoehto. Tunnen pari ihmistä, jotka eivät todellakaan sovi sinne Toinen tuli viikon päästä pois vedettyään alikersanttia kuonoon, ja toinen parin viikon päästä saatuaan paniikkikohtauksen hermostuessaan komentelusta. Toisaalta taas tunnen paljon myös niitä, joiden mielestä armeija oli loppujen lopuksi hyvä ja ennen kaikkea kasvattava kokemus. Onneksi miehillä on vara valita, meneekö armeijaan vai ei smilie_daumenpos:

EDIT: typoja

Sen enempää puutumatta kenenkään valintoihin, niin sanonpa vaan että mä näen punaista aina kun sanotaan, että armeija tekee miehen!!!

Kyllä on kotikasvatuksessa vika jos ei pojasta tule miestä ilman armeijaa.....

Violette kirjoitti:Toinen tuli viikon päästä pois vedettyään alikersanttia kuonoon,

En mä ymmärrä miksi mä nauran!! :lol:

Mä näen ton koko tilanteen mielessäni.....

Joo, ei kai kukaan mene armeijaan, jos ei olis pakko... tai siis puoli-pakko. Mä ainakin ajattelin, että intti on helpompi ja lyhyempi kuin sivari, siksi menin sinne... siis ryömin sieltä missä aita on matalin. Ja saihan sieltä komian meripoijaan puvun lainaksi - aiku oli lomilla vientiä...
In the navy...

Aiku sille varmaan sopikin se meripojan asukokonaisuus cheeky-smiley-033: :oops:

Sinänsä kyllä suosittelen tavallaan armeijan käymistä. Itse en ole käynyt, mutta nyt olen alkanut harkita sinne vinkumista. Ai miksi? Itse ainakin tunnen "syrjäytyneeni" miesten maailmasta, koska en mokomaa ole käynyt. Esimerkiksi irc-kanava #viisukuppilassa eräät mahtailevat kokemuksillaan ja puhua pulputtavat armeijassa.

Nykyäänhän kuulema saa vieläkin homouden perusteella vapautuksen armeijasta. (En tuota usko, mutta muutama tuttavani on sanonut niin...) Itselläni on vammaisuuteni perusteella myönnetty rauhanajan vapautus. Aikoinaan kutsunnoissa minulle esitarkastuksessa oli pistetty luokitus E (uusintakutsunta), vaikka minulla piti olla C eli rauhanaikainen vapautus. Silloin kuulema olin liian täysjärkinen D-luokkaan. Mikähän tilanne nyt olisi? :lol:

Modet, poistakaa tuo edellinen, kirjoitusvirheellinen viesti, kiitos!

Kyllähän se armeija opettaa niinkuin elämä yleensä.
Itse en niin innoissaan mennyt sinne aikanaan,mutta alkushokin jälkeen se oli jopa paikoin kivaa
Parasta oli ne hyvät ystävyys suhteet jotka sai solmittua.
Ja luonnossa oli kiva rämpiä ja ryömiä.
Armeija pitää vain ottaa tavallaan huumorilla.
Jokaisessa asiassa on huonot ja hyvät puolet.
Ja se että armeija tekee miehen pitää ainakin siinä mielessä paikkansa ettei niin vähästä enää hätkähdä ja kärsivällisyys kasvaa kivasti.
siihen en ota kantaa pitäisikö se käydä vai ei,sen ratkaiskoon kukin kohdallaan itse.
Mutta jos ei sitä käy on kyllä ,aitoa kokemusta köyhempi.

JukkaV kirjoitti:Nykyäänhän kuulema saa vieläkin homouden perusteella vapautuksen armeijasta. (En tuota usko, mutta muutama tuttavani on sanonut niin...)

Ei kannatakaan uskoa, sillä ei saa. "Itseä häiritsevä homoseksuaalisuus" on tosin olemassa jossakin käytettävässä sairausluokituksessa. Enpä tosin ole aiheeseen tarkemmin tutustunut tietääkseni, miten tuo sitten tarkkaan ottaen määritellään tai mihin kelpoisuusluokkaan määritellään itseään häiritsevästi homoseksuaalinen asevelvollinen. Minulla on jokin mielikuva, että olisin jollakin suhteellisen virallisella listalla nähnyt myös termin "itseä häiritsevä heteroseksuaalisuus" mutta en nyt mene vannomaan.

Mitä näin muuten keskustelun aiheeseen tulee, niin en itse ainakaan huomannut armeijan tehneen kovinkaan monesta miehiä. Päinvastaiseen se kyllä pystyi, tekemään miehistä poikia (tosin vain tilapäisesti). Se nyt ei tosin totta puhuen ole armeijan tarkoituskaan. Omakin armeija-aikani oli omalla tavallaan antoisaa mutta en koe armeijassa henkisesti kasvaneeni enkä itse havainnut kovin monelle muullekaan näin käyneen.

gentedimare kirjoitti:Sen enempää puutumatta kenenkään valintoihin, niin sanonpa vaan että mä näen punaista aina kun sanotaan, että armeija tekee miehen!!!

Kyllä on kotikasvatuksessa vika jos ei pojasta tule miestä ilman armeijaa.....

Olen TÄYSIN samaa mieltä! Minä kun olen päättänyt jo vuosia sitten, että menen sivariin, niin kyllä mummot ja kaverit jaksaa muistuttaa, että "kyllä se armeija tekee pojista miehiä"!! AARGH! :let_it_all_out:

Muutenkin mua suututtaa se, kun suurin osa suomalaisista elää vielä niin 40-luvulla ja "ryssänpelossa". Saan harvase päivä (mitenhän tuo pitää kirjottaa? ) valistaa ihmisiä konfliktien sopimisesta diplomatian avulla ja Venäjän demokratian ja NL:n kommunismin eroista. Eli suomeks sanottuna mulla on vahvat eettiset syyt, miksi en armeijaan mene.
Kutsuntakirje suututtaa sen takia, että jos oikein olen ymmärtänyt, niin sinne kutsuntatilaisuuteen on pakko mennä, vaikka menisi sivariin.