Viisukuppila

Klodvig kirjoitti:

Tuollaiset reaktiot olivat noina aikoina kovin yleisiä. Muunmuassa kerran hänen äitinsä oli jossain geneerisessä ulkomaassa (olisikohan ollut Prahassa?) alusvaateliikkeessä etsintäretkellä ja sai hyvän aikaa kuvailla, ennen kuin myyjälle valkeni, mistä koosta oli kysymys. Lopulta myyjä oli kalvennut ja todennut: "Jesus Maria!"

Näin unta, että Tanja Jääskeläinen ja Ismo Laitela olivat pariskunta. Heillä oli pahoja taloudellisia ongelmia. Tanja meni työvoimatoimistoon, mutta hän ei kehdannutkaan mennä sinne sisälle vaan viittoi virkailijan tulemaan ulos nurkan taakse, jossa hän sitten itki tälle vaikeaa tilannettaan. Mm. pesukone oli mennyt rikki ja erityisesti Tanja suri ainoata pyyhettään, joka oli mennyt pilalle ilmeisesti pesukoneessa.

Minä olen nukkunut huonosti nyt sairaana ollessa ja muistankin siten melkein kaikki unet. Yhdessä minulla oli oma ravintola, ja olimme sulkemassa sitä. Ihmisiä vaan kuitenkin lappasi sisään, ja minä rupesin sitten huutamaan heille, että suljemme ravintolan, joten voitteko poistua. Ihmiset eivät uskoneet, joten rupesin lyömään heitä tarjottimilla päähän. Paikalla tuli myös känninen Kimi Räikkönen, jota myös löin niin kovaa kuin jaksoin tarjottimella päähän. Kimi ei siitä kuitenkaan ollut moksiskaan, ja istuimme sitten yhdessä alas, ja aloin avautua hänelle.

Miks hitossa mä näen aina cliffhanger -jakso -unia. No kiva ilmoittaa mulle unessa, että yksi tuttu ihminen on juuri talon yläkerrassa, mutta ei kerro kuka tämä ihminen on, ja hän paljastuu vasta seuraavassa jaksossa. Ja pim sitten herään.

Mie näin ihan hämmentävää unta. Se uni alkoi ihan kesken kaiken tilanteessa, jossa mie suutelin erään naishenkilön kanssa. Tilanne oli ihan mukava jne... Yllättäen kuitenkin tämä suutelukumppani vaihtui ihan lennosta erääksi mieshenkilöksi, jota en koskaan ole edes kuvitellut suutelevani. Tilanne jatkui hetken ja sitten henkilö vaihtui taas. Tätä jatkui aika kauan ja suudeltavat olivat vain koko ajan oudompia ja oudompia Hassuja unia näkee tää.

Viimeyönä olin etsivä, joka yritti todistaa syylliseksi naista, joka oli tappanut kellaariinsa kymmeniä pikkuvauvoja. Kellarista kuului kammottavaa aaavevauvaitkua, ja jossakin vaiheessa vauvojen ruumiita vedettiin tehosekoittimesta läpi. Yksi lapsi oli joskus vuosia sitten pelastunut, kun joku naapuri kuuli kellariin kuolemaan jätetyn lapsen itkun, ja uni alkoikin siitä, kun tämän lapsen isää selviteltiin. Lapsi oli aasialaisen näköinen, ja isäksi paljastui kolmesta ehdokkaasta - yllätys yllätys - kiinalainen mies. Jossakin vaiheessa aaveitkun mysteerin selvittämisen välillä kävimme veljeni kanssa mäkkärissä syömässä, ja veljeni söi niin paljon, että meinasin oksentaa. Unessa juoksenteli normaalia runsaammin pikkutyttöjä.

Horvath kirjoitti:Näin unta, että Tanja Jääskeläinen ja Ismo Laitela olivat pariskunta. Heillä oli pahoja taloudellisia ongelmia. Tanja meni työvoimatoimistoon, mutta hän ei kehdannutkaan mennä sinne sisälle vaan viittoi virkailijan tulemaan ulos nurkan taakse, jossa hän sitten itki tälle vaikeaa tilannettaan. Mm. pesukone oli mennyt rikki ja erityisesti Tanja suri ainoata pyyhettään, joka oli mennyt pilalle ilmeisesti pesukoneessa.

No hui .

Mutta on tuo kyllä parempi kuin se näkemäni Salkkari-uni useita vuosia sitten, jossa Elina ja Seppo olivat pariskunta.

Näin koko yön unta vaan, että juoksin paikasta toiseen leimaamaan lippuja mun lasersädettimelläni (en mä muista sen oikeaa nimeä).

Vaiheinen?

Voisin mä sillä sitä alkaa kutsua.

Mistä tulikin mieleeni vähän OT:na että tää odottaa uutta Star Trek -leffaa.

Pakko kirjoittaa tännekin, kun oli niin järkyttävä päiväuni.

Olin siis kotikotonani, jossa oli kaneja (niitä on siellä oikeastikin, mutta ei ihan tässä määrin). Kanit olivat söpöjä ja karvaisia, isoja ja pieniä. Mutta jostain syystä ne rupesivat käymään ihmisten kimppuun. Ne mukamas hakeutuivat minunkin käteeni tai jalkojen juureen lämmittelemään, mutta sitten ne alkoivat purra kättä, jalkaa tai muita ruumiin osia.

Yhdessä vaiheessa heräsin, ja uni katkesi, mutta nukahdin uudelleen ja sama uni jatkui. Nyt kaneja oli sitten alettu hävittää niiden verenhimoisuuden vuoksi. Hävitysmenetelmänä oli omituinen Fairy-astianpesuainetta sisältävä pipo, joka laitettiin kanin päähän (kumilenkki leuan alle), ja sen piti sitten hellävaraisesti vaivuttaa ne ikuiseen uneen. Paikalle tuli myös joku mies pakettiautolla "keräilemään" kuolleita kaneja. Heräsin vaiheessa, jossa kanien piti olla jo mennyttä, mutta polvistuessani keräilemään niitä, ne alkoivatkin purra minua takapuolesta ja reisistä.

Herran tähden, mikä uni. En lakkaa koskaan olemasta kateellinen Klodvigin psykedeelisistä unista.

Näinpäs taas unia.

Yhdessä unessa oli lumisessa maassa kolme latua. Meitä hiihtäjiä oli yhdeksän plus jonkin sortin opastajia/kouluttajia tms. kaksi. Kullekin ladulle meni yhdeksän hiihtäjää ja jokaisella oli oma paikkansa; minun paikkani olisi ollut keskimmäisen ladun keskimmäisenä, mutta kieltäydyin menemästä siihen ja vaadin päästä jonon perään, kun olen niin huono hiihtäjä. Tähän sitten suostuttiinkin. No, hiihto alkoi ja lopulta pääsimme määränpäähän eli jonkinlaiseen (hiihtokeskuksen?) kokoustilaan, jossa oli sitten alkamassa jonkin sortin koulutustilaisuus. Siellä huomasin, että yksi hiihtäjistä oli ollut nimiErkkki Tonywerner, ja hän ja joku muu muka-kinasteli keskenään. Tonywernerin kasvonpiirteistä hänet kyllä tunnisti heti, vaikka hämmästelinkin hänen uutta hiuslookkiaan, joka muistutti tätä.

Toisessa unessa olin siskoni luona, jonka pieni asunto oli pitkän huoneistokäytävän alkupäässä syvennöksessä, jossa oli kaksi muutakin asuntoa. No, sisko oli muuttamassa pois siitä ja minäkin sitten lähdin omille teilleni, kunnes kohtasin Metallican James Hetfieldin (se ei näyttänyt Hetfieldistä pätkääkään), joka sanoi etsivänsä asuntoa ja tietenkin minä koin velvollisuudekseni auttaa häntä. Kerroinkin hänelle, että siskoni on muuttamassa pois, joten vein hänet katsomaan asuntoa, mutta voi. Päästessäni kerrostaloon menimme kyllä oikeaan kerrokseen, mutta sen syvennöksen kolme pientä asuntoa oli ykskaks muutettu kahdeksi isoksi vähän isommaksi asunnoksi. Hetfield ei oliut asiasta moksistaan, mutta minä itse tunsin syyllisyyttä siitä, että olin pettänyt Hetfieldin odotukset.

Mutta yön ensimmäinen uni oli ihan paras. Olin hiljattain lukenut Aku Ankan Don Quijoteen hyvin löyhästi perustuvan mukaelman ja nyt tuo nimenomainen Aku Ankka -mukaelma oli käännetty "oikeaksi tarinaksi" ihmishahmoineen kaikkineen. Muistin tuon mukaelman kuin omat taskuni aina puhekuplia myöten, joten painoin tarinan mieleeni heti alussa ja ilokseni huomasinkin tarinan edetessä, että tämä "oikea tarina" seurasi hyvin uskollisesti tuota AA-tarinaa aina repliikkejä myöten. En ole varma, olinko minä Don Quijote vai olinko ns. ulkopuolinen tarkkailija, kuten en ole varma siitäkään, oliko kyseessä AA-tarinan elokuvasovitus vai seikkailtiinko oikeassa elämässä. Tarinasta on ihan liian vähän kerrottavaa, kun en muista läheskään kaikkea, mutta sen sanon, että huisi seikkailu se oli. Tarinassa ei ollut tuulimyllyjä eikä oikeastaan Sancho Panzaakaan (muuta en tästä kirjasta tiedä, sillä en ole lukenut), tai oli, mutta se oli nimeltään Santrez (en muistanut edes herätessäni Sancho Panzan oikeaa nimeä). Sen verran muista kuitenkin, että aluksi Don Quijote seikkaili yksin hevosellaan, kunnes eräässä tippukiviluolassa tutustui Santreziin, joka sai elantonsa rötöstelemällä vähäarvoisia tavaroita. Pian tutustumisen jälkeen luolaan ryntäsi Quijotea etsivä rosvo-/sotajoukko, mutta nokkelat ystävämme kipusivat piiloon erääseen kalliohalkeamaan. Kun joukko lähti, Quijote ja Santrez lähti seikkailemaan yhdessä ja päätyivät lopulta johonkin värikkääseen palatsiin, jossa Quijoten rakas oli, mutta joutui (taistelutta) antamaan rakastettunsa toiselle miehelle ja Quijote ja Santrez joutuivat jatkamaan matkaansa kaksistaan.

Tarinan todellinen twisti tapahtuikin vasta herättyäni, kun tajusin, etten ollut oikeasti lukenut mitään tämänkaltaista Aku Ankan Don Quijote -muunnelmaa, vaikka unessa tunnuin muistavani tarinan perin pohjin (ja unessa vertailin koko ajan tarinoita toisiinsa). En muista, kuka Santrez oli AA-muunnelmassa vai oliko kukaan "tuttu", mutta Aku oli luonnollisesti Don Quijote ja Iines oli tuo Quijoten rakastettu, jonka lopulta vei Hannu !

Mä näin unta joka oli hieman toisennosta King Kong -leffan pilvenpiirtäjä -kohtauksesta.

Minä olin se kannettava

Mä näin hieman erikoista unta yhdestä mun opiskelijasta. Kaikille tiedoksi, että en ole erityisen moraaliton, sillä opiskelijani ovat täysi-ikäisiä. En myöskään ajatellut tehdä mitään "mooveja" tämän uneni kannustamana.

Mie näin unta, jossa eräs nimiErkki järjesti ristiäisiä tuntemattomaksi jääneelle vauvalle. Olin siinä unessa tämän nimiErkin sihteeri ( ) ja tehtäväni oli liimata postimerkkejä ristiäiskutsuihin. Postimerkit loppuivat jatkuvasti ja sellainen pikkuinen tyttö kantoi niitä lisää pienessä korissa. Mie olin koko ajan jostain syystä tosi vihainen, koska olisin halunnut, että minut kastetaan, eikä sitä vauvaa. Aika hämärää.

Näin unta vampyyriseksistä. Se oli pelottavaa.

Tein pe-la -yönä jonkinasteisen ennätyksen omalla kohdallani: Vihdoinkin uni, josta en kehtaa puhua.

Viime yönä sen sijaan näin ihan kamalaa unta. Säätiedotuksessa luvattiin Lappiin ennätyspakkasia, peräti -59 astetta, mutta tänne etelään onneksi sentään paljon vähemmän: -56 astetta. Hatutti vaan siinä unessa, kun piti lähteä töihin tuollaisilla keleillä. No, onneksi se oli oikeasti unta, ei tarvinnut ottaa äkkilähtöä Espanjaan.

Klodvig kirjoitti:Näin unta vampyyriseksistä. Se oli pelottavaa.

Mikä sun alitajuntaa vaivaa? Mistä sä revit näitä unia?

Olen minäkin nähnyt unta vampyyriseksistä.

skidi kirjoitti:Olen minäkin nähnyt unta vampyyriseksistä.

High5! Olitko itse unessa vampyyri vai joku muu? Minulla se oli se toinen.

Ja tuntuu ihan loogiselta että mistä se tuli, vampyyreistä on puhuttu viime aikoina.

Mä näin unta, että mun suusta tippui hampaita. Tietää kuulemma kuolemaa. Itseasiassa siinä unessa oltiin viisuleirillä ja nimieila Leena tarjoutui antamaan minulle jonkun hammaslääkärituttunsa numeron, jolle voin soittaa, että hän korjaa hampaani. Ja minä ja MuzaMaza lauloimme yhdessä Party 4 love laulua.

Weewa! Kyllä nyt unesi minkä meistä näit niin tiesi kuolemaa Tänään kun olin iltavuorossa niin 99 vuotias mummu pääsi vihdoinkin ikiuneen.

Klodvig kirjoitti:

skidi kirjoitti:Olen minäkin nähnyt unta vampyyriseksistä.

High5! Olitko itse unessa vampyyri vai joku muu? Minulla se oli se toinen.

Toinen. Tai siis.. saatan itse vaihtaa roolia kesken unen, joten olin kai pikkuisen molempia. Minun kiivain vampyyriunikauteni (kaikki niistä eivät olleet vampyyriseksiunia) taisi ajoittua yläasteikään, mutta näen niitä toisinaan vieläkin.

Viime yönä minulla oli oma leijona. Se oli suuri kaunis naarasleijona, mutta en ollut aivan tyytyväinen, vaan haaveilin valtavasta sinisestä ( ) urosleijonasta.

Klodvig kirjoitti:Näin unta vampyyriseksistä. Se oli pelottavaa.

Ja kuten tähän ketjuun olen aiemmin kertonut, oli Lordin viisuvoiton jälkeen to-del-la mahtavaa nähdä lordiseksiunia.

Sen sijaan viimeisimmät uneni ovat olleet tavallisempia. Mutta melkein joka yö uneeni ilmestyy tyhjästä joku vieras ihminen ja alkaa puhua minulle saksaksi. Enkä koskaan saa hänelle vastattua, koska useimmiten herään siihen. Ärsyttävä tyyppi, herättää nyt toinen.

Näin unta, jossa eräs kuppilalainen sanoi, että voin imeä hänen varpaitaan.

Näin unta, jossa olin joidenkin kaverien kanssa Porin keskustassa yksillä (oikeesti). Nämä olivat kauheita Eppu Normaali -faneja ja olivatkin lähdössä katsomaan Eppuja Tampereelle. Vaatetuksensa olivat yhtenäiset, mutta ei ehkä ihan Eput-keikalle parhaimpia, sillä heistä jokainen näytti köyhän miehen Blues Brothersin jäseneltä. No, matka asemalle alkoi ja unessa rautatieasema oli nykyistä sijaintiaan ehkä kilometrin lännempänä (ja se oli sellaisen keskellä ei mitään olevalta juna-asemalta), joten matka kulki puutaloalueen kautta... pyörällä. Oli se kyllä näky, kun nämä 5-7 heppua huristivat täysin samanlaiset bluesbrothers-kuteet niskassa (myös aurinkolasit ja hattu) ja samanlaisilla pyörillä jonossa samaan tahtiin tämän puutaloalueen läpi kohti asemaa laulaen Eppu Normaalien Jee jeetä . Asemalla sitten nämä muut hämmästyivät, kun olinkin tulossa niiden mukaan (olin päättänyt yllättää ne). Lipunostosta meinasi tulla ongelmia, kun mulla oli niin kaksi kahdenkympin seteliä kuin yksi 50 euron setelikin, mutta lipunmyyjällä ei ollu antaa rahasta takaisin (menopaluu täältä Tampereelle maksaa reilu 30 euroa), mutta sitä setvittäessä tuli sitten herättyä.

Nyt on sitten tuo Jee jee soinut päässä koko aamun.

Mikä tässä tekee vähän oudon, on se, että aamun viime tunteina tuli nähtyä toinenkin uni, jossa juna-asema oli sijoitettu yhtä länteen (eli siis reilusti väärään paikkaan)... aika weird.

HUI! Näin vähän aikaa sitten sellaista unta, joka alkoi sillä, että olin gynekologisessa tutkimuksessa, siis makasin alaosa paljaana tutkimuspöydällä ja tummatukkainen/kiharatukkainen naislääkäri, jolla oli valkoinen lääkärintakki (ihan normaalisti) teki sisätutkimusta, sitten hän palpoi ei tunnusteli ihon päältä alavatsaa kohdun kohdalta ja totesi tuosta vaan "täällä on ihan selvästi syöpä" ja minä reagoin siihen, että "ei voi olla, mähän olen vasta 21, minähän haluan vauvan ei sitä kohtua voi leikata pois..." ja olin tietysti ihan paniikissa. Seuraavassa kohtauksessa olin taas alaosa paljaana tutkimuspöydällä ja eri lääkäri aikoi ottaa kohdunsuulta loopin eli sellaisella sähkösilmukalla palan pois kohdunsuulta, jotta saataisiin se syöpäalue pois ja minä paniikissa itkin, että haluan diapamia eli rauhoittavaa lääkettä, kun minua pelotti se toimenpide ihan valtavasti, kun kaikkihan sanovat, että se sattuu aivan miljoonastibiljoonasti. Kun heräsin, se uni tuntui ihan todelliselta ja muistan ajatelleeni vielä hereillä ollessani, että "kauheaa kun minulla on syöpä", kunnes muistin, että se kaikki olikin vain unta.

Näin unta, että olin improkisassa ja esitin jonkun nappisilmäsen Hanneksen kanssa yleisöä lämmittävän hali-improvisaation. Me voitettiin sillä skumppapullo.

Nyt ärsyttää kolme asiaa:
a) Mä haluan improilemaan.
b) Mä haluan sen nappisilmäisen Hanneksen.
c) Se skumppapullokin kelpais