Viisukuppila

Mä oon oppinu tykkäämään pashasta, mutta mämmiä en ikinä syö! Mämmi on kyllä jotain niiin suomalaista perinneruokaa.

Mä oon aina miettinyt, että mikä ihme siinä mämmissä niin ällöttää. Onko se ällötyksen aihe mämmin koostumus vai ulkonäkö vai maku vai kaikki yhdessä? Minustakin mämmi on ällön näköistä, mutta oikein hyvän makuista. Itse syön mämmini tavallisesti kermalla. Sokeria en käytä.

Pashassa, kuten lähes kaikissa Itä-Suomesta ja Venäjältä tulevissa rahkaruuissa on rusinoita. Mukana voi olla myös taatelia, kirsikkaa, appelsiinia, persikkaa ja vaikka mitä kivaa ja eksoottista. Muistaakseni pashassa (en tiedä, onko kauppapashassa) on mukana rusinoiden lisäksi myös jotain keltaista... en vaan muista, mitä se on.

Appelsiinin kuoren palasia. Mä nypin pashastani aina rusinat ja em. ällötykset pois. Mämmini syön kerman ja sokerin tai vaihtoehtoisesti vaniljakastikkeen kanssa. Hyvää!

Edit: Mun pashassa oli kerran klöntti koneöljyä ja se joutui suuhuni asti. En syönyt kahteen vuoteen kyseistä tuotetta.

Pete kirjoitti:Miksi ihmeessä pashassa on rusinoita!?

Miksi ihmeessä yhtään missään on rusinoita.

Mämmi ei ole pahaa, muttei se ole hyvääkään. Parasta se on vaniljajäätelön kanssa. Tekeeköhän kukaan salmiakkimämmiä? Itse kokeilin joskus mämmikääretorttua, mutta se ei ole kausiruoka vaan menee tuonne Ateena-ketjun puolelle, joten eipä siitä sen enempää nyt.

Mämmissä mättää kaikki! Se on pahanmakuista ja se koostumus on sellanen mössömäisen limainen. Se myös näyttää rumalta, mikä sinänsä kyllä on toissijaista. Ulkonäöllisesti paskaa pahvilaatikossa, maullisesti ei ehkä ihan niin hirveää (tosin en ole kyllä paskaa ikinä maistanut)...

Syötkö sitten esim. makeita puuroja, kuten suklaamannaa? Niissäkin on aika niljakas koostumus.

OT: Suklaamanna

Mä en oo ikinä maistanu suklaamannaa. Pitääpä laittaa korvan taakse. Pienenä tuli syötyä niin paljon puuroa, että se tuli korvista ulos. Nykyään pystyn jo syömään sitä. Riisipuuro on kuitenkin reilusti parasta. Pohjaanpalanut mannapuuro on ihan järkyttävää. Kerran jouduin syömään sellasta kylässä.

Muistan joskus lapsena syöneeni suklaamannaa ja olen bongannut sitä kaupoistakin. Aikuisiällä olen muistaakseni itse tehnyt sitä kerran-pari vaihtelevalla menestyksellä. Kyllähän sitä nyt kerran viidessä vuodessa täytyy syödä!

Hups. Tää nyt ei oo kausiruokaa, mutta pakko oli jakaa suklaamannan ihanuus!

Suklaamannaa pystyy tekemään mikrossa, mutta siinä on aika monta työvaihetta. Teen silti joskus.

Mua ihmetyttää, että miksi ei voida keksiä uusia kausiruokia. Mä oon ainakin jo niin kyllästynyt kaikkeen, että yks laskiaispullakin riittää tälle vuodelle. Sama homma kinkun kanssa jouluna ym. Tosin ehkä voi myös syyttää itseään, kun ei jaksa itse kokkailla mitään erikoisuuksia ja ottaa selvää niistä. Globalisaatio ja maahanmuutto ei kyllä näy suomalaisessa kausiruokakeskustelussa.

Voisihan sitä kehitellä itse omat kausiruuat vaikka yhdelle vuodelle. Kukapa sitä pakottaa syömään samoja kinkkuja ja rosolleja joka vuosi. Tekee sitten vaikka samoista aineksista, mutta vähän eri tyylillä. Tai keksii jotain kokonaan erilaista kauteen sopivaa. Tietynlaiset mausteethan mielletään usein tiettyyn kauteen, joten niilläkin pystyy tekemään jo paljon erilaista omaan ruokapöytään - mutta kuitenkin kaudelle uskollisesti.

Suklaapuuroa (siis ei mitään suklaamannaa joka on selkeästi vääräoppinen nimitys ko. ruokalajille) voi ihan helposti tehdä ihan ilman mikrojakin. Meilläpäin heitetään vain lähes valmiiseen mannapuuroon kaakaojauhetta ja hyvää tulee.

entropia kirjoitti:Mämmissä mättää kaikki! Se on pahanmakuista ja se koostumus on sellanen mössömäisen limainen. .

Sekoitatkohan nyt mämmin ja banaanin? Banaani on paljon mössömäisen limaisempi kuin mämmi. Mämmihän ei ole limaa nähnytkään. Siinä miltei voi aistia maltaan rouheisuuden.

Rousku kirjoitti:

entropia kirjoitti:Mämmissä mättää kaikki! Se on pahanmakuista ja se koostumus on sellanen mössömäisen limainen. .

Sekoitatkohan nyt mämmin ja banaanin? Banaani on paljon mössömäisen limaisempi kuin mämmi. Mämmihän ei ole limaa nähnytkään. Siinä miltei voi aistia maltaan rouheisuuden.

Kumpikin ilmiselviä osoituksia paholaisen työstä luomakunnassamme.

Itse pidän mämmistä, kun lorautan siihen vähän kerrrrrrmaaaaa. Slurrrrps! Terveellisemppöö ja kaloripitosemppoo einettä, khyllä. Huvittaa muuten mämmin yhteydessä käytetty rove-sana. Tänään kaikki mämmit tarjouksessa 2.89/rove. Höh, tarkemmin ajateltuna ei huvitakaan, vaan sana ROVEhan on aivan ihana.

Puhutaanko muissa kausiruoissa koskaan ROVEesta, esim. mansikat tänään 2,50/rove? Vatturove tänään vain 2,10 euroa! Itse en ole törmännyt ropeeseen ( ) kuin mämmien yhteydessä.

^Kyllä minusta marjoja myös voidaan myydä (tai poimia, syödä) ropeellinen. Tuokkonen kuulostaa tutummalta, mutta toisaalta voihan mämmiäkin olla tuokkosellinen. Ovatko tuokkonen ja rove siis sama asia? Alun perin kai tuohesta taiteltu kertakäyttöastia, nykyään pahvista tehty (joskus kuvioltaan tuohta jäljittelevä) korvike?

^ Oikeassa olit, tuokkonen=matalareunainen, alun perin tuohesta tehty astia. Ropeelle en löytänyt ainakaan vielä mitään. Ehkä se on nimiväännös jostain. Kuppila on täynnä kielentuntijoita, joten odotamme, jos joku osaisi auttaa tässä visaisessa pulmassa.

Muistini mukaan rove ja tuokkonen ovat aivan sama asia, eri murrealueilta vain (kuten vaikkapa vasta ja vihta).

En ole koskaan rove(e?)sta kuullutkaan, joten tuota sanaa ei ole eikä tule olemaan kielssäni. Sen sijaan vihtahan se vasta onkin! Olen kyllä lievästi yllättynyt mämmin epäsuosiosta täällä, mutta toisaalta jääpä minulle lisää syötävää.

Toni kirjoitti:En ole koskaan rove(e?)sta kuullutkaan

Ihmekö tuo ettet ole, sillä ropeestahan sitä puhutaan!

Toni kirjoitti:Olen kyllä lievästi yllättynyt mämmin epäsuosiosta täällä, mutta toisaalta jääpä minulle lisää syötävää

Paitsi ettei tuo teoria päde: Jos nimittäin tuote muuttuu kovin epäsuosituksi, valmistajat lopettavat valmistuksen kannattamattomana, ja sitten edes niille ei enää jää, jotka edelleen haluaisivat. Tai jos joku hassu vielä valmistaakin, tuotetta joutuu metsästämään erikoisliikkeestä kaupungin toiselta laidalta kun ei lähikaupasta saa.

Mutta eiköhän kausiruokia mainosteta ja myydä (ja syödä - usko tai älä) aina vaan, vaikka me ei syötäis haukkuakaan noista kinkuista, kalkkunoista, rosolleista, tortuista, piirakoista, pashoista ja mämmylöistä!

^Kyllä ne silti ajan myötä muuttuvat. Tulee kyllä mieleen lähinnä sellaisia tapauksia, joissa aiemmin pitoruokiin kuulunut herkku arkipäiväistyy, tai sitten sellaisia, joissa kausi katoaa (koska ei enää vietetä teurastuskautta, ei syödä tappaiskeittoa). Jossakin vaiheessa rupesin jo pelkäämään lipeäkalan puolesta, mutta saahan tuota vielä. Mämmille ja imelletylle perunalaatikolle taas on käynyt niin, että resepti muuttuu. Alkuperäistä sokeritta tehtyä taitaa saada vain tekemällä itse.

Ja näin olla pitämän!

Mutta tietyt asiat ruokapöydissämme säilyvät ja pysyvät, tahdomme tai emme.

Suomalaiset on jotenkin hirveen kaavoihin kangistuneet - ja hyvä niin! Minäkin söin sitä sikaraukkaa niin kauan kunnes sain tietää, että kalkkuna on oikeastaan parempaa.

Toni kirjoitti:En ole koskaan rove(e?)sta kuullutkaan, joten tuota sanaa ei ole eikä tule olemaan kielssäni.

En minäkään puhekielessä ole kertaakaan kuullut ropeesta puhuttavan, "kirjakielessä" kylläkin, tosin kaupathan osaavat mainoksissaan tehdä vaikka mitä nimiväännöksiä. Katsohan kun mämmiä aletaan seuraavan kerran mainostaa, ainakin meidän alueen lehdissä lukee esim. näin: Mämmiä 2,89e/rove... siksi juuri ihmettelinkin tuossa aiemmin, että mikä ihmeen ROVE. Anteeksi jos jankkaan.

SuomiSanakirjan mukaan:

"Savolaisten ja hämäläisten käyttämä nimitys perinteiselle koivun tuohesta valmistetulle mämmin paisto-, säilytys- ja tarjoiluastialle on tuokkonen. Itä- ja Länsi-Suomessa samainen tunnetaan paremmin nimillä rove (rope) tai ropponen."

Olisiko ropponen tutumpi sana?

Mulla oli semmonen tuntuma, että rove saattais olla läntinen ja tuokkonen itäinen sana. Mulla kun sattuu olemaan pääsy aika laajaan vanhaan murrekokoelmaan , tein haun. Rovetta näytetään sen perusteella käytettävän Lounais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Suomessa ja yllättäen Etelä-Karjalassa. Tuokkosta taas Savossa ja Hämeessä. Sanoja kuitenkin käytetään myös sekaisin, joten mitenkään yksiselitteisiä murrerajat eivät ole.

Edit: Ah, Mansikka olikin jo kaivanut jostain tietoa.

Edit2: Niin ja rovetta tosiaan taivutetaan kahdella tavalla: joko ropeeseen tai roppeeseen. Mun korvaan yksinäis-p kuulostaa hassulta, mutta täällä palstalla monet näyttää käyttävän sitä.

^Eikös se mene niin, että jos värkin nimi on rove niin se taipuu yhdellä peellä, ja jos sen nimi on rope niin se taipuu kahdella peellä? Ihan kuten kuve ja lape.

Taitaa siis olla rannikkoseutujen juttuja koko rove, sisämaassa on tuokkosia!

Vastasin Kielikysymyksiin, kun keskustelusta näytti tulevan puhtaasti sellainen. Linkki

Kun mämmi jo yllä tuli käsiteltyä, hyppään suoraan vappuun ja rasvassa keitettyihin leivonnaisiin. Ostin eilen paketillisen (6 kpl) donitseja, kun olivat erikoistarjouksessa. Totesin, että kahvin kanssa ne ovat oikein maukkaita, mutta ilman kahvia hädin tuskin menevät alas, eivätkä kokonaan menekään vaan osa juuttuu kitalakeen tukevaksi rasvakerrokseksi. Ehkä en osta niitä ihan pian uudelleen. Ehkä syön vappuna jotain juhannusruokia, kun rasvassa keitetty leivonnainen jo tuli koettua.

Tuolla aiemmin kaipailtiin uusia kausiruokia ja ihmeteltiin kun maahanmuutto ei niihin ole vaikuttanut. Voisiko uusi pääsiäisruoka olla esim. kebab? Tai siis kiirastorstairuoka. Minulle on väitetty, että se leipä jota Jeesus Juudakselle viimeisellä aterialla tarjosi ei olisikaan ollut mitään kuivaa känttyä vain, vaan juurikin (kun juhla-aterialla oltiin) tuommoinen käärö, jossa on herkullista lampaanpaistia sisällä. Ja että sellainen olisi ollut myös se elämän leipä, josta Jeesus puhuu itseään tarkoittaen. Me tylsät pohjoisen asukit vain olemme vääntäneet sen muotoon, että kyseessä olisi se tylsä peruseines jota jauhetaan jotta hengissä pysytään, eikä siis mikään juhla-ateria tai kulinaarinen nautinto.

Ne kyllä söivät sitä ateriaansa ihan epäraamatullisesti, sillä, kuten Mooseksen kirjoista tiedämme, se olisi pitänyt ahmaista nopeasti ulkotamineet päällä, eikä mitä jäädä pitämään jotain jäähyväispuheita siinä.

Täytyy sanoa, että valkosuklaa-samppanja-pasha oli ihan törkyhyvää. Ei ole sitä turhaan suitsutettu.

Nyt kun olen tällä dieetillä, niin ei oikein voi "vanhaan malliin" syöpötellä mämmejä ja pashoja, mutta toki on yhdet annokset molempia syötävä, kun on sentään pääsiäinen!

En ole koskaan ymmärtänyt mämmivihaajia... Onkohan se sitten se ulkonäkö, mikä siinä tökkii? Minusta on todella outoa, että joku vihaa mämmin makua. Ei tajuu.