Viisukuppila

itikka kirjoitti:Onko ihmisen sanominen monimutkaiseksi sitten kehu? Mediakritiikittömät ihmiset ovat mielestäni yksinkertaisia. "Kun lehdessä luki niin" -ihmiset eivät mielestäni osaa kyseenalaistaa sitä, että toimittajatkin saattavat kuuluvat johonkin poliittiseen viiteryhmään, ja siksi saattavat välittää uutiset omalla arvopainotuksellaan. Tämän tiedostamattomuus on mielestäni yksinkertaista. Mukavaa? Enpä näin pikaisesti osaa vastata, mutta rehellinen mielipiteeni.
:

myös jokaisella puolueella on oma agendansa, miljoonat valtapyrkimyksensä jne. Mediakriittisyys on eräs asia, mutta niin on puoluekriittisyyskin.

ta1ja kirjoitti:Toimeentulotuen korotus oli välttämätöntä, jotta sillä olisi edes teoreettisesti mahdollista tulla toimeen turvautumatta almuihin.

Niin, onneksi opintotuella pärjää täysin loistavasti, huolimatta siitä, että se on lainankin kanssa huomattavasti vähemmän kuin mitä TTT. Mutta hei, eihän muut voi olla köyhiä kuin työttömät.

Tämän kustantavat kouluttamattomattomat vanhemmat koulutuspaikkojen ulkopuolelle jääneine lapsineen pienillä palkoillaan.

Hekin tekevät sijoituksen yhteiskunnan tulevaisuuteen. Sitähän opiskelu on, paitsi opiskelijan sijoitus itseensä, myös yhteiskunnan sijoitus tulevaisuuteensa. Se on sijoitus heidän lääkäreihinsä, opettajiinsa ja aivan kaikkeen.

Myös laina on tuki.

Sittenhän työttömät voivatkin elättää itsensä pikavipeillä. Joskus sitä työtä kuitenkin tulee ja sittenhän sen pystyy maksamaan.

Esitin heti vaalien jälkeisenä yönä toiveen, joka toteutui:

sziget kirjoitti:Tuomioja takaisin ulkoministeriksi!

Urpilainen on nuori ja kokematon valtiovarainministeriksi, mutta niin oli Katainenkin. Toivotaan parasta. Hesari spekuloi vielä perjantaina, että Tuomioja olisi luonteva valinta tuolle paikalle ja Urpilainen ulkoministeriksi.

Stubb lienee EU- ja ulkomaankauppaministerinä kuin kala vedessä. Pitkäaikainen Mister SAK Lauri Ihalainen työministerinä kuulostaa myös hyvältä. Ja vasemmistoliitosta on tullut ennenkin hyviä kulttuuriministerejä (Claes Andersson), miksei siis nytkin.

Jónsì kirjoitti:

ta1ja kirjoitti:Myös laina on tuki.

Sittenhän työttömät voivatkin elättää itsensä pikavipeillä.

Onhan se tuki. Sen huomaa, jos vertailee opintolainan ja pikavipin ehtoja. Vaikkakin se on paljon epäedullisempi tuki kuin opintoraha, sanoo eräs, joka maksaa omia opintolainojaan vielä kauan.

Tuomioja ulkoministerinä on katastrofi jälleen. Viimeksi kun laukoi ajattelemattomia kommenttejaan, suututti muutaman maan niin, että hyvä kun ei USA katkaissut välejään Suomeen, noin kärjistetysti. Minä en kyllä olisi tätä halunnut enää nähdä, olisihan demareilla nyt ollut edustavia ja ennen kaikkea diplomaattisia ja ajatteleviakin ehdokkaita tälle paikalle. Suututtaa

sziget kirjoitti:Sillä ei ole väliä, istuuko, seisooko vai makaako, jos työtä ja/tai työkykyä ei kerta kaikkiaan ole. Opiskelijalla on ainakin mahdollisuus valmistua ja päästä sellaisiin töihin, ettei putoa itse toimeentulotuen varaan.

Mutta sillä on väliä, että huonoimmat palkansaajat tienaavat jopa vähemmän kuin tukien saajat. Jossain on mätää, jos kotona makaavat saavat enemmän fyrkkaa kuin työtä paiskivat.

"Opiskelijalla on ainakin mahdollisuus valmistua ja päästä sellaisiin töihin, ettei putoa itse toimeentulon varaan", kyllä. MUTTA mikseivät työttömät sitten mene opiskelemaan itselleen uutta ammattia, jos vanha koulutus ei työtä takaa?

Olen itse törmännyt useammin kuin kerran ihmisiin, jotka ihan suoraan myöntävät, että eivät ota työtä vastaan, koska tuet ovat niin hyvät.

Jónsì kirjoitti:

Myös laina on tuki.

Sittenhän työttömät voivatkin elättää itsensä pikavipeillä. Joskus sitä työtä kuitenkin tulee ja sittenhän sen pystyy maksamaan.

Tämä kuulostaa vanhalta kääkältä, mutta koska olen niin vanha kääkkä, että olen aikoinaan opiskeluijani täysillä lainoilla rahoittanut, niin kuin kaikki muutkin, kun muuta ei ollut, laman loppumaininkeihin valmistunut, työttömyyden&pätkätyöt kokenut, lyhennysten kanssa tuskaillut, niin katson että voin sanoa: opintolaina on tuki.

En vahättäel opiskelija ahdinkoa, mutta opiskelijalla on paitsi opiskelupaikka ja sen tuoma sosiaalinen status ja lisäksi toivoa siitä, että tilanne ei ole pysyvä, kaikista epävarmuustekijöistä huolimatta. Mutta pääpointtini kyllä on että en kyllä yhtään tajua mikä idea on kadehtia toimeentulotuen varaan ajautuneita. Oikeasti. Tuon kadehtimisen hyötysuhde ei ole kovin lupaava ja tuottopotentiaalin odotusarvo on aika pieni, ehdotkin nöyryyttävät.

ta1ja kirjoitti:En vahättäel opiskelija ahdinkoa, mutta opiskelijalla on paitsi opiskelupaikka ja sen tuoma sosiaalinen status ja lisäksi toivoa siitä, että tilanne ei ole pysyvä, kaikista epävarmuustekijöistä huolimatta.

Mutta silti toimeentulotukea pitää nostaa, jotta sillä voi edes potentiaalisesti tulla toimeen, mutta opintotukea, joka on kaikkineen pienempi kuin toimeentulotuki maksimissaan, ei pidä nostaa, eikä edes ottaa huomioon keskustelussa? Tässä on yksi ongelma. Opintotuki on vähemmän kuin toimeentulotuki, vaikka otettaisiin huomioon lainan osuus. Jos ei oteta huomioon lainaa, joka on ennen kaikkea tuki pankeille, niin kyllä opintotuki turpaansa saa.

^ no tosiaan kommenttini koski pääasiallisesti sitä, että mielestäni toimeentulotuen korottaminen ei ole pois opintotuelta. Koska näin ajattelen huomaan ärsyyntyväni helposti ajattelusta, jossa toimeentulotuen korottamista paheksutaan, koska opintotuki on liian matala - mielestäni tällainen haiskahtaa hajoita ja hallitse - miinaan astumiselta ts. pienituloiset laitetaan tappelemaan keskenään (opiskelijat väittävät että toimeentulotukilaiset ovat mitääntekemättömiä työnvieroksujia ja toimeentulotukilaiset että opsikelijat vaan valittavat, vaikka opiskelupaikkoineen ovat etuoikeutettua kun paikka paremmalla, mahdollisesti kultaisella oksalla siintää horisontissa). Ja näin, että unohtaisivat yhdessä vaatia tasaisempaa tulojakoa.

Myös opintotuki olisi siis kaivannut korotusta, olet oikeassa siinä.

Komppaan ta1jaa. Olen saanut toimeentulotukea vuoden verran ja mun sydän alkaa hakata pelosta, kun vaan ajattelenkin sitä aikaa. Tervetuloa vaan kokeilemaan kotona makaamista ja rahasta nauttimista. Opintotukea pitäisi nostaa, kyllä. Se ei kuitenkaan tapahdu väheksymällä niitä, jotka ovat väliaikaisesti tai pysyvästi tipahtaneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Siellä ei ole kiva olla, voin kertoa.

Vaihtoehtoisesti päättäjät voisi hyväksyä, että opintojen suorittaminen kestää huomattavasti kauemmin kuin heidän fantasioissaan, koska tukea annetaan vain sen verran, ettei pelkästään sillä voi elää. Itse kannatan ennemmin kunnon tukia ja kohtuullisia valmistumisaikoja.

Margot kirjoitti:Komppaan ta1jaa. Olen saanut toimeentulotukea vuoden verran ja mun sydän alkaa hakata pelosta, kun vaan ajattelenkin sitä aikaa. Tervetuloa vaan kokeilemaan kotona makaamista ja rahasta nauttimista. Opintotukea pitäisi nostaa, kyllä. Se ei kuitenkaan tapahdu väheksymällä niitä, jotka ovat väliaikaisesti tai pysyvästi tipahtaneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Siellä ei ole kiva olla, voin kertoa.

Tähän ei ole mitään lisättävää. Paitsi se, että ihmiset, jotka eivät tätä ole kokeneet, eivät sitä tajua eivätkä usko. Siksi olen jo aikaa sitten lakannut edes yrittämästä selittää, miten köyhyysrajan alapuolella toimeentulotuella elävä sossun asiakas on ihan onnettomassa asemassa. Nytkin se 100 euron lisä perusturvaan lasketaan sossussa tuloksi ja näin ollen vähennetään asiakkaan toimeentulotuesta. Kun toimeentulotuen perusosa nousee vaan 6%, niin siitä satkusta jää käteen n. 20 euroa. Ehkä ei kannattaisi sitä niin kovasti muiden kadehtia...

Margot kirjoitti:Tervetuloa vaan kokeilemaan kotona makaamista ja rahasta nauttimista. Opintotukea pitäisi nostaa, kyllä. Se ei kuitenkaan tapahdu väheksymällä niitä, jotka ovat väliaikaisesti tai pysyvästi tipahtaneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Siellä ei ole kiva olla, voin kertoa.

Minäkin olen saanut pariinkin otteeseen toimeentulotukea ja elänyt pelkällä toimeentulotuella huomattavasti leveämmin ja helpommin kuin opintotuella. Kun opiskelija sairastuu, niin lääkärikäyntiin ja lääkkeisiin käytetyt rahat on suoraan pois ruokarahoista. Kun opiskelija asuu 300e/kk maksavassa asunnossa, niin se on satanen pois ruokarahasta. Kun toimeentulotuella oleva sairastuu, niin lääkärikäynnit ja lääkkeet maksaa sossu. Kun toimeentulotuella oleva asuu 300e/kk maksavassa asunnossa, niin se ei vaikuta perusosasta käteen jäävään osuuteen mitenkään. Jos opintotuella oleva ei pysty pitämään itseään kasassa eikä edisty opinnoissaan, niin opintotuki peritään takaisin korkojen kanssa. Jos toimeentulotuella oleva ei pysty pitämään itseään kasassa, niin toimeentulotuki kyllä kilahtaa tilille niin pitkään kuin jaksaa laittaa hakemuksen vetämään. Toimeentulotuki on vastikkeetonta, kuten sen on toki oikeuttuakin olla.

On ihan naurettavaa sanoa, että toimeentulotukea pitää nostaa, jotta sillä on edes teoreettinen mahdollisuus elää, kun samaan aikaan opiskelijoita pidetään huomattavasti huonommassa asemassa. Kyllä, toimeentulotuki on todella pieni ja kyllä, sitä pitää nostaa ja ei, se ei ole pois opiskelijoilta, jos sitä nostetaan, kuten mielestäni olen tänne jo kirjoittanutkin. Mielestäni toimeentulotuen suurimmat ongelmat eivät kuitenkaan ole sen määrässä, vaan esimerkiksi siinä, miten nöyryyttäväksi sen hakeminen on tehty. Itse olen joutunut toisessa lisäselvityspyynnössä vastaamaan kysymyksiin, joihin olin jo alkuperäisessä hakemuksessani vastannut ennen kuin niitä oltiin kysyttykään.

Minusta toimeentulotuen perusosa ja opintoraha voisivat vallan hyvin olla samankokoiset. Sitä vain ei tule koskaan tapahtumaan, koska toisen maksavat puoliksi kunta ja vain puoliksi valtio ja pienikin nosto opintorahassa kertautuu heti valtavaksi loveksi valtion budjetissa. Eihän sitä voi tässä taloustilanteessa oikein odottaa, mutta eipä asiasta edes käydä avointa keskustelua muuten kuin opiskelijapiireissä. Perustulolla toki tämäkin ongelma ratkeaisi.

Nyt menee minusta vähän puurot ja vellit sekaisin. Se, mikä on oikeudenmukainen summa työttömälle tai opiskelijalle ja se, miltä oma elämäntilanne työttömästä tai opiskelijasta tuntuu ovat kaksi eri asiaa. Uskon, että monilla työttömillä on kamalaa. Niin on monilla opiskelijoillakin. Tiedän myös työttömiä, joita tilanne ei pätkääkään stressaa ja tiedän ihmisiä, jotka haluaisivat opiskella ikuisesti. "Kuka kärsii eniten"-ajattelu menee minusta aiheen ohi, koska tuntemukset omasta elämäntilanteesta ovat täysin yksilökohtaisia.

Uskon opiskelijoiden närkästyksen nousevan siitä, että niin poliitikot kuin mediakin ovat viime aikoina kovaan ääneen huutaneet sitä, miten työttömät suurin piirtein kuolevat nälkään, kun saavat niin vähän rahaa. Kyllä se opiskelijaa sieppaa, että moni poliitikko ei edes tiedä, kuinka vähän opintotuki on ja opiskelijat sivuutetaan jatkuvasti, koska "opiskelu on väliaikaista ja silloin kun minä olin nuori...".

Minusta pitäisi suunnitella jonkinlainen yhteinen tukijärjestelmä, joka koskisi niin työttömiä kuin opiskelijoitakin. Opintotuen naurettava pienuus lisää köyhyyden ja kouluttamattomuuden periytymistä. Tiedän jo nyt ihmisiä, jotka haluaisivat yliopistoon, mutta eivät sinne mene, koska töissä tai työttömänä pärjää taloudellisesti paremmin. Opiskelijana ei pärjää ilman vanhempien tukea ja/tai työpaikkaa. Jos halutaan, että Suomessa opiskelevat parhaat eivätkä parempiosaiset, pitää opintotuen olla sellaisella tasolla, että köyhän lapsi voi mennä yliopistoon siinä missä hyvätuloisenkin.

Nehaka kirjoitti: Opintotuen naurettava pienuus lisää köyhyyden ja kouluttamattomuuden periytymistä. Tiedän jo nyt ihmisiä, jotka haluaisivat yliopistoon, mutta eivät sinne mene, koska töissä tai työttömänä pärjää taloudellisesti paremmin. Opiskelijana ei pärjää ilman vanhempien tukea ja/tai työpaikkaa. Jos halutaan, että Suomessa opiskelevat parhaat eivätkä parempiosaiset, pitää opintotuen olla sellaisella tasolla, että köyhän lapsi voi mennä yliopistoon siinä missä hyvätuloisenkin.

Niin - tähän väitteeseen Matti Virénin tutkimus kohdistui, jonka siis Hesari taannoin uutisoi "Lääkäri käy siivoojan kukkarolla" - en välttämättä jaa Virénin näkökohtia, mutat ajattelemisen aihetta tämä antaa.

Jónsì kirjoitti:Kun toimeentulotuella oleva sairastuu, niin lääkärikäynnit ja lääkkeet maksaa sossu. Kun toimeentulotuella oleva asuu 300e/kk maksavassa asunnossa, niin se ei vaikuta perusosasta käteen jäävään osuuteen mitenkään. Jos opintotuella oleva ei pysty pitämään itseään kasassa eikä edisty opinnoissaan, niin opintotuki peritään takaisin korkojen kanssa. Jos toimeentulotuella oleva ei pysty pitämään itseään kasassa, niin toimeentulotuki kyllä kilahtaa tilille niin pitkään kuin jaksaa laittaa hakemuksen vetämään. Toimeentulotuki on vastikkeetonta, kuten sen on toki oikeuttuakin olla.

Perustuloa kannatan. Kun nyt kuitenkin jälleen vertaillaan, niin eikö opiskelija terevydenhuollon ja monien palveluiden suhteen ole paremmassa asemassa kuin opiskelematon: ainakin minun aikanani YTHS tarjosi kattavaa ja laadukasta terveydenhuoltoa, myös erikoissairaanhoidon osalta. Ei niin että tavallisessa terveyskeskuspalvelussa olisi muuta vikaa kuin se, että jonot ovat mittavat, etenkin puhutaan erikoissairaanhoidosta (joka voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin selkävaivat, fysioterapia). Myös käsittääkseni mielenterveyspalveluiden kohdalla YTHS tarjoaa ihan toisella aikataululla apua. Jos siis opiskelija alkaa fyysisesti tai psyykkisesti hajoamaan on helpottavaa apua käsittääkseni saatavilla paremmin ja ennekaikkea jo valmiiksi edullisemmin kuin toimeentulotuen asiakkaalle. Lisäksi jos sossu kustantaakin jotain (pidemmän päälle käsittääkseni vähemmän kuin vähän, kyllä käsittääkseni toimeentulon asiakkaillakin on omakustannusvelvoitus tavanomaisten lääkkeiden yms suhteen, kuin myös bussilippujen, viestimien puhumattakaan liikuntaharrastuksista-, mieltä ylentävistä kulttuuripalveluista jne) niin opiskelijalle monet asiat ovat tarjolla opiskeijahintaan: bussi- ja junalipuista (kustannusero näissä muodostaa nopeasti suuren summan)oopperalippuihin, ylioppilasliikuntaan, ateriaetuun (joka muuten ei ole ihan vähäinen kertautuessaan). Ja sitten, karseaa että tämänkin joutuu toteamaan, mutta asuminen - yksinäisellä opiskelijalla on ihan toiset mahdollisuudet ylipäänsä saada katto päänsä päälle kuin opsikelemattomalla varattomalla - koskee erityisesti miehiä. Edelleen, tällaisessa nokittelussa ei ole mieltä, mutta kun kerran vertaillaan nämäkin pöytään kuuluvat.

Sossu siis laskee kunnallisen lääkärin kirjoittamat reseptilääkkeet hyväksytyiksi menoiksi, mutta useissa kunnissa nekin pitää ensin lunastaa itse ja sitten saa apteekin kuittia vastaan korvauksen. Yksityislääkäriä tai hänen kirjoittamiaan lääkkeitä sossu ei korvaa lainkaan. Ainoa poikkeus on, jos ensin menee kunnalliselle, joka sitten perustellusta syystä lähettää yksityiselle (esim. jos kiireellisyyden takia ei ole vastaavaa kunnallista erikoislääkäriä). Yksityistä hammaslääkäriä ei korvata, mutta silmälääkäri voidaan korvata harkinnan mukaan, jos esim. silmälasien hankkiminen sen välttämättä vaatii. Opiskelijoiden kohdalla en tiedä miten tämä menee, mutta olen myös käsittänyt, että heillä (ainakin osalla) on oma terveydenhuolto, ainakin minulla oli ilmainen kun viimeksi opiskelin lähihoitajaksi.

Kyllä opintotukia pitäisi korottaa, se on selvä. Laitoin vaan tuon oman vertaukseni aiemmin siksi, että ei tuosta 100 euron perusturvan korotuksestakaan todellakaan kaikille sitä summaa jää.

Aika heikosti sillä toimeentulotuellakin kyllä elelee, jos asuu yksin (kallis vuokra) ja pitäisi pysyä ihmisenä, joka hakee töitä ja pystyy niitä myös vastaanottamaan. Töitä on haettava (on oltava puhelin ja nettiyhteys) ja lisäksi mieli pitäisi jollain pitää virkeänä (ja lähes kaikki tässä maailmassa maksaa). Olen jälkeenpäin ihmetellyt, miten selvisin pitkäaikaistyöttömyydestä niinkin täysijärkisenä.

Työttömien, syrjäytyneiden ja opiskelijoiden ei tosiaankaan pitäisi kääntyä toisiaan vastaan, vaan päinvastoin vetää yhtä köyttä. Halusin vaan puuttua tähän "maataan kotona ja saadaan siitä rahaa" -retoriikkaan, joka on mielestäni yhtä mautonta kuin väittää, että opiskelijat vaan ryyppää, käy kerran viikossa luennolla ja opiskelee 15 vuotta opintotuella laiskotellen.

Nehaka kirjoitti:Uskon opiskelijoiden närkästyksen nousevan siitä, että niin poliitikot kuin mediakin ovat viime aikoina kovaan ääneen huutaneet sitä, miten työttömät suurin piirtein kuolevat nälkään, kun saavat niin vähän rahaa. Kyllä se opiskelijaa sieppaa, että moni poliitikko ei edes tiedä, kuinka vähän opintotuki on ja opiskelijat sivuutetaan jatkuvasti, koska "opiskelu on väliaikaista ja silloin kun minä olin nuori...".

No todellakin sieppaa. Ylioppilaslehden klassikkojuttu näyttää sen, miten pihalla valtiotalouden ylin portinvartijakin on.

ta1ja kirjoitti:Kun nyt kuitenkin jälleen vertaillaan, niin eikö opiskelija terevydenhuollon ja monien palveluiden suhteen ole paremmassa asemassa kuin opiskelematon: ainakin minun aikanani YTHS tarjosi kattavaa ja laadukasta terveydenhuoltoa, myös erikoissairaanhoidon osalta. Ei niin että tavallisessa terveyskeskuspalvelussa olisi muuta vikaa kuin se, että jonot ovat mittavat, etenkin puhutaan erikoissairaanhoidosta (joka voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin selkävaivat, fysioterapia). Myös käsittääkseni mielenterveyspalveluiden kohdalla YTHS tarjoaa ihan toisella aikataululla apua. Jos siis opiskelija alkaa fyysisesti tai psyykkisesti hajoamaan on helpottavaa apua käsittääkseni saatavilla paremmin ja ennekaikkea jo valmiiksi edullisemmin kuin toimeentulotuen asiakkaalle.

YTHS toki on kattava ja laadukas ja opiskelija maksaa peruskäynneistä vain vuosimaksun, mutta erikoissairaanhoidosta maksetaan YTHS:llä erikseen. Ihan opiskelijahintaisia maksuja, kyllä, mutta maksetaan silti. Lääkäristä maksamisella viittaan lähinnä terveyskeskusmaksuihin. Vajaa parikymmentä euroakin tuntuu aika äkkiä kukkarossa kun siihen tulee vielä reseptilääkkeet päälle. Ja esimerkiksi YTHS:n mielenterveyshoidon tilanne on toki parempi kuin kunnallisella puolella, mutta ei ainakaan pääkaupunkiseudulla erityisen loistava, koska opiskelijoita hajoilee jatkuvasti käsittämättömiin vaatimuksiin. Lisäksi, YTHS palvelee vain virka-aikaan eikä siitä ole paljoa apua sitten kun on paha tilanne illalla, pyhänä tai viikonloppuna.

Lisäksi jos sossu kustantaakin jotain (pidemmän päälle käsittääkseni vähemmän kuin vähän, kyllä käsittääkseni toimeentulon asiakkaillakin on omakustannusvelvoitus tavanomaisten lääkkeiden yms suhteen, kuin myös bussilippujen, viestimien puhumattakaan liikuntaharrastuksista-, mieltä ylentävistä kulttuuripalveluista jne) niin opiskelijalle monet asiat ovat tarjolla opiskeijahintaan: bussi- ja junalipuista (kustannusero näissä muodostaa nopeasti suuren summan)oopperalippuihin, ylioppilasliikuntaan, ateriaetuun (joka muuten ei ole ihan vähäinen kertautuessaan).

Kaikki nämä edut vaativat rahan käyttämistä, että ne saa. Jos ei ole rahaa, mitä käyttää, niin ei näistä opiskelijan eduista ole mitään mieltä puhua. Silloin kun olen elänyt pelkällä opintotuella, niin ei ole kyllä ollut toivoakaan päästä käymään entisessä kotikaupungissa kuin kerran puolessa vuodessa, yliopistoliikunnan vuosimaksu olisi leikannut puolet syyskuun ruokarahoista, museoissa ja taidenäyttelyissä tuli käytyä tasan silloin kun sisään pääsi ilmaiseksi. Tampereella asuessani en opiskelijana edes hankkinut bussilippua, koska se ei tuntunut hintansa arvoiselta, koska sekin hinta oli ihan liikaa pelkällä opintotuella. Tuettukin ateria on kalliimpi kuin nuudelit ja tonnikala kotona. (Tampereella bussilipun hinnat määräytyvät muuten iän mukaan, opiskelija-alennusta saa vasta sen jälkeen kun ei ole oikeutettu vastaavan suuruiseen nuorisoalennukseen ja olin itse siis sekä opintotuella että toimeentulotuella samanhintaisen lipun piirissä.) Ja sossun asiakkaana käsikauppatavaralääkkeet maksetaan itse, mutta reseptilääkkeet maksetaan sossun suunnalta.

Ja sitten, karseaa että tämänkin joutuu toteamaan, mutta asuminen - yksinäisellä opiskelijalla on ihan toiset mahdollisuudet ylipäänsä saada katto päänsä päälle kuin opsikelemattomalla varattomalla - koskee erityisesti miehiä.

Tämä lienee ainoa asia, jossa toimeentulotuen asiakkaalla menee paljon kurjemmin kuin opiskelijalla. Senhän voisi korjata esimerkiksi jos kaupungin asunnoissa olisi myös soluasuntoja. Mutta jos totta puhutaan, niin opiskelijan on suhteellisen helppo löytää asunto vain sen takia, että suurin osa opiskelijoista käy töissä (esim. HY:lla 70% opiskelijoista) ja siten myös muuttavat pois opiskelija-asunnoista yksityiselle, jolloin opiskelija-asuntoja pysyy markkinoilla siitä huolimatta, että niitä on huomattavasti vähemmän kuin opiskelijoita.

Hazel kirjoitti:Opiskelijoiden kohdalla en tiedä miten tämä menee, mutta olen myös käsittänyt, että heillä (ainakin osalla) on oma terveydenhuolto, ainakin minulla oli ilmainen kun viimeksi opiskelin lähihoitajaksi.

Toisen asteen opiskelijoilla on ilmainen terveydenhuolto, mutta korkea-asteella ei. YTHS:stä maksetaan noin 40 euroa per vuosi, mikä ei toki ole paljoa kun sitä ajattelee, mutta kertakuluna tuntuu kyllä budjetissa. Ja ylempänä jo totesinkin että kaikki erikoissairaanhoidon palvelut maksavatkin sitten erikseen.

minä ainakin pärjäsin opiskelijana rahallisesti kohtuullisesti vaikkei porukat mielettömiä määriä rahallisesti tukeneetkaan. Kävin töissä sen verran kun pystyi ilman, että opintotuen menetti ja nostin lainaa ja yritin olla laittamatta rahaa turhaan (siinä välillä onnistumatta ).

Luultavasti se syy, miksi toimeentulotuen korotus nähdään kiireellisempänä on se, että sille tuelle joudutaan eikä itse hakeuduta (yleensä). Opiskelija valitsee lukea itselleen tutkinnon ja punnitsee taloudellista pärjäämistään. Toimeentulotuella oleva ihminen on loukussa, josta pitäisi jotenkin päästä pois. Puhumattakaan siitä, että on olemassa myös ihmisiä, jotka ovat loppuelämänsä toimeentulotuen varassa eikä toivoakaan tilanteen paranemisesta ole. Tällaisia ovat esim. toimeentulotukea saavat eläkeläiset ja sairaseläkeläiset. Mun mielestä on siis ihan ymmärrettävää, että ensimmäisenä huolehditaan niistä, jotka ovat jo pohjalla.

Edit: Opiskelija on myös jo valmiiksi yhteiskunnalle kallis. Meillä on kuitenkin ilmainen koulutus, joten sinänsä en ihmettele, että osa opintojen aikaisesta elämisestä oletetaan kustannettavan töillä tai lainalla. Kyllä muakin harmitti rahan vähyys opiskeluaikoina, mutta toisaalta olen aika kiitollinen, että olen saanut tehdä kalliin maisterin tutkinnon, vaikka mä en tule koskaan pääsemään edes suomalaisten keskipalkkaan enkä siten ole kovin merkittävä veronmaksaja.

Margot kirjoitti:Edit: Opiskelija on myös jo valmiiksi yhteiskunnalle kallis. Meillä on kuitenkin ilmainen koulutus, joten sinänsä en ihmettele, että osa opintojen aikaisesta elämisestä oletetaan kustannettavan töillä tai lainalla.

Mutta kun töillä ei saa kustantaa elämistään opintojen aikana. Se on valtion virallinen kanta, että töiden takia ei jousteta mihinkään suuntaan. Se on myös politiikka, jota käytännössä harrastetaan korkeakouluissa. Työt nähdään pelkästään pahana asiana, joka hidastaa opiskelua. Sen takia opiskelijoita yritetään ajaa pois töistä esim. rajoittamalla opiskeluaikaa, vapaan tulon rajoilla ja muulla. Työssäkäynnin ja opiskelun yhdistämisestä tehdään koko ajan vaikeampaa. Omalla laitoksellani se on jo niin vaikeaa, kun massaluennoillakin on läsnäolopakko, josta ei jousteta minkään takia.

Ihan pakko tunkea lusikkansa soppaan. Aloin ihan fyysisesti voida pahoin, kun YTHS mainittiin. Mitäs me AMK-opiskelijat, meillähän on kaikki niin hyvin. Kunnallisella vaan, siellä on tilaa.

Mulla on tosta opintolainasta sellaisia kokemuksia, että monet ei uskalla ottaa sitä. Itse oon ajatellut, että ei se loppujen lopuksi niin hervoton summa rahaa ole, jos sen avulla pystyn elämään vähän huolettomammin ja näin isossa kämpässä. Esimerkiksi tää kämppä on mun mielenterveyden takia ihan välttämätön, vieläkin mietin että miten siellä vanhassa kämpässä tuntui seinät kaatuvan päälle kun ei voinut ees ympyrää kävellä... Saati Nummela-ajan soluasunto.

Mutta jatkakaa. Ootte niin paljon parempia argumentoijia, etten millään saa tuhansia ajatuksiani yhtä järkevään olomuotoon.

Hazel kirjoitti:Tuomioja ulkoministerinä on katastrofi jälleen. Viimeksi kun laukoi ajattelemattomia kommenttejaan, suututti muutaman maan niin, että hyvä kun ei USA katkaissut välejään Suomeen, noin kärjistetysti.

Jep, tämä ärsyttää jo etukäteen aivan valtavasti, kun tässä ehti jo tottua Stubbin asioiden hoitoon. Nyt palataan taas monen vuosikymmenen taakse Tuomiojan johdolla. "Harmi" että Urpilainen otti vastuuta ja tuon valtionvarainministerin salkun, sen olisi voinut antaa Tuomiojalle ja sitten vaikka Jutta ulkoministeriksi.

Hallitusohjelmassa miellyttää tuo heikko-osaisten aseman parantaminen ja mukavaa että Kokoomuskin on heitä ajatellut. Näkisin että osittain Persujen valtava kannatus oli ns. huuto heikko-osaisimpien joukosta, joten hyvä että hallitusohjelmassa ikään kuin otettiin "kansan" toive huomioon heidän aseman parantamisessa.

Toisaalta aika monet korotukset ym. näkyy omassa kukkarossa, mutta kun työn verotusta ei korotettu, niin siitä voinee laskea "saavansa" ainakin osan rahasta "takaisin". Jos nyt joku ärsyttää eniten on tuo asuntolainan korkojen verovähennyksen pienentäminen, mutta onneksi sekin tapahtuu asteittain, niin ei se aivan hirveästi kirpaise.

Jónsì kirjoitti:Se on myös politiikka, jota käytännössä harrastetaan korkeakouluissa. Työt nähdään pelkästään pahana asiana, joka hidastaa opiskelua.

Ai tämmöiseksi se on mennyt? Onneksi tämä täti opiskeli aikana, jolloin yliopistolla pidettiin vielä ihan normaalina, että opiskelijat käy töissä. Tosin itse en käynyt (kunpa olisin käynyt).

Eikös nykyään saa opiskella seitsemän vuotta? Eikö seitsemässä vuodessa oikeasti saa tutkintoa kasaan osa-aikatöiden ohella?

Metsis kirjoitti:Ihan pakko tunkea lusikkansa soppaan. Aloin ihan fyysisesti voida pahoin, kun YTHS mainittiin. Mitäs me AMK-opiskelijat, meillähän on kaikki niin hyvin. Kunnallisella vaan, siellä on tilaa.

Mulla on tosta opintolainasta sellaisia kokemuksia, että monet ei uskalla ottaa sitä. Itse oon ajatellut, että ei se loppujen lopuksi niin hervoton summa rahaa ole, jos sen avulla pystyn elämään vähän huolettomammin ja näin isossa kämpässä. Esimerkiksi tää kämppä on mun mielenterveyden takia ihan välttämätön, vieläkin mietin että miten siellä vanhassa kämpässä tuntui seinät kaatuvan päälle kun ei voinut ees ympyrää kävellä... Saati Nummela-ajan soluasunto.

Mutta jatkakaa. Ootte niin paljon parempia argumentoijia, etten millään saa tuhansia ajatuksiani yhtä järkevään olomuotoon.

Joo, munkin piti tulla kommentoimaan, että kunnallisella puolella me AMK-opiskelijat kävimme... Muistaakseni ihan täyden hinnankin joutui pulittamaan. Tosin onneksi en paljoa mitään terveyskeskuspalveluita opiskeluaikanani tarvinnut.

Mä nostin myös koko opiskeluaikani opintolainaa, koska en kokenut, että olisin pystynyt keskittymään työntekoon opintojeni ohella. Oon sellainen stressaaja, että olisin varmasti saanut jonkin burn-outin muuten... Enkä tosiaankaan saanut rahaa perheeltäni. Kyllähän tuota lainaa kertyi iso summa, mutta onneksi valtio takaa sen ja kohta pystyn varmaan maksamaan sitä poiskin, kun olen töissä. Muakin aluksi vähän hirvitti lainan ottaminen, mutta se mahdollisti mullakin asumisen hieman kalliimmassa, mutta omassa kämpässä solun sijaan ja pääsin välillä myös matkustelemaan esim. viisutapahtumiin ja pitämään hauskaa. Koen, että nuokin asiat olivat tärkeitä mun mielenterveyden kannalta. Toki ymmärrän, että kaikki eivät lainaa halua, eikä se yksinään ole ratkaisu opiskelijoiden tukemiseksi.

Margot kirjoitti:Eikös nykyään saa opiskella seitsemän vuotta? Eikö seitsemässä vuodessa oikeasti saa tutkintoa kasaan osa-aikatöiden ohella?

Jotkut saa, jotkut ei. Meidän laitoksella ainakin tekisi tiukkaa, kun kaikkialla on pakollinen läsnäolo ja kurssit menee automaattisesti hylsyiksi jos on liikaa poissa. Itsekin joudun olemaan säännöllisen epäsäännöllisesti poissa tunneilta, koska on pakko mennä töihin. Ja mitään ei saa suorittaa pelkkinä tentteinä. Seitsemään vuoteen valmistuminen vaatii kuitenkin 45op vuodessa, josta itse suoritin viime vuonna, töitä saatuani, noin puolet.

^ Okei, mä en tosiaan noista tiedä, kun mulla oli onni saada vaan opiskella. Tosin kuten sanoinkin, toivon, että olisin tehnyt töitä.

Epäilen kyllä vahvasti, että kun ensi keväänä ensimmäiset tyypit saavuttavat tuon seitsemän vuoden rajan, niin ei heitä ulos heitetä. Se vasta kalliiksi tulisikin!

^ Sieltä lentävät pihalle ne, jotka eivät tajua hakea jatkoaikaa tai jotka eivät ihan kertakaikkiaan vain pysty tekemään suunnitelmaa, jolla valmistuu kahdessa vuodessa (eli varmaankin lähinnä ne, joilla on suoritettuna alle 60 kandin tutkintoon kuuluvia opintoja). Mutta niin pitkään kuin yliopistot saavat rahaa valmistuneista, niin niin pitkään yliopistojen ei kannata potkia pihalle niitä, jotka pystyvät valmistumaan. Ja on tietysti hyvin mahdollista, että kun ensimmäistä kertaa tulee ensimmäisajat täyteen, niin opetusministeriöstä ja/tai -hallituksesta tulee tarkemmat ohjeet, että millä ehdoilla jatkoaikaa on sopivaa myöntää.

Nähtäväksi jää kuitenkin, onko opetustakaan tarpeeksi sen jälkeen kun ministeriöstä kuuluu nipsnaps. Kun opetusta vähennetään, niin valmistumisajat venyvät.

Jónsì kirjoitti:

Margot kirjoitti:Edit: Opiskelija on myös jo valmiiksi yhteiskunnalle kallis. Meillä on kuitenkin ilmainen koulutus, joten sinänsä en ihmettele, että osa opintojen aikaisesta elämisestä oletetaan kustannettavan töillä tai lainalla.

Tuilla ja sukulaisten avustuksillahan sitä eletää. Ei töissä voi käydä samaan aikaan kun opiskelee, paitsi kesäisin. Tunneillakin pitää käydä. Hyvin on tultu toimeen, vaikka saisi se tuki olla isompi. 90% omistaa kuitenkin sukulaisia, jotka pystyvat tukemaan, jos ei sitten ole sairaan ylpeä. Loput 10% joutuvat sitten ottamaan lainaa. Zyzcovixkin samoi jossain, että vanhempien tulee kustantaa lapsiensa opinnot ja näin usein on Suomessakin. Ulkomailla, jossa opinnot ovat kalliita vanhemmat jopa säästävät opintoja varten.

Lichi kirjoitti:90% omistaa kuitenkin sukulaisia, jotka pystyvat tukemaan, jos ei sitten ole sairaan ylpeä. Loput 10% joutuvat sitten ottamaan lainaa.

Saisko jostain ihan tutkimustulokset tästä asiasta? Mietin vaan, että kovin vinoutuneesti on ainakin sitten oma kaveripiirini muodostunut, jos vain 10% joutuu ottamaan lainaa...

Lichi kirjoitti:Ei töissä voi käydä samaan aikaan kun opiskelee, paitsi kesäisin. Tunneillakin pitää käydä.

70 % Helsingin yliopiston opiskelijoista käy töissä opintojensa ohessa. Muualla osuus on jonkin verran pienempi, mutta ei kyllä mitenkään erityisen. Työssäkäyvistä 60 % kokee töiden hidastavan opiskeluita.

Lichi kirjoitti:90% omistaa kuitenkin sukulaisia, jotka pystyvat tukemaan, jos ei sitten ole sairaan ylpeä.

Toki, 1800-luvulla.

Minä en taida tuntea tällä hetkellä yhtäkään opiskelijaa, joka eläisi sukulaisten avustuksilla ja tuilla pelkästään. Itse rahoitan opiskeluni tällä hetkellä täysin itse, koska en saa toiseen tutkintooni enää tukiakaan. Tottahan se tahtia hidastaa eikä voi ehkä ihan yhtä täysipainoisesti opiskella, mutta ei se mahdotonta ole. Kai. Jos musta nyt maisteri joskus tulee. Vanhemmat ystävällisesti avustivat hieman opintojen alkuvaiheessa elämänmuutoksen takia, kun palasin työelämästä koulunpenkille, mutta jos nyt menisin ruikkaamaan saturaisia joka kuukausi, niin mut naurettais varmaan pihalle. Ymmärtääkseni tavallinen suomalainen opiskelija rahoittaa opintonsa työllä, tuilla ja lainoilla.