Viisukuppila

Aika erikoinen tapaus:

Hän uhkasi Joel Hallikaista - "Haluan antaa typeryydelle kasvot" - Uhkaaja kohtaa Hallikaisen

Olikohan tuokin nyt vaan syy päästä julkisuuteen.

Tää on aika hurjaa, tv-visailijat valmiita antamaan tappavia sähköiskuja. Mitähän se kertoo meistä ihmisistä?

Albatrossi kirjoitti:Mitähän se kertoo meistä ihmisistä?

Ei oikeastaan mitään uutta. Ohjelmahan oli tosi-tv-aikakauden muunnelma Stanley Milgramin 1960-luvulla tekemästä koesarjasta. Ehkä visailijat uskottelivat itselleen, että tv-yhtiö vastaa osallistujien turvallisuudesta. Kenenkään ei kannattaisi tehdä ohjelmaa, jossa ihmisiä todella kuolee.

Peter Gabrielin levyllä So (1986) on muuten laulu We Do What We're Told (Milgram's 37), joka on omistettu niille, jotka kieltäytyivät tottelemasta.

Aika erikoista, että Venäjällä viisi aluetta ei siirtynyt kesäaikaan, jotta ne olisivat lähempänä tai jopa samassa ajassa Moskovan kanssa. Muutoksen jälkeen Venäjän aikavyöhykkeiden määrä tippui yhdeksään. Teksti-TV:stä tämän luin.

^ Hesari kertoi asiasta kartan kanssa.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ven ... 5254987793

Kartasta puuttuu yksi leipätekstissä mainittu muutos: Kemerovon oblasti siirtyi Krasnojarskin ajasta (UTC +7 / kesällä UTC +8) Omskin aikaan (UTC +6 / kesällä UTC +7). Tämä ei kuitenkaan vähentänyt aikavyöhykkeiden kokonaismäärää.

Miksiköhän nyt Moskovan aikaan siirtyneet Samara ja Udmurtia ovat alun perinkään muodostaneet oman aikavyöhykkeensä. Aika pieniä alueita ovat kuitenkin.

Hyvä kysymys, etenkin kun UTC +3 on jopa hieman lähempänä Samaran kaupungin aurinkoaikaa kuin UTC +4. Pääsääntöisesti tehdyt muutokset toivat kellot lähemmäs aurinkoaikaa. Aivan maan itäisin osa on poikkeus. Tšuktšien niemimaalla kellot ovat jatkossa talvisin puolitoista tuntia aurinkoaikaa jäljessä. Tämä ei tietenkään ole mitään verrattuna Länsi-Kiinaan, jossa kellot ovat ympäri vuoden kolme tuntia aurinkoaikaa edellä.

Puolan presidentti kuoli lento-onnettomuudessa Venäjällä

Siinä meni monta korkea-arvoista virkamiestä kahta presidenttiä myöten.

Aivan järkyttävä tieto, en osaa kuvitellakaan miten puolalaiset reagoivat uutiseen.

ks. Ranneliike - keskustelu. No, hyvä ettei sattunut euroviisujen pitopäivänä...?

http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/ ... 97712.html

Tollainen joka kouluun!

romualdo kirjoitti:ks. Ranneliike - keskustelu. No, hyvä ettei sattunut euroviisujen pitopäivänä...?

Tuskin tässä homojen asema parenee yhtään, uudeksi presidentiksi saadaan kuitenkin jäljelle jäänyt kaksoisveli.

heikku kirjoitti:http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/ ... 97712.html

Tollainen joka kouluun!

Kouluruuan profiilia voidaan nostaa muutenkin kuin ihmeellisillä vippaskonsteilla, esimerkiksi käyttämällä ruokaan vähän enemmän rahaa. Mutta onhan se kumma, että vaikka kaikki pitää tärkeenä sitä, että lapset syö kouluruokaa, niin kukaan ei ole valmis nostamaan määrärahoja. Asennekasvatuksen puutteeseen taas ei voida puuttua sillä, että jaetaan "parhaille" lippuja paskaan amerikkalaiseen massaviihteeseen.

^Olet ihan oikeassa, mutta mulle kävis, koska käyn joka päivä koulussa syömässä!

En oikein usko, että mahdollinen leffalippu on niin kovaa valuuttaa, että lapset kävisivät syömässä "pahaa" ruokaa. Jos onkin, niin se johtaa siihen, että lapset käyvät ottamassa pieniä määriä ruokaa ja liiskaavat sen pitkin lautasta saaden tarjottimen näyttämään siltä, että on syöty. Älkää aliarvioiko lasten kekseliäisyyttä. Minun aikoinani noin tehtiin ihan ilman leffalipputoivoa, kun opettajat kyttäsivät, että kaikki on syöty.

Pienilläkin rahoilla saa muuten ihmeitä aikaan, kun ammattitaitoa ja intoa riittää. Lukiossani oli todella hyvät ja monipuoliset ruoat, kun taas ala- ja yläasteella ruoat olivat kuin eri maailmasta, vaikka määrärahat luultavasti olivat samat. Turhan monessa koulukeittiössä luultavasti on töissä työhönsä kyllästyneitä ihmisiä, jotka vain tekevät kuten on aina tehty. Toki olen silti Jonsin kanssa samaa mieltä siitä, että rahaa pitäisi laittaa enemmän kouluruokailuun.

Minäkään en usko palkitsemisen vaikutukseen mutta en toisaalta määrärahojen lisäämisenkään vaikutukseen. Jos sosiaalisen paineen vuoksi seurattavan meemin mukaan kouluruoka on pahaa, niin sehän on pahaa täysin riippumatta siitä, millaista se oikeasti on.

Myönnän kyllä, ettei minulla ole mitään ratkaisukeinoa ongelmaan. Meemiä ei voi muuttaa ylhäältä päin. Auktoriteetit (opettajat, vanhemmat, yhteiskunta) ovat aina olleet sitä mieltä, että kouluruoka on laadukasta ja sitä pitää syödä. Lisäjankutus samasta asiasta ei muuta mitään.

Timoteus kirjoitti: Auktoriteetit (opettajat, vanhemmat, yhteiskunta) ovat aina olleet sitä mieltä, että kouluruoka on laadukasta ja sitä pitää syödä.

Ei muuten ole olleet eivätkä ole. Tai siis puhe muodostuu siten, että aikuiset sanovat virallisesti, että kouluruoka on välttämätöntä ja terveellistä ja sitä pitää syödä. Sitten aikuiset avautuvat omista kouluruokamuistoistaan, jotka tietenkin ovat karmaisevia, oli totuus mitä hyvänsä. Puhe siis esittäytyy joko epäuskottavana pajunköytenä (sanotaan julkisesti että hyvää, mutta todellisuudessa pahaa), eivätkä lapset ole tyhmiä, tai tervellistä mutta pahaa muodossa (ja silloin taas lapset eivät ole niin kuin aikuiset että ostaisivat terveellisen vaikka se olsi pahaa).

Kyllä se puhe voisi muuttua, jos aikuiset lopettaisivat ne omat kouluruokamuistelonsa ja alkaisivat muistelemaan mitkä olivat suosikkeja.

Timoteus kirjoitti:Jos sosiaalisen paineen vuoksi seurattavan meemin mukaan kouluruoka on pahaa, niin sehän on pahaa täysin riippumatta siitä, millaista se oikeasti on.

Niinpä. Lasten ja nuorten nyt vaan kuuluu sanoa, että kouluruoka on pahaa, jotta olisi kavereiden silmissä cool.

Nehaka kirjoitti:En oikein usko, että mahdollinen leffalippu on niin kovaa valuuttaa, että lapset kävisivät syömässä "pahaa" ruokaa. Jos onkin, niin se johtaa siihen, että lapset käyvät ottamassa pieniä määriä ruokaa ja liiskaavat sen pitkin lautasta saaden tarjottimen näyttämään siltä, että on syöty. Älkää aliarvioiko lasten kekseliäisyyttä. Minun aikoinani noin tehtiin ihan ilman leffalipputoivoa, kun opettajat kyttäsivät, että kaikki on syöty.

Myös ruoan piilottaminen lautaselle väärinpäin käännetyn mukin alle ja kippaaminen salaa jäteastiaan oli hieno
kikka.

Timoteus kirjoitti:Minäkään en usko palkitsemisen vaikutukseen mutta en toisaalta määrärahojen lisäämisenkään vaikutukseen.

Joo, ilman muuta tärkeimmät asiat ovat ihan muuta kuin määrärahojen lisäämistä, mutta ainakaan en voi henk.koht. väittää, että kouluruoka olisi koskaan ollut erityisen hyvää. Tosin, jos mitataan vaikka hintaa per annos, niin kymmenenkin sentin lisäys siihen voisi parantaa ruokaa isosti, mutta taloudellinen vaikutus ei kuitenkaan olisi kohtuuton.

Lainaus Iltasanomista

Hurjimpia sakkoselityksiä
- Satoi. Ajattelin, että voin parkkeerata minne tahansa, jos on huono sää.

- Minulla oli asukaspysäköintilupa kojelaudalla, mutta papukaijani on varmasti nokkinut sen rikki.

- En voi sille mitään. Joku oli hypnotisoinut minut pysäköimään laittomasti.

- Minun täytyi viedä loukkaantunut koira eläinlääkärille, enkä halunnut eläimen kärsivän yhtään lisää ontumalla autoon.

- Pysäköin keltaisen viivan päälle, koska minulla oli kolme koiranpentua takapenkillä ja halusin pitää niitä silmällä, kun kävin kaupassa.

- En käyttänyt turvavyötä, koska olen eksoottinen tanssija, ja turvavyö puristaa nännipihojani.

- Mehiläinen pyöri pääni ympärillä, joten nostin nopeuden 80 mailiin tunnissa siinä toivossa, ettei se pystyisi lentämään niin nopeasti ja sen pitäisi pysyä takapenkillä.

- En tiennyt, että poliisi yrittää pysäyttää minua. Olen pahoillani siitä, että ajoin niin lujaa, mutta rehellisesti sanottuna olin juonut paljon.

- Autoni takana oli luja tuuli, joka työnsi minut ylinopeuteen.

- Yläpuolella lentänyt lentokone laukaisi ylinopeuskameran - ei minun autoni.

Lähde: The Sun

Tuo eksoottisen tanssijan selitys on ehkä paras

Timoteus kirjoitti:Myönnän kyllä, ettei minulla ole mitään ratkaisukeinoa ongelmaan.

Mikä siinä on se ongelma? En usko, että lapset kuolevat jos jättävät kouluruoan syömättä. Ja jos osa ei syö, jääpä enemmän ruokaa ja ruokalassa tilaa niille, jotka syövät, ja joillekinhan kouluruoka maistuu paremmin kuin hyvin, kun kuulemma eivät viikonloppuna saa kotonaan oikein mitään ruokaa, tai viikollakaan.

Oma kouluruokani oli yleensä hyvää tai ainakin syötävää, ja söin sitä aina ja paisuin muodottomaksi läskiksi. Näin jälkeenpäin ajatellen ruoka ei aina ollut ravitsemuksellisesti kovin hyvää, mutta kyllä sillä nälkä lähti jos ehti tarpeeksi syödä. Mikä joskus oli vaikeaa, kun oli niin pitkät ruokalajonot. Monet kouluruokalat ovat kyllä niin epäviihtyisiä paikkoja, että ymmärrän jos joku koululainen mieluummin kipaisee kioskille ihan vain saadakseen rauhallisemman ruokavälkän.

Sitten onhan niitä opettajiakin, jotka näyttävät huonoa mallia eivätkä osallistu kouluruokailuun. Miksi lasten pitäisi kestää sitä, jolleivät aikuisetkaan?

Kuka teistä on syönyt espoolaista kouluruokaa? Se oli ainakin pari vuotta sitten melko ankeaa, vaikka toki syömäkelpoista. Omalla yläasteellani oli aikoinaan paljon paremmat ruoat enkä silti syönyt läheskään aina. Samat ruoat, joista Nehaka siis ei pitänyt... Ruoan epämääräisyys ei ainakaan innosta syömään, mutta teineillä voi tosiaan olla myös (ihan typeriä) ruokaan liittymättömiä syitä jättää ruokailu väliin.

Rousku kirjoitti:Mikä siinä on se ongelma? En usko, että lapset kuolevat jos jättävät kouluruoan syömättä.

Ongelma on siinä että se on järkyttävän tyhmä, ärsyttävä, turha ja älytön ongelma, etenkin kun kouluruokailu on koko Pisa-menestyksemme tukipilareita

Oikeasti, koululaisille ilmainen kouluruoka on kuitenkin järjellisin, eikä vain sitä vaan loistokas ratkaisu kouluikäisten kouluaikaisen ravinnonsaantiongelman ratkaisemiseksi. Suomalaista ruokakulttuuria ei voi monesta asiasta kehua, mutta kouluruokailujen kattava järjestäminen on ehdottomasti eräs niistä.

Lisäksi koko ongelma on ihan turha, koska kouluruoka on nykyisin ihan hyvää. Vanha terminologia kumiperunoineen kyllä elää, mutta nykylapset syövät jotain ihan muuta kuin 1970-80-luvulla syötiin.

Ennen kaikkea se on kuitenkin raivostuttava, koska se on enemmän kasvatuksellinen ja kasvamiseen liittyvä ongelma, ei ruokaan liittyvä ollenkaan. Lapset ja nuoret käyttävät syömistään tai syömättömyyttään vallan ja valtakamppailun välineenä. Jos se on tiedostamatonta, kysymys on psykologinen, jos tiedostettua, kyse on kapinoimisesta. Kuuluu toki ikään, mutta ruoan käyttäminen välikappaleena on yksikertaisesti väärin, etenkin kun se joillakin sitten johtaa todellisiin ongelmiin.

Ruoka on nautinto ja sosiaalinen tapahtuma. Tämä hygienia- ja terveyspainotteisesta suomalaisesta ruokakulttuurista yleensä unohtuu, mutta kouluruokailussa sillä on edellytykset toimia. Yhteisen päivittäisen ruokahetken aikana myös niillä lapsilla, joiden kotona on ei ruokailla, on mahdollisuus sosiaalistua yhteiseen ruokahetkeen ja sen sääntöihin. Se on demokratiamme peruskiviä ja tasaa sisäisiä kulttuurieroja!

(arrggh , en ole kovin ankara vanhempi, mutta kouluruokailu on sydämen asia, sitä ei skipata eikä siitä tehdä ongelmaa. Kaikki ruuat eivät ole lempiruokia, mutta ainakin helsinkiläiskoulujen pöydältä löytyy tänä päivänä ainakin jotain syömäkelpoista)

Ja kyllä, olen ihan tosissani, tämä palopuhe ei kuulu sormiharjoituksiin

Naali kirjoitti:Kuka teistä on syönyt espoolaista kouluruokaa? Se oli ainakin pari vuotta sitten melko ankeaa, vaikka toki syömäkelpoista. Omalla yläasteellani oli aikoinaan paljon paremmat ruoat enkä silti syönyt läheskään aina. Samat ruoat, joista Nehaka siis ei pitänyt... Ruoan epämääräisyys ei ainakaan innosta syömään, mutta teineillä voi tosiaan olla myös (ihan typeriä) ruokaan liittymättömiä syitä jättää ruokailu väliin.

Mä en usko, että on välttämättä kaupungista kiinni, millaista ruoka on. Itse olen syönyt kolmessa eri koulussa Helsingissä päivittäisen koululounaan ja kyllä niissä oli eroja. Lukiossa ruoat olivat todella hyviä, yläasteella kuta kuinkin maukkauta, mutta ala-asteella tylsää keskuskeittiökamaa. Vai olisiko kyse siitä, että yläasteeni ja lukioni vietin yksityisessä koulussa? Käsittääkseni ne saavat päättää, miten paljon rahaa ja vaivaa minkäkin eteen nähdään? Yleisesti kyllä luulen, että keittiöhenkilökunnan ammattitaito ja halu tehdä hyvää ruokaa vaikuttaa enemmän kuin määrärahat.

Ne, jotka haluavat syödä sisäfilettä joka päivä, voivat mun puolestani ottaa omat eväät mukaan. Luulisi, että kouluissa on nykyään paljon kivempi syödä, kun saa valita kahden vaihtoehdon välillä (liha- ja kasvis). Jos ei ilmainen lounas kelpaa niin ei ole pakko syödä.

Rousku kirjoitti:Sitten onhan niitä opettajiakin, jotka näyttävät huonoa mallia eivätkä osallistu kouluruokailuun. Miksi lasten pitäisi kestää sitä, jolleivät aikuisetkaan?

Jatkaisin vielä tästä sen verran, että osa opettajista ei syö ihan siksi että valtaosa opettajista on naisia ja kaikki naisethan eivät syö muutenkaan mitään kunnollista koskaan.

Määrärahojen lisäys ei kyllä olisi pahitteeksi, tietenkään.

^Ja opettajille ei kuulu ilmainen kouluruoka, vaan he joutuvat maksamaan siitä. Se on ihan opettajasta kiinni haluaako siitä maksaa ja käykö siksi kouluruokalassa syömässä.

^ joo, lisäksi nykyisellään joutuvat maksamaan siitä, myös silloin kun kyseessä on nk. valvontalounas, jolloin kuuluu syödä ja samalla valvoa oppilaiden syömistä ja tapoja. Siis ei "ruokatunti" työntekijän taukona, vaan tylounas, työaikaa, josta joutuu maksamaan.

ta1ja kirjoitti:Ruoka on nautinto ja sosiaalinen tapahtuma.

Onko ne kouluruokalat nykyään semmoisia, että ateriointi on nautinto, ts. melutaso suunnilleen siedettävä eikä tarvitse pelätä että istahtaa luokkakaverin tuolille sijoittaman voinapin päälle?

Mites jos vanhemmat on jotain karppaajia jotka on sitä mieltä että hiilarit on p*skaa, ja kouluruokahan on lähinnä niitä? Omilta kouluajoiltani 70-luvulta muistan kyllä jonkin ns. paremman perheen pojan, joka valitti kun ei ole kokolihaa kouluruokailussa.