Viisukuppila

Aintsu kirjoitti:rakkauden jumala Aresilla

Oliko se unessa rakkauden jumala, vai oliko tämä joku freudilainen lipsahdus?

Voi luoja. Ihan puhdas ajatusvirhe!

Ei se mitään, toinen tykkää Areksesta, toinen Afroditestä.

Näin unta tositv-sarjasta, jossa viiden kilpailijan piti suunnitella purkkien ulkoasu jonkinlaiselle ihonhoito-/kauneustuotesarjalle. Yksi tuotteista oli hajuvesi. Kilpailijoista viimeinen pyysi kuvausryhmää hakkaamaan itsensä, että hänen raajansa saatiin käärittyä palloksi keskiruumiin ympärille ja jalkaterä sojottomaan sivulta pullon nokaksi.

Näin unta, että pakenin jotain "agentteja" päiväsaikaan ja juoksin aika pitkäänkin. Tätä ennen oli tapahtunut jokin episodi jossain kämpässä. Kuitenkaan mulla ei ollut mitään hajua, miksi nämä olivat perässäni. Saisin päästä tarpeeksi kauas, sillä silmänräpäyksessä heräsin pakotien viereiseltä nurmikkoiselta mäeltä keskellä yötä ja vieressä oli yksi vanha koulukaverini. Ihmettelin, miten hän oli siihen tupsahtanut, eikä minulla ollut mitään muistikuvaa viimeisiltä muutamalta tunnilta. Ihan kuin olisin joutunut aikapuomuun tai jotain. Eniveis, ne mun aiemmin karistamani agentit lähenivät, joten herätin tämän koulukaverini ja lähdimme yhdessä pakoon. Saimme vähän etumatkaa ja niinpä pystyimme jäämään ihmettelemään neljää asteroidia, jotka syöksyivät taivaalta alas ja ainakin yksi niistä putosi maahan kauas olinpaikastamme, mutta tarpeeksi lähelle nähdäksemme räjähdyksen, joka muistutti ydinräjäytystä.

No, pakomatka päättyi johonkin tehdaskompleksiin ja siinä yksi naispuolinen agentti yhytti meidät ja hän yritti painaa jotain ulkoseinässä olevaa hälytysnappia, jonka vierestä lähti pitkä kaareva tunneli tehtaan sisälle. Minä ryhdyin tappelemaan hänen kanssaan ja tein kaikkeni estääkseni häntä painamasta sitä nappia, mutta epäonnistuin. Hänen painettuaan nappia ei kuitenkaan tullut perinteistä hälytysääntä, vaan sellainen viehko naisen ääni kuulutti tyyliin: "Jos vapaille agenteille mitenkään sopisi, niin ulkoalueella olisi kutsumattomia vieraita, jotka pitäisi vangita." Tämän jälkeen jotenkin rauhoituttiin ja kuljimme tämän agentin kanssa sisään sinne tunneliin ja agentti sanoi hälytysviestistä, että "joo, onhan se vähän komediallinen" tms. No, tunneli vaan jatkui ja jatkui ja kohta toisella seinällä ja vastakkaisen seinän vieressä olevilla pöydillä alkoi olla harvinaisten b-kauhuelokuvien julisteita ja dvd:itä. Nyt tämä agentti kertoi jahdanneensa minua, koska he halusivat minun myyvän jonkin minulla olevan elokuvan. Kieltäydyin myymästä ja uni päättyi siihen, että ihmettelin, että mikä Kärpästen herra teki näiden kauhuelokuvien joukossa.

Näinpä hammaskivuissani sellaisia unia että oksat pois. Ensimmäisessä unessa esittelin tohkeissani Maganunalle ja toiselle ystävälleni Goldfrappin uutta sinkkua ja musiikkivideoa. Olin Ihmeissäni kun Alison näytti vähän erilaiselta ja lauloi kertsiä suomeksi ilman korostusta (en valitettavasti muista enää sanoja). Videolla "Alison" kähisi ja haahuili sinisessä glitterimekossaan. Hänen oikean silmän ympärys oli meikattu siten, että silmämeikkiin oli liimattu sininen höyhen. Kävikin ilmi että videossa luki lopussa artistin nimi ja kappale (-Maganuna huomasi). Löysin samalla A4-kokoisen promomainoksen huoneessani kyseisestä biisistä. Artisti oli Tuija Knive(lausutaan: Kniiv). Promotiedote oli hauska, siinä kerrottiin että Tuija keräilee kangaskasseja, joita hän kutsuu"tisseiksi", ja hänen kokoelmaansa kuuluu niitä huimat seitsemän kappaletta. Lisäksi Tuijan kokoelmiin kuuluu hakattu( ) Eppu Normaali-penaali. Penaali oli mustasta nahasta jossa oli yhä muutama valkoinen kirjain jäljellä bändin nimestä.

Toisissa unissa mm. hengasin Maria Veitolan ja kamujeni kanssa ja jokaisessa kerroin tästä Tuija Knive-jutusta.

Kappale oli hyvä, joten harmi että se olikin vain unta ja jää näin ollen hankkimatta..

Darhen kirjoitti:Ensimmäisessä unessa esittelin tohkeissani Maganunalle ja toiselle ystävälleni Goldfrappin uutta sinkkua ja musiikkivideoa.

Oi mä kuulen jo tän "Tää on ehkä maailman paras kappale evöö" -lausahduksen.

Näin unta, että oltin jollain isolla puistoaukiolla tai vastaavassa, jossa oli sellainen suorakulmainen betonialusta ja niin tällä alustalla kuin sen ulkopuolella. Täällä sitten palloilin eri porukoissa, kunnes piti mennä läheiseen rakennukseen vessaan. No, tulen pois sieltä ja menen muutaman hengen porukkaan, jotka pelaavat texas hold'emia ja jotka ovat juuri tällä betonialustalla. Tässä porukassa on nimiriksut Tonywerner ja Toni, joten minäkin jään pelailemaan. Pelataan yksi peli parinkymmenen sentin panoksella ja minä voitan kolmella kunkulla. Tämän pelin jälkeen tajuan, että taas on vessahätä ja olin silleen "Mitä helv*?" Muutamia sekunteja mietin asiaa, kunnes tajusin, että tällä kertaa se kusihätä on todellinen ja joudun heräämään ja sekös v*tutti, kun oli ollut niin hauskaa.

Hyvän ja pahan taistelu oli loppusuoralla ja viimeinen koitos käytiin jossain isossa liikuntasalin tapaisessa, jossa oli lavat kummassakin päässä salia. Toisella lavalla olivat pahojen joukot ja toisella sitten me hyvikset. Yleisöä ei ollut itse salissa, mutta kaikki mitä tapahtui, televisioitiin. Ideana oli ilmeisestikin se, että vuoron perään hyvikset ja pahikset esittivät näytelmiä/propagandista teemaansa ja vastaavaa omilla lavoillaan jotain, minkä oli sitten tarkoitus ratkaista se, kummat voittaa maailmanherruuden tms. Me hyvikset oltiin pahasti alakynnessä, kun meitä oli enää vain parinkymmenen hengen joukko, kun taas pahiksia oli sitten kaikki muut.

Jossain vaiheessa yksi joukoistani tuli kuiskaamaan minulle, että "Sun täytyy yrittää saada vanha harmaa nainen tänne tai muuten meidän peli on totaalisesti pelattu ja vain sinä voit saada hänet tänne, kun olet ollut häntä niin lähellä". No, minä en tiennyt lainkaan, kenestä hän puhui, mutta kun oli mennyt pari kierrosta esityksissä, niin mulle viimein valkeni. Meni vielä pari kierrosta, ennen kuin tuli mun vuoro. Lavalla oli jo valmiiksi pari nojatuolia ja sohva ja minua varten tuotiin sellainen perustuoli. Minä istuuduin siihen ja suljin silmäni puristaen niitä kunnolla kiinni ja ajatellen tätä "vanhaa harmaata naista" kovasti ja hetken päästä tälle sohvalle ilmestyi itse Abagail Freemantle (tuttu Tukikohdasta, toim.huom.), joka ei tosin ollut harmaa, vaan musta. Häneltä sitten minun oli tarkoitus kysyä, miten voitamme taistelun pahiksia vastaan, kun pelkkä usko (Jumalaan) ei tuntunut riittävän. Pahuuden joukoista kuului tuskan huutoja, mutta meidän lavalla yksi hyvis esitteli Abagailin kuin talk show'ssa ikään. Tämän jälkeen tuli jonkinasteinen välivideo, jolla ei ollut mitään tekemistä Abagailin kanssa. Sen loputtua minä olin jo valmis kysymään tuota tärkeää kysymystä, sillä en yhtään tiennyt, kuinka kauan pystyisin pitämään Abagailin ruumiillistumaa maan päällä, mutta tämä "talk show -emäntä" rupesi kyselemään niitä näitä tyyliin "Miltä tuntuu olla taas pitkästä aikaa täällä (maan päällä)?" ja "Onko sinulla hajuakaan, miksi kutsuimme sinut tänne". Niinpä osakseni jäikin herätä, ennen kuin sain kysyttyä kysymystäni, mutta loppuun asti tiesin, että Mother Abagaililla olisi ollut tähän vastaus ja me oltaisiin voitettu.

Poltin eilen itseäni aika kivasti rannalla ja illalla oli sitten varsinkin selkä vähän aranpuoleinen. Tämä sitten vaikutti uniinkin, jotka olivat ehkä vähän tavallistakin oudompia, enkä osaa selittää tätä oikein.

Unessa oli Francon aika -sarjan perhe Mercheä lukuun ottamatta. Itse taisin olla Antonion roolissa tai jotain. Unessa kerrottiin, mihin aikaan kukin henkilöistä kärsisi ihon palamisesta yön aikana. Carlos yön eka tunti tai jotain, siitä sitten sen jälkeen Toni, Ines ja lopuksi sitten Antonio. Tämä Antonion kohdalla kivut tuntuisivat pahimmilta ja hänen kipuilut olisivat siinä parin viimeisen tunnin nukkumisen aikaan (herätyskello soi yhdeksältä). Jotenkin olin sitten samaistunut juuri Antonioon ja herätessäni yöllä jotenkin uskoin täysin, että siinä seitsemän aikaan tuntuu hirmu pahalta. Heräilin aina silloin tällöin ja aina katselin kellosta, että joko ne kivut tulee, mutta eipä niitä koskaan tullutkaan.

Jotenkin näin jo yöllä tämän homman jotenkin symbolisena, että mitä pienempi henkilö, sitä pienemmät kivut tai jotain ja että just nämä Antonion aikaiset kivut koskisivat siellä pahimmin kärsineellä alueella eli selän yläosassa. Minä ja mun unet.

Näin sitten vielä loppumetrillä (juuri ennen herätyskellon soittoa), että yritin etsiä jotain tiettyä biisiä Michael Jacksonin biisien joukosta, mutta en löytänyt.

Näin viime yönä (ei-eroottista) unta nimiSulho jvvv:stä. Olin siinä naimisissa hänen kanssaan. Tämä olisi , mutta kun en unessa ollut minä vaan ilmeisesti joku muu. Nainen joka tapauksessa. Meillä oli aikeina adoptoida lapsi. Luultavasti jvvv:n näköinen mies edusti unessani vain ketä tahansa miestä, sillä hänkään ei varsinaisesti ollut jvvv.

Mun sohvalla istui viime yönä nimiHerkku Magnum. En muista yhtään, mitä unessa tapahtui, mutta hän taisi antaa mulle jotain neuvoja tai sitten kysyi multa jotain. En mä tiedä, muutenkin oli ihan oudot unet yöllä.

Mulla oli monien unien yö !

Ensimmäisessä unessa oli Jonku ohi ja nousin tilausbussiin, jossa vartoi suurin osa muustakin Jonkuväestä todella väsyneinä, siis TODELLA väsyneinä. Tai siis, en tiedä, oliko siellä "kaikki" jonkulaiset, mutta vain verrattain muutamia paikkoja oli vapaana. Bussin tarkoitus oli kai viedä kaikki jonkulaiset koteihinsa yksi kerrallaan. En nyt muista muista tapahtumista, mutta sen pistin mieleen, että bussissa nukkui monien muiden ohessa myös nimiLieksa MuzaMaza ja mietin, että mihinköhän se on menossa, kun bussi kuitenkin jätti Lieksan taakseen jo monta hetkeä sitten.

Toisessa unessa leiriteema jatkui. Tällä kertaa oli eräänlainen työleiri, jossa oli muutamakymmenen ihmistä. Leirillä ei siis hiki hatussa vedetty töitä, vaan siellä annettiin vähän diilimäisesti tehtäviä, jotka piti porukalla sitten ratkoa. Leirin vetäjä sitten antoin meille kaksi vaihtoehtoista tehtävää. Joko meidän pitäisi soittaa veljillemme ja yrittää päästä näiden bändeihin (tässä kohtaa kaikki oli vähän silleen, että "Ei helv...!")... tai sitten... tai sitten meidän pitäisi tehdä kermakakku. Aika yksimielinen päätös oli, että tehdään tuo jälkimmäinen, kun se tietää pienempää vaivaa. Siinä miettiessämme työnjakoa uni sitten päättyikin.

Viimeisessä (taisi olla viides uni) unessa sitten ajelin motocrossia kilpaa jossain jäähalliin rakennetulla radalla. Minä tietenkin olin hurjan nopea, mutta sitten yhdessä kohtaa tein karkean virheen: Sellaisesta rampista hyppäsin muutaman rada-aidan yli ja vaikka pääsin takaisin radalle, minun täytyi kääntyä takaisin ja vetää se oikein. Näet sen rampin päältä olisi pitänyt kääntyä heti vasemmalle vielä korkeammalle eli ramppi piti ajaa tosi hiljaa ylös. Tämä tietenkin vei mahdollisuuteni voittoon, kun aikaa meni yli minuutti turhaa No, radan lopussa ennen maaliinpääsyä oli sitten vielä sellainen jyrkkä, liukas ja sininen porrasmäki, jota pitkin piti nousta kaiteista kiinnipitämällä ja... rullaluistimet jalassa (jokin Gladiaattorit-assosiaatio?). Tässä olinkin jälleen muita nopeampi, mutta ei auttanut lopputuloksissa sitten lainkaan, kun aiemmin mokasin niin pahasti, joten vaikka pääsin jatkokierrokselle, en sille hienolle ja vaativalle ykkösradalle, jossa todelliset voittajat seulotaan, vaan paljon tylsemmälle kakkosradalle.

Näin sitten pari muutakin (hauskaa) unta, mutta editoin ne sitten myöhemmin, jos muistan ne.

Mä olin viime yönä "murhamysteerin" pauloissa.

Tai siis, mun epäiltiin surmanneen jonkin tyypin (mitä en tehnyt), mutta sen sijaan, että olisin jäänyt puolustamaan itseäni, lähdinkin pakosalle ties minne. Meni joitakin vuosia ja palasin kotiini, johon mulla oli vielä avain tallella. Tää koti kyllä muistutti mun pääosin oikeeta kämppää, mutta oli kuitenkin kerrostalokämpän sijaan omakotitalokämppä. No, menin sisälle ja näin, että kaikki oli ihan niin ennenkin lattialla olevia tavaroita myöten. Yhtäkkiä kämppääni tuli tämä murhatun miehen leski, jonka asunto se asunto nykyisellään oli. Tää leski alkaa tietenkin syyttelemään mua hurjasti ja uhkaa poliisilla ja vaikka millä, mutta jotenkin saan hänet rauhoittumaa ja hän taitaa mennä suihkuun. Lesken ollessa suihkussa minä alan valmistella uutta "reissua" varten ja mietin, mitä pitäisi ottaa mukaan ja päätän ottaa sitten farkut ja pari t-paitaa ja collegea. Niitä pakkaillessani reppuun tulee sitten murhatun miehen teini-ikäinen tytär, joka hänkin alkaa huudella ihan silmittömästi, mutta saan hänet rauhoitettua sillä, että kerroin olevani ihan just jatkamassa matkaani, ja että tulin vaan pakkaamaan tavaroitani. Tää uni sitten päättyi jossain vaiheessa.


No, yön viimeisessä unessa olin sitten Linnanmäellä, jossa en ole käynyt kuin kerran niin, että muistaisin sen. Jostain syystä en hommannut ranneketta, vaan ekaan laitteeseen - uuteen vuoristorataan - hankin erillisliput, vaikka tarkoitus olikin käydä kaikissa laitteissa. Jono oli pitkä mun edessä, enkä ihan päässyt seuraavana lähteviin vaunuun, vaan minun piti odottaa kierros edelläni vain kaksi ihmistä. No, sitten kun meidän vuoro tuli, niin yllättäen vaunuihin ei mennytkään muita kuin minä ja nämä kaksi muuta, vaikka vaunutilaa olisi ollut pitkälti. Mulla oli lasit silmillä ja ensimmäisessä (melko hitaassa mutkassa) lasit meinasivatkin pudota, mutta sain viime hetkellä kiinni ja sen jälkeen pidinkin niitä tiukasti kädessäni. Mainittakoon tässä nyt sen verran, että vuoristorata oli aika tylsä ja lyhyt.

No, sitten matka muihin laitteisiin, mutta kesken kaiken törmäsin entisiin työkavereihini ja yksi näistä oli silleen vähän kauhuissaan, että miten mä uskallan näyttää naamaani julkisesti (viitaten edellä mainitun unen murhatapaukseen) ja yhtäkkiä ei oltukaan enää Linnanmäellä, vaan jossain rakennuksessa, joka oli olevinaan entinen duunipaikka (mut ei ollut). Siellä kuva-arkisto oli kokenut kovan uudistuksen, sillä kaikki dialaatikostot (ja niitä on paljon oli poissa) ja esimies sanoikin jotain, että joo, kuva-arkisto on siirtynyt täysin sähköiseen muotoon eikä fyysisiä dioja enää tarvita. Sitten tämä minun näyttäytymistä kauhistellut työkaveri siirsi minut sivummalle ja yritti tiedustella, että "Muistatko yhtään, kuinka paljon gallerian kuvia olikaan kehystettynä niissä laatikoissa?" Tämä siitäkin huolimatta, etten ollut moneen vuoteen ollut töissä (olinhan piileskellyt vuosikaudet) ja kuva-arkiston hoitamisestakin oli unien alkaessa jo muutama vuosi aikaa. Pelottavintahan tässä on se, että hän saattaisi oikeasti kysyä jotain tuon kaltaista riippumatta siitä, kauanko olisin ollut poissa.

Olin kirkossa, ja siellä oli sotaveteraani pitämässä puhetta. Hän sitten sattui mainitsemaan jotain "miesystävästään". Siitähän joku veti herneen nenäänsä, ja huusi väkijoukosta että "lauletaan virsi xxx" puheen päälle ja suuri osa ihmisistä nousi ja aloitteli laulua, kanttorikin rupesi tapailemaan urkujaan. Kotikotini naapuri sitten huusi siihen että "turpa kiinni ja istukaa!", ja kaikki totteli säikähtäneenä. Veteraani pääsi jatkamaan puhettaan.

Miljoonastibiljoonasti söpöä, että Klodde näkee unta kaapistatulosta!

Luulen, että uni tuli siitä, kun töissä puhuin miehen kanssa, joka (kännissä) ei voinut sanoa positiivista arvioita miehestä, ilman että rupesi sitten selittämään että "en mää mikään homo ole, mulla on ihana nainen".

Kerroinkohan minä joskus viime keväänä unestani, jossa miespappi heitti minut ulos kirkosta, ja minä huusin sille ovelta, että "v*tun homo" (olen joskus todella kypsä unissani ), minkä jälkeen pappi juoksi perääni todistelemaan, että hänellä on ollut paljon naisia. Tuli vain tässä mieleen. Siinä oli kyseessä varmasti kirkon ja sen palvelijoiden tilaa koskeva julkinen keskustelu, joka sai mielenkiintoisia vivahteita ja kytkentöjä omaan elämääni unissani.

Mä näin melkein koko yön Jonkusta tai LIeksasta. Alkuyöstä näin jotain unta, jossa oli paljon tavaroita ja tää tavaramäärä jotenkin symboloi sitä määrää tavaroita, joita tarvitsee ottaa mukaan Jongulle. Näin siis uniminäni nuo tavarat määritteli.

Toisessa unessa sitten kävelimme nimiLieksa MuzaMazan kanssa Lieksan ympäristöstä tehdystä pienoismallissa/maastokartasta. Tämä pienoismalli oli tehyt laivanupotuspelin tapaiseen ruudukkoon ja sen päällä oli sitten kiviä, sammalta ja muuta metsäistä, parimetrisiä, mutta täysimittaisen näköisiä mäntyjä ja muita sellaisia. Siinä sitten käyskenneltiin siinä muka-aidossa luonnossa ja MuzaMaza sitten esitteli minulle Lieksan seutua. Pienoismalli oli niin pieni, että onnistuimme ylttämään reittiämme halkovan joen yli yhdellä askeleella. Tässä pienoismallissa ei ollut mukana Lieksan keskustaa sellaisenaan, vaan vain sen vielä pienempi pienoismalli, johon astumalla sitten "avautuisi" keskusta oikeassa koossaan. Repeilin tälle seikalle, kun se toi mieleen Final Fantasyt (pelitietoiset ymmärtävät miksi), mutta ennen kuin pääsin oikeasti näkemään Lieksan keskustaa, heräsin.

Näin taas unta Jongusta .

Tällä kertaa pääsin jo itse Jongulle asti. Oli torstai ja faija heitti mut sitten sinne. Jotain se hölisi, että olisi pitänyt ottaa bensaa jo menomatkalla, mut tää jäi vähän hämäräksi. Sitten kun päästiin Jongulle, niin siellä ei sitten näkynyt kuppilalaisen kuppilalaista ja ihmettelin vähän, sillä kellohan oli jo kuusi illalla. Aattelin jo, että onkohan sittenkin vasta keskiviikko. No, sisällä oli sentään yksi tuttu ja hänkin oli mummini. Faija sitten vitsaili mummille, että toiset on tullut tänne nukkumaan sängyissään, mutta että minä olen ottanut mukaani vain "pyyheteltan" (mikäköhän se on ). Mä sitten yritin korjata, että ihan oikean teltan olin tuonut ja ulos katsellessani mietin, että mihinköhän sen voisi laittaa pystyyn. Faija sitten mietti, että kun Jongulle on kuitenkin tulossa niin paljon väkeä, niin tiet on ihan varmaan tukossa ( ), mutta sitten minä sanoin, että niinhän etukäteen luultiin Sonispheren kohdallakin, mutta hyvin oli ainakin keskustassa helppo autolla kulkea. Mummi, joka ei Metallicasta oikeasti ole kuullut mitään, onnitteli mua sitten siitä, että olin päässyt näkemään sen Sonispheressä. Sitten uni päättyi.

Taas näin ihan häröä unta. Mä olin meidän isän auton kyydissä, kun sitä yritettiin varastaa! Roikuin vielä siinä ovessa kiinni ja keskipakovoiman ansiosta lensin autoon sisälle ja katsoin meidän isän ja roiston kamppailua autosta. Hirveästi tuli pahaa jälkeä ja kolareita muiden autojen kanssa. Yhtäkkiä roisto muuttui linnuksi ja lensi auton takaikkunaan ja kuoli.

Näin unta, jossa oli nimimerkki Blackburn.

Ottiko se s-?

Mä en ole päässyt eroon leiriunista . Melkein joka yö ollaan jollain leirillä, vaikkakaan ei aina Jongulla ja vaikkei aina mukana olekaan just kuppilalaisia.

Nyt aamulla näin jotain mielenkiintoista unta (ei-leiriunta) ja heräsin. Katsoin kellon olevan 9:20 eli 50km kävelyyn oli vielä aikaa, joten pääitn nukahtaa vielä hetkeksi ja toivoin pääseväni tuohon samaan uneen uudestaan, jotta näkisin, mitä seuraavaksi tapahtuisi... ja onnistuin . Joskus näinkin.

Mäkin oon nähnyt joitain tosi hämäriä leiriunia. En edes muista kaikkia. Usein me ollaan leiriporukalla jossain ihan muussa ympäristössä leireilemässä, käyn ihmisten kanssa keskusteluja, jotka ovat mahdollisia, mutta en ole niitä oikeasti käynyt... sitten yksi vähän painajaismainen leiriuni on se, jossa olen yksin, kaikki muut jossain paikassa x ja kukaan ei puhu minulle.

Näin unta, että matkustin Valko-Venäjälle samassa koneessa Vladimir Putinin kanssa. Se, mikä kone oli kyseessä, jäi vähän epäselväksi. Sitten paikan päällä yritin kuumeisesti etsiä postikortteja, mutta niitä ei löytynyt mistään. Saksalaista suklaata siellä kyllä myytiin. Hieman myöhemmin törmäsin vielä saksalaisiin turisteihinkin, joille mainostin kovasti Suomea.

Näin unta, että nimiSitruuna Violette oli lähettänyt minulle mailia. Ensin hän kertoi ohimennen erään kuppilalaisen yrittäneen itsemurhaa . Viestin pointti kuitenkin oli, että neljä kuppilalaista (jotain höpönlöpönickejä) olivat myymässä asuntojaan, minkä kunniaksi pidetään asunnonmyyntibileet. Kai tarkoituksena oli myydä ensisijaisesti viisufaneille.

Melko randomia.

Mä olin taas viime yönä kuppilalaisten kanssa leirillä . Tälle leirikeskukselle mentiin jonkin vesireitin kautta JÄÄN alla sukellellen ja sittne noustiin ylös leirikeskukseen, joka oli ehkä jossain saaressa ja tuo saari ja leirikeskus oli venäläisten omistama ja meitä auttoikin ylös vedestä joku venäläinen AK-47 kädessä (tuo ase oli vain "koristeena", sillä ei ollut unessa mitään käyttöä). "Saari" oli kuitenkin ilmeisesti Suomessa. Sitten kun katselin sitä vesialuetta, jossa ei enää ollutkaan jäätä, niin huomasin, että se ei ollut edes kunnolla järvi vaan pikemminkin jokin lampi.

No, kukin valitsi sitten sänkyjään, mutta kaikille halukkaille ei riittänyt omia, joten joidenkin piti sitten nukkua samassa sängyssä. No, leirikeskusta vastapäätä oli jokin iso pikaravintola, jonka leirikeskuksen vastainen seinä oli pelkkää lasia ja keittiön ikkunasta sitten näinkin kyseisen rakennuksen katolla olevan McDonald's-logon. Minulla oli hieman nälkä, joten ajattelin, että pitääkin käydä Mäkissä syömässä. Olin menossa kohti ovea, joka oli vastakkaisella puolella kuin nuo keittiön ja olohuoneen (välissä ei seinää) ikkunat, kun nimiPoritar gentedimare sanoi: "Koska olet muokannut paria viestiäni kuppilassa ( , toim.huom. ), niin sä saat tehdä tänään sitten ruoan." Sanoin tähän, etten osaa tehdä mitään ja sitä paitsi kätenikin on vähän kömpelöt. Gente sit kysyi, että miten niin kömpelöt, joten päätin demonstroida, kuinka en saa edes kurkkua leikattua silleen tasaisesti, mutta se kurkkupötkö olikin jo leikattu valmiiksi (näytti ne viipaleet muuten pieniltä pinaattiohukaisilta). No, tämän jälkeen tyydyin vain kertomaan, miten (hyvin) pientä vapinaa käsissäni on ja sitten gente armahti minut siitä hommasta. Jokin häppeninkikin oli alkamassa, mutta pyysin odottamaan vartin, jotta ehtisin syödä ennen sitä ja tähän myönnyttiin. Sitten heräsin.

Leiriuni ei ollut kuitenkaan ohi, sillä palasin vielä myöhemmin samalle paikalle. Vessa oli jotenkin pönö ja sitä ei saanut käyttää, joten oli pissattava johonkin ämpäriin (aiemmin se oli kyllä toiminut). Sieltä pois päästessäni mulla oli taas nälkä ja muistelin nähneeni Weetabixeja siellä, joten kävin ne todennäköisimmät kaapit läpi, mutta niitä ei löytynyt. Sitten katsahdin kaapin päälle ja siellähän niitä Weetabix-paketteja oli lukuisia. Aattelin, että saisin syödä rauhassa siinä, mutta sitten mitä luultavimmin nimiVillitys Violette sanoi, että älä NYT syö, kun nyt aloitetaan bilettäminen, mutta minulla oli niin nälkä, että söin kuitenkin samalla kun muut aloittivat siinä olohuone-keittiössä bailaamaan viisujen tahtiin.

Naali kirjoitti:Näin unta, että nimiSitruuna Violette oli lähettänyt minulle mailia. Ensin hän kertoi ohimennen erään kuppilalaisen yrittäneen itsemurhaa . Viestin pointti kuitenkin oli, että neljä kuppilalaista (jotain höpönlöpönickejä) olivat myymässä asuntojaan, minkä kunniaksi pidetään asunnonmyyntibileet. Kai tarkoituksena oli myydä ensisijaisesti viisufaneille.

Melko randomia.

Näin unta, että nimiDJ tonywerner oli tehnyt Musa-alueelle ketjun "Eurodisco tekee kuolemaa Euroopassa."

Entä Amerikassa? Siellä eurodisco on voimissaan?