Viisukuppila

vai että kristillisdemokraatit jokseenkin yllättävä tulos kärjen osalta, feministipuolueen jumbosija oli odotettu, sen sijaan eläinrakkaana ihmisenä en olisi uskonut että eläinpuolue olisi noin alhaalla ;( rakastan toki turkiksia.. vissii siihe kaatu se juttu

Happy kirjoitti: ↑15 Helmi 2023, 22:05 rakastan toki turkiksia.. vissii siihe kaatu se juttu

Joo snadisti yhden asian puolue tuo eläinoikeuspuolue.

Rousku kirjoitti: ↑15 Helmi 2023, 21:45 Miksi vaalikoneissa kysytään asumistuen ja työttömyysturvan leikkauksista, mutta ei yritystukien? Tuki kuin tuki!

Erittäin hyvä kysymys!

Odotetunnäköinen kartta

En ymmärrä tuossa kartassa, miksi liberaaliuteen on liitetty vihreys ja miksi konservatiivisuuteen kansallismielisyys. Silkka konservatiivi - liberaali -akseli olisi minusta selkeämpi. Kaikki vihreiden woke-ideologian ja ympäristönsuojelun nimissä ajamat rajoituspyrkimykset eivät ole erityisen liberaaleja. Ja kai sitä voi olla konservatiivi olematta kansallismielinen? Onhan esim. universalistisia (konservatiivisia) uskontoja, ja ehkä perinteisen työväenliikkeen kansainvälisine solidaarisuuksineen voi laskea samaan myös? Ja kunnon konservatiivi voisi palata vaikka feodaaliajalle asti ja haistattaa pitkät kansallisaatteen kaltaiselle nykyajan hömpötykselle.

Aika blokkiutuneelta kyllä jo näyttää nykyinen puoluekarttamme! No, se on tietty vain muutaman kysymyksen perusteella piirretty.

Massiel kirjoitti: ↑30 Tammi 2023, 21:42 ^Eduskuntapuolueista Vasemmistoliitto, Sdp, vihreät, nykyisin myös rkp ja keskustan "liberaalit"(käytännössä vihreitä) ja kokoomuksen sinivihreät (eurososialisteja).

Jos nämä kaikki ovat sosialisteja, niin onhan sosialismi Suomessa hyvin toiminut! Ajattelen niitä kaikkia suuria uudistuksia, jotka demarit ja keskusta edeltäjineen ovat saaneet aikaan.

Vaalikone ei tälläkään kertaa esittele yllätyksiä.
Vihreät ja Avoin puolue olivat tasoissa ykkösinä. Niiden perässä sitten eläinoikeuspuolue, vasemmistoliitto, feministipuolue ja piraattipuolue.
Nämä yhtenäiset arvoliberaalit puolueet ovat aina kärjessä ja sijoitun tuolla kartalla aina n. 99% arvoliberaaliksi/vihreästi ajattelevaksi ja johonkin keskiosan ja vasemmiston väliin.

Avoin puolue ja Petrus Pennanen ei kyllä ole vaihtoehto, vaikka puolueessa potentiaalia onkin. Harmittaa kun niin moni fiksu ihminen (lue: mun kanssa samalla tavalla ajatteleva) äänestää heitä (lue: heittää äänensä käytännössä hukkaan.)

Minun arvokartta oli ainakin hyvin realistinen ja sidoksissa siihen, mitä ajattelen. Myös ehdokkaat, mitä HS:n vaalikone tarjosi on niitä joita olen ajatellut äänestää.

Rousku kirjoitti: ↑16 Helmi 2023, 00:48 En ymmärrä tuossa kartassa, miksi liberaaliuteen on liitetty vihreys ja miksi konservatiivisuuteen kansallismielisyys. Silkka konservatiivi - liberaali -akseli olisi minusta selkeämpi. Kaikki vihreiden woke-ideologian ja ympäristönsuojelun nimissä ajamat rajoituspyrkimykset eivät ole erityisen liberaaleja. Ja kai sitä voi olla konservatiivi olematta kansallismielinen?

Joo, mietin samaa. Miksei voisi olla konservatiivivihreitä tai kansallisliberaaleja?

Wokehan on tosiaan dogmaattista eikä liberaalia sananvapautta puolustavaa.

Helsingin Sanomien arvokartan y-akseli on GAL–TAN-akseli (Green / Alternative / Liberal – Traditional / Authoritarian / Nationalist), joka on politiikan tutkimuksessa syrjäyttämässä tai jo pitkälti syrjäyttänyt "pelkän" liberaali–konservatiivi-akselin. Oikeistopopulististen liikkeiden nousun myötä GAL–TAN-akseli selittää politiikkaa paremmin ainakin Euroopassa. Eihän Perussuomalaisten ja PS:n eurooppalaisten sisarpuolueiden oleellisin piirre ole konservatiivisuus vaan nationalismi: suhtautuminen maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen, Euroopan Unioniin, kehitysapuun, ja niin edelleen. Tällaiset kysymykset ovat nykypolitiikassa merkittävämpiä jakolinjoja kuin perinteiset liberaali–konservatiivi-akselin kysymykset.

Vaikka politiikan tutkijoilta ei kysyttäisi mitään, GAL–TAN-akseli pullahtaa toiseksi faktoriksi, kun vaalikonevastauksille tehdään faktorianalyysi. Faktorianalyysi on tilastollinen menetelmä, jossa mahdollisimman pienellä määrällä piileviä muuttujia yritetään selittää mahdollisimman suuri osa aineiston koko vaihtelusta. Faktorien nimeäminen vaatii tulkintaa, mutta menetelmä itsessään on pelkkää lineaarialgebraa.

Tietenkin kun samalle akselille latautuu useita asioita, voi olla ja onkin puolueita, jotka ovat akselin eri piirteissä eri kohdassa eivätkä siten päädy arvokartan reunaan. Pienpuolueista löytyy kaksi makoisaa esimerkkiä. Avoimesti fasistinen Sinimusta liike on vähemmän "kansalliskonservatiivi" kuin Perussuomalaiset, mikä johtuu siitä, että sinimustat vastaavat ympäristökysymyksiin äärivihreästi.

Klassista liberalismia edustavan Liberaalipuolueen kannat samoissa ympäristökysymyksissä hajoavat. Liberaalipuoluelaisten enemmistö vastustaa ruuhkamaksuja ja voisi ainakin harkita hiilineutraaliustavoitteen lykkäämistä. Kolmasosa liberaalipuoluelaisista asettaa talouskasvun ympäristön edelle, jos on pakko valita. Joihinkin arvokysymyksiin liberaalipuoluelaiset vastaavat autoritäärisesti: 72 % kaipaa vahvoja johtajia ja 65 % enemmän kuria lapsille. Näillä vastauksilla Liberaalipuolue on GAL–TAN-akselilla kaukana alalaidasta SDP:n ja RKP:n tasolla.

Timoteus kirjoitti: ↑17 Helmi 2023, 14:32 Avoimesti fasistinen Sinimusta liike on vähemmän "kansalliskonservatiivi" kuin Perussuomalaiset, mikä johtuu siitä, että sinimustat vastaavat ympäristökysymyksiin äärivihreästi.

Oho, tämä oli mulle uutta tietoa!
Luulin että he ovat aivan kaikin puolin äärimmäisimpiä kansalliskonservatiiveja ja vihreyden vihaajia.

Timoteus kirjoitti: ↑17 Helmi 2023, 14:32 Joihinkin arvokysymyksiin liberaalipuoluelaiset vastaavat autoritäärisesti: 72 % kaipaa vahvoja johtajia ja 65 % enemmän kuria lapsille. Näillä vastauksilla Liberaalipuolue on GAL–TAN-akselilla kaukana alalaidasta SDP:n ja RKP:n tasolla.

Hämmentävä tieto tämäkin - kuvittelin kaiken tällaisen olevan ristiriidassa liberaalipuolueen arvomaailman kanssa.

Ylellä on myös luvassa vaaliohjelmaa. Ylen vaalikone aukeaa 2.3., mihin on lisätty myös puoluekone. Tuo puoluekone onkin todella tervetullut, kun muistaa, että Suomessa käytössä olevan d'Hondtin vaalitavan vuoksi suomalaisissa poliittisissa vaaleissa presidentinvaaleja lukuun ottamatta äänet ovat kuitenkin ensisijaisesti puolueille ja vasta toissijaisesti yksittäisille ehdokkaille.

Puoluejohtajat pääsevät ääneen politiikkaradion puheenjohtajatenteissä 6.-17.3., yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajasta kukin saa oman päivän. TV:ssä taas ei ole kullekin puoluejohtajalle omistettu omaa iltaa (eikös aiemmin ole ollut), vaan suuren vaalikeskustelun 20.3. jälkeen johtajat kohtaavat kolmen puolueen ryppäissä:
*21.3. Petteri Orpo (kok.), Riikka Purra (ps.) ja Sanna Marin (sd.)
*22.3. Sari Essayah (kd.), Harry Harkimo (liik.) ja Anna-Maja Henriksson (r.)
*23.3. Li Andersson (vas.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Annika Saarikko (kesk.)

Jos vaalikenttien haastajat kiinnostavat, 16.3. on luvassa pienpuoluetentti. Itse muistelen neljän vuoden takaisesta pienpuoluetentistä, että sitä kyllä katsoi, mutta ei ehdokasta löytääkseen vaan viihdearvon takia. Pienpuoluetentissä nimittäin uskalletaan heittää jo radikaalimpiakin mielipiteitä. Osittain toki siksi, että pienpuolueen pitää jotenkin saada ääni kuuluviin, mutta osittain varmasti myös siksi, että pienpuolueella on vähemmän mitään hävittävää, joten riskejä uskalletaan ottaa.

Miksiköhän muuten VKK ei ole mukana eduskuntapuoluetenteissä, vaikka kyseessä on puoluerekisteriin merkitty puolue, jolla on eduskunnassa kansanedustaja? Puolue on syntynyt kesken vaalikauden joo, mutta kohdeltiinhan Sinistä tulevaisuuttakin neljä vuotta sitten eduskuntapuolueena, vaikka se oli muodostettu kesken vaalikauden loikkauksien myötä.

jee euroviisut kirjoitti: ↑19 Helmi 2023, 13:29 Ylellä on myös luvassa vaaliohjelmaa. Ylen vaalikone aukeaa 2.3., mihin on lisätty myös puoluekone. Tuo puoluekone onkin todella tervetullut, kun muistaa, että Suomessa käytössä olevan d'Hondtin vaalitavan vuoksi suomalaisissa poliittisissa vaaleissa presidentinvaaleja lukuun ottamatta äänet ovat kuitenkin ensisijaisesti puolueille ja vasta toissijaisesti yksittäisille ehdokkaille.

Juurikin näin. Sisäisesti nauran (tai itken) aina kun joku selittää miten äänestää aina ehdokasta eikä puoluetta.

Mun mielestä olisi todella hyvä vähän muokata tätä meidän vaalitapaa. Valitsisin sellaisen tavan missä ääni edelleen menisi puolueelle, mutta sen sijaan että listan toiseksi menestynein ehdokas saisi puolet äänimäärästä (ja kolmas saisi siitä puolet jne) niin tuo toiseksi menestynein saisikin vain kolmanneksen ja kolmas saisi siitä kolmanneksen jne.
Tällä tavalla kynnys läpipääsyyn ei pienillä puolueilla olisi aivan niin korkea.

Saturnus Psycho kirjoitti: ↑19 Helmi 2023, 02:49

Timoteus kirjoitti: ↑17 Helmi 2023, 14:32 Avoimesti fasistinen Sinimusta liike on vähemmän "kansalliskonservatiivi" kuin Perussuomalaiset, mikä johtuu siitä, että sinimustat vastaavat ympäristökysymyksiin äärivihreästi.

Oho, tämä oli mulle uutta tietoa!
Luulin että he ovat aivan kaikin puolin äärimmäisimpiä kansalliskonservatiiveja ja vihreyden vihaajia.

Äärimmäisimpiä kansalliskonservatiiveja varmasti ovatkin, mutta akseli tosiaan mittaa myös muuta. Sinimustien vihreys ei ole kovin yllättävää minusta. Sinimustat larppaavat natseja, siis ihan niitä alkuperäisiä ja kirjaimellisia natseja. Natseilla oli ainakin ohjelmatasolla aikaansa nähden edistyksellinen ympäristö- ja eläinsuojelupolitiikka. Siitä en osaa sanoa, missä määrin sitä käytännössä ehdittiin toteuttaa.

Sinimustissa yllättävintä on, kuinka monta ehdokasta he ovat saaneet kasaan. Kuvittelin, ettei kovin moni haluaisi edustaa noin radikaalia liikettä omalla nimellään ja naamallaan. Puolueella on kuitenkin 67 ehdokasta, mikä on eduskunnan ulkopuoliselle puolueelle paljon.

Saturnus Psycho kirjoitti: ↑19 Helmi 2023, 02:49

Timoteus kirjoitti: ↑17 Helmi 2023, 14:32 Joihinkin arvokysymyksiin liberaalipuoluelaiset vastaavat autoritäärisesti: 72 % kaipaa vahvoja johtajia ja 65 % enemmän kuria lapsille. Näillä vastauksilla Liberaalipuolue on GAL–TAN-akselilla kaukana alalaidasta SDP:n ja RKP:n tasolla.

Hämmentävä tieto tämäkin - kuvittelin kaiken tällaisen olevan ristiriidassa liberaalipuolueen arvomaailman kanssa.

Vahvojen johtajien kaipuuta ihmettelen itsekin. Tarkka väitteen muotoilu on siis "Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä". Kaikissa oikeistopuolueissa enemmistö on samaa mieltä. Kaikissa merkittävissä puolueissa jokseenkin samanmielisiä on onneksi enemmän kuin täysin samanmielisiä.

Täysi samanmielisyys kuulostaa minusta suorastaan antidemokraattiselta. Itänaapurista näemme esimerkin, millaista jälkeä saa aikaan vahva johtaja, jonka ei tarvitse kuunnella muita. Käsitteellä "vahva johtaja" luulisikin juuri nyt olevan aika huono klangi, mutta ehkä sitten ei.

Vastasin HS:n vaalikoneessa haluavani vahvoja johtajia. En vaan tajunnut, että se voi pahimmillaan johtaa jopa diktatuuriin. Sitä minä en halua.

^ Mä taas olen aina eri mieltä tuon väitteen kanssa, koska arvostan enemmän keskustelevia ja diplomaattisia johtajia. Sehän näissä vaalikoneissa onkin haastavaa, kun kysymykset voi ymmärtää niin eri tavoin.

jee euroviisut kirjoitti: ↑19 Helmi 2023, 13:29 Miksiköhän muuten VKK ei ole mukana eduskuntapuoluetenteissä, vaikka kyseessä on puoluerekisteriin merkitty puolue, jolla on eduskunnassa kansanedustaja? Puolue on syntynyt kesken vaalikauden joo, mutta kohdeltiinhan Sinistä tulevaisuuttakin neljä vuotta sitten eduskuntapuolueena, vaikka se oli muodostettu kesken vaalikauden loikkauksien myötä.

VKK:ta kohdellaan samoin kuin Muutos 2011:tä vuonna 2015 ja Seitsemän tähden liikettä vuonna 2019. Käytäntö on ollut, että yhden kansanedustajan puolueita, joiden ainoa kansanedustaja on valittu jonkin muun puolueen listoilta, ei kutsuta eduskuntapuolueiden vaalitenttiin. Sininen tulevaisuus oli hallituspuolue, jolla oli keskisuuri eduskuntaryhmä.

Neljä vuotta sitten Väyrynen boikotoi pienpuoluetenttiä. Samoin teki Turtiainen viime vuoden aluevaaleissa. Tuskinpa VKK on tälläkään kertaa pienpuoluetentissä edustettuna.

Vaaleihin osallistuu rekisteröityjä puolueita enemmän kuin koskaan ennen, peräti 22. Vanha ennätys oli viime vaalien 19 puoluetta. Osasyyllinen puolueiden määrän paisumiseen on vuonna 2021 helpottunut pääsy puoluerekisteriin. Aiemmin puolueiden piti rekisteriin päästäkseen kerätä 5000 paperista kannattajakorttia. Nyt nimet voi kerätä sähköisesti. Samalla olisi ollut järkevää nostaa vaadittavien allekirjoitusten määrää, mutta niin ei tehty.

Saturnus Psycho kirjoitti: ↑19 Helmi 2023, 17:03 Mun mielestä olisi todella hyvä vähän muokata tätä meidän vaalitapaa. Valitsisin sellaisen tavan missä ääni edelleen menisi puolueelle, mutta sen sijaan että listan toiseksi menestynein ehdokas saisi puolet äänimäärästä (ja kolmas saisi siitä puolet jne) niin tuo toiseksi menestynein saisikin vain kolmanneksen ja kolmas saisi siitä kolmanneksen jne.
Tällä tavalla kynnys läpipääsyyn ei pienillä puolueilla olisi aivan niin korkea.

D'Hondtin vaalitavassa listan menestynein ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi menestynein puolet siitä, kolmanneksi menestynein kolmasosan koko äänimäärästä, ja niin edelleen. Jakajien muodostama lukusarja on siis 1, 2, 3, 4, 5... eikä 1, 2, 4, 8, 16..., kuten kuvailet.

Sainte-Laguën menetelmä toteuttaa suhteellisuutta hieman D'Hondtia paremmin. Siinä lukusarja on 1, 3, 5, 7, 9... Käytännössä kuitenkin useimmin käytetään muunneltua Sainte-Laguëta, jossa ensimmäinen jakaja on jokin muu (esim. Ruotsissa 1,4). Tällöin ensimmäisen paikan saaminen ei ole mainittavasti helpompaa kuin D'Hondtissa.

Lukusarjaa ei voi heittää hatusta. Lukusarja ei voisi olla 1, 2, 4, 8, 16... eikä varsinkaan 1, 3, 9, 27, 81..., koska nämä eivät enää toteuta suhteellisuutta: sitä periaatetta, että tietyllä osuudella äänistä pitää saada sama osuus paikoista. Tällaisilla lukusarjoilla pienet puolueet saisivat systemaattisesti ääniosuuttaan enemmän ja suuret puolueet systemaattisesti ääniosuuttaan vähemmän paikkoja. Lukusarjalla 1, 3, 9, 27, 81... Kokoomus olisi saanut Uudenmaan vaalipiiristä viime vaaleissa 20,9 %:n ääniosuudella vain neljä paikkaa (11,1 % paikoista). Tähtiliike olisi saanut 0,5 %:n ääniosuudella yhden paikan (2,8 % paikoista). Jos vaalitapa suosii pieniä, homma hajoaa käsiin, koska suuri puolue voi aina taktisesti hajota useaksi pieneksi ja saada enemmän paikkoja.

^ Totta, muistin väärin nuo vertausluvut ja nyt kun tuon sanoit niin näinhän se tietysti olikin.

Olet oikeassa myös tuosta ongelmasta mitä mun ehdottomasta vaalitavasta aiheutuisi nykyiseen verrattuna.

Saturnus Psycho kirjoitti: ↑20 Helmi 2023, 16:37 Sehän näissä vaalikoneissa onkin haastavaa, kun kysymykset voi ymmärtää niin eri tavoin.

Näköjään. Mutta siis mäkin arvostan diplomatiaa ja sitä harjoittavia johtajia. Eli tarkoittavatko nuo vahvat johtajat nyt sitten yhtä kuin mitä?

Timoteus kirjoitti: ↑20 Helmi 2023, 16:50 VKK:ta kohdellaan samoin kuin Muutos 2011:tä vuonna 2015 ja Seitsemän tähden liikettä vuonna 2019. Käytäntö on ollut, että yhden kansanedustajan puolueita, joiden ainoa kansanedustaja on valittu jonkin muun puolueen listoilta, ei kutsuta eduskuntapuolueiden vaalitenttiin. Sininen tulevaisuus oli hallituspuolue, jolla oli keskisuuri eduskuntaryhmä.

Pelastikohan neljä vuotta sitten Liike Nytin osaksi vaalitenttejä se, että Maria Lohela liittyi eduskuntaryhmään Hjalliksen (joka perusti ryhmän vasta vaaleja edeltävänä vuonna) seuraksi aivan vaalikauden lopulla?

Serduchka kirjoitti: ↑20 Helmi 2023, 17:01Eli tarkoittavatko nuo vahvat johtajat nyt sitten yhtä kuin mitä?

Ei siihen ole mitään yksiselitteistä vastausta, eikä tarvitsekaan olla. Vaalikoneiden arvokysymyksillä mitataan jotakin latenttia (piilevää) ominaisuutta. Arvoväittämät ovat abstrakteja eivätkä konkreettisia. Tavoitteena on saada vastaajasta esiin jokin tunnereaktio. Kysymyksiin pitääkin vastata intuitiolla. Vaikka yksittäinen vastaaja voi tulkita yksittäistä kysymystä eri tavalla kuin muut, vastausten jakaumat ryhmittäin (kuten puolueittain) tavoittavat jotakin todellista näiden ryhmien näkemyseroista. Helsingin Sanomien vaalikoneessa arvoväittämien osuus oli tosin minusta liian suuri.

Psykologian tohtori Matias Kivikangas, joka on ollut useissa vaaleissa laatimassa Ylen vaalikoneen arvokysymyksiä, on blogannut aiheesta kattavasti. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen lukemaan, vaikka tekstit ovatkin pitkiä.

https://jmatiaskivikangas.net/2017/04/0 ... rusteella/
https://jmatiaskivikangas.net/2019/02/2 ... a-valinta/
https://jmatiaskivikangas.net/2019/03/0 ... kset-2019/

Kuntavaaleissa 2017 vahvoista johtajista kysyttiin hieman eri tavalla muotoillulla väittämällä: "Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille". Silloin väitteen kanssa samanmielisiä oli vähemmän kuin nyt. "Ilman tarvetta kompromisseille" on hieman vahvempi ilmaus kuin "välittämättä liikaa muiden mielipiteistä".

MIH96 kirjoitti: ↑20 Helmi 2023, 17:24 Pelastikohan neljä vuotta sitten Liike Nytin osaksi vaalitenttejä se, että Maria Lohela liittyi eduskuntaryhmään Hjalliksen (joka perusti ryhmän vasta vaaleja edeltävänä vuonna) seuraksi aivan vaalikauden lopulla?

Ei. Liike Nyt kiisti olevansa puolue eikä edes halunnut vaalitentteihin. Liike Nyt osallistui vaaleihin yhteislistoilla ja järjestäytyi puolueeksi vasta eduskuntavaalien jälkeen.

Todennäköisesti Liike Nytiä ei olisi tentteihin kutsuttu, vaikka se olisi niihin halunnut. Puoluelain 10 §:n tasapuolisuusvaatimus ei koske valitsijayhdistyksiä ja yhteislistoja.

Saturnus Psycho kirjoitti: ↑20 Helmi 2023, 16:37 ^ Mä taas olen aina eri mieltä tuon väitteen kanssa, koska arvostan enemmän keskustelevia ja diplomaattisia johtajia. Sehän näissä vaalikoneissa onkin haastavaa, kun kysymykset voi ymmärtää niin eri tavoin.

Niin. "Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä", korostus minun. Ei kai liikaa mitään kukaan toivo, oli se mitä tahansa? Sopivan verran voi välittää muiden mielipiteistä, mutta jos liikaa välittää, ei ehkä saa koskaan päätettyä mitään, koska pelkää arvostelun kohteeksi joutumista.

Silti vastaan tuohon olevani eri mieltä.

Apuva, kävin lukemassa Sinimustan liikkeen ehdokkaiden kommentteja. En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa? Paljon vihaisia nuoria miehiä.

Rousku kirjoitti: ↑20 Helmi 2023, 17:49

Saturnus Psycho kirjoitti: ↑20 Helmi 2023, 16:37 ^ Mä taas olen aina eri mieltä tuon väitteen kanssa, koska arvostan enemmän keskustelevia ja diplomaattisia johtajia. Sehän näissä vaalikoneissa onkin haastavaa, kun kysymykset voi ymmärtää niin eri tavoin.

Niin. "Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä", korostus minun. Ei kai liikaa mitään kukaan toivo, oli se mitä tahansa? Sopivan verran voi välittää muiden mielipiteistä, mutta jos liikaa välittää, ei ehkä saa koskaan päätettyä mitään, koska pelkää arvostelun kohteeksi joutumista.

Silti vastaan tuohon olevani eri mieltä.

Enpä paljon enempää voisi kompata!

^

Vertailukohteena nyt myös Iltalehden vaalikone on avattu.

Tuolta tuli minulle tällaiset puoluekohtaiset tulokset:
1. Vihreät 79 %
2. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 79 %
3. Piraattipuolue 77 %
4. Vasemmistoliitto 76 %
5. Eläinoikeuspuolue 74 %
6. Suomen ruotsalainen kansanpuolue 74 %
7. Feministinen puolue 73 %
8. Liberaalipuolue 72 %
9. Suomen Kommunistinen Puolue 71 %
10. Keskusta 71 %
11. Kansallinen Kokoomus 66 %
12. Sinimusta Liike 60 %
13. Liike Nyt 59 %
14. Korjausliike 56 %
15. Suomen Kristillisdemokraatit 56 %
16. Kristallipuolue 55 %
17. Perussuomalaiset 53 %
18. Valta kuuluu kansalle 52 %
19. Vapauden liitto 50 %
20. Suomen Kansa Ensin 45 %

Aika tällaisia tuloksia odotinkin muuten, paitsi Sinimusta liike lähellä tuloslistan mediaania vähän säikäytti.

Iltalehden vaalikoneen mukaan minulle sopivimmat puoueet:

Eläinoikeuspuolue 83 %
Piraattipuolue 80 %
Vihreät 80 %
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 79 %
Vasemmistoliitto 78 %
Suomen Kommunistinen Puolue 78 %
Feministinen puolue 77 %
Suomen ruotsalainen kansanpuolue 76 %
Keskusta 75 %
Liberaalipuolue 72 %
Kansallinen Kokoomus 69 %
Liike Nyt 66 %
Suomen Kristillisdemokraatit 66 %
Sinimusta Liike 64 %
Kristallipuolue 63 %
Perussuomalaiset 59 %
Valta kuuluu kansalle 59 %
Vapauden liitto 59 %

En kyllä mitään eläinoikeuspuoluetta äänestä! Onko se virallisesti tosiaan Suomen ruotsalainen kansanpuolue?

Sopivin ehdokas minulle olisi Oras Tynkkynen, jota olenkin pitänyt järkevänä mutta en äänestäne kuitenkaan. Sitten on pari tuntematonta demaria, ja neljäntenä kokoomuksen Tommi Evilä. Kärkipäässä on muitakin kokoomuslaisia, mutta kyllä niitä listan hänniltäkin löytyy. Onko kokoomuslaisten vastauksissa jotenkin enemmän hajontaa kuin muilla? Vai näkyykö tuossa puolueen tapa haalia julkkiksia ehdokkaikseen?

Ärsyttävää, kun ehdokaslistaa ei saa selattavakseen kaikkia kerralla, vaan pitää klikata esiin viisi nimeä kerraaan. Netti on mennyt ihan pilalle!

Rousku kirjoitti: ↑21 Helmi 2023, 22:52 Onko se virallisesti tosiaan Suomen ruotsalainen kansanpuolue?

Jo vuodesta 2010.

^ Kappas. Minkähän takia Suomen keskustasta sen sijaan on se Suomi pudonnut pois tuossa vaalikoneessa? Onko ne myyneet sen RKP:lle?