siinäpä sitä oli taas tarjontaa, yllätinkin itseni, ja kerkesin käyä nämä (enimmäkseen) riemunkirjavat esitykset läpi tietysti noinniinku suurinpiirtein, jyvät erottuivat lakanoista jälleen kerran paremmin kuin hyvin. mukana oli varsin vaikuttaviakin esityksiä, musiikillisesti löytyy aina jotain uutta. Järkyttävän usein siellä videoissa vaan näkyi tussarit, muutamia ajatuksia toki heräsi... nro 1 wanha lemmittyni turkki takaisin esc:hin ja heti - vaikken niitä enää seuraakaan mutta heidän kohdalla tekisin poikkeuksen, mielelläni... kuin ottamalla härkiksen sarvista kiini, siinä on jälleen ihana rytmi, säestys ja tarvittava maskuliinisuuskin mukana hey- huutoineen.
meidän kuvanauha oli oikein valoisa, pyssymiähet heti vastasa, no onneksi siinä sentään mentiin metsän syliin, kori tais miekkoselta vaan unohtua... nro 4 venäjä eli aina näitä samoja naamoja. 5. slovakia? mukavaa huilua, harvemmin sitä kuulee näissä... muutamia hienoja, oivallisesti rakennettuja videoitakin, luontoa toivoisi vaan enemmän niihin mukaan, neitoperho ja pieni toikkaroiva pyöräilijä jäivät mieleen. ainakin kolome ennestäänt tuttua kappalettakin oli mukana. Virve Rostin upea tulkinta soi tämän jälkeen korvissa jonkun aikaa, Tunnen sen täysillä taas. Oi kokoparrat, tulkaa takaisin muotiin.
muutamat esitykset olivat esim. liian rockia mun herkkähipiäisille karheakarvaisille korville, mutta nii kuka teki The Crashin esityksen suomeksi? nr 11 . olipa naisella levottomasti kuvioitu kolttu, nro 12 hätkähdytti jonkun verran minunkin kaiken nähäneitä silimäreikiä. punainen ei toellakaan ole minunkaan värini ja vahvaa symboliikkaa siinäkin. ja koska täsä vaiheesa ei saa vielä isommin hehkuttaa omia lempinumeroita niin saatan silti sanoa vielä pari sanaa tuolta visuaaliselta puolelta. Itä-Eurooppalaiset animaatiot
![Ihana :ihana:](./images/smilies/ihana.gif)
ovat jotain niin sitä parasta. nro 14 (sekoilin näitten esiinty.järjestyksien kanssa,varsinkin jos ihan kaikkien maiden lippuja ei tunne) ja sen laulun yksi parhaista kohdista oli se misä tuli selvemmin se marssimainen osuus, kuulinko jälleen huilua!?
15. Jarno oli toki aiemmin näistä tutuimmista ehkä se tutuin kappale, tuli mieleen heti eräs palvelualtis myyjä tuolta naapuripitäjän puolelta, silloisen niin monen monet muutokset kohdanneen Suoramyynnin ajoilta. ja jälleen siellä ovat eri vetäjät. aa ihmetyttää vaan kun sieltä ei ole tullut tilityksiä moneen kuukauteen. noh yritäs nyt keskittyä, ei työasioita tänne....hyvä ruokapaikka sinne on kuitenkin saatu. pakollinen mainos siis tähän väliin. 18.en jaksa edes laskea monessako näistä filmeistä tuliasetta pyöriteltiin, erityisen inhottavaahan se ompi. elikkä amerikan rikosfilmit horatioineen ontiirattua tarkkaan sielläkin ... huoh. (vaikka olenhan minä ihtekkin sitä seurannut, ajoittain)
En ole tarkistanut vielä täsä vaiheessa että mitkä edustavat mitäkin maita mutta luulempa että tämä 19 josa mielikuvitus oli vaihteeksi meleko lailla siellä huipun tienovilla, ja 20. espanja? melkoista tanssiakropatiaa, esim. kohdalla 1:15. niin. Alvaro on upea nimi miehelle. mulla meni nämä laulujen järjestykset jotenkin sekaisin tässä loppupäässä. sen verran paljon tarkkaavaisuus alko jo herpaantua. 20...(?) E nomine, siinä kans testosteroni paukkui ja natisi, oli mopopoikaa ilman kypärää, kappaleen tunnelmasta ja rytmistä tuli oitis mieleen se mainio Miau-yhtye sieltä kaukaa vuosien takaa, Umk:n suurin väriläiskä, niistä hyvin harvoista sellaisista edes jonkulaisista ehdokkaista. tuolle äsken antamalleni arvonimelle.
nro 233. Hej Matematik, ai yllätyin jotenkin että tämä on juutinmaalta, jälleen liiaksi eteenpäin tuijottavaa mutta silti sympaattista katsetta ja näytteille panoa. Ohjaajalle tekis mieli huikata että hei, katsojia on muuallakin kuin suoraan edessä... Hymyä. Isolla hoo:lla. Ja miten ihailtavan kadehdittavan tasaisia hammasrivistöjä. Nämä kauheasta muoviongelmasta kertoneet herrat taitavat viihtyä hyvin kuntoilun parissa, ainaki tuo vanhempi... jälleen tuli mieleen että ei kuulla enään esc-kisoissakaan näin mukavata ja persoonallista ja luontevaa musisointia. mikä ihmeen rappiotauti siihen wanhaan kamuun on tullut tai siis entiseen sellaiseen. sivupersoonaan. kahtiajakautuneeseen sellaiseen... käsittämättöntä toki....
sitten siinä loppusuoran loppupääsä olikin niin tyhmä video että täytyy vaan ihmetellä että mikä tuossa sotkemisessakin on niin jännää, kertoiko tarina kenties entisestä vähemmän mukavasta kumppanista ja sille kostamisesta vai...? (tokikuvittelinhetkenhengailevanisiellämuittenjoukossaentistenkauhunaapureittenilonaelienmalttanutollalaittamattatätäjatokilapsenasitäleikittiinvaahteramäeneemeliäjakolisteltiintavararöykkiöitäalasmitäenemmänkuuluääntäjarominaaniisenparempi) 28. esitys olikin sitten kuvalliselta puoleltaan melko synkähkö skenaario, kappaletta ei muistanut edes kuunnella kun siinäoliniipaliokatseltavaatulitietystimieleenseeräsmaailmanlopustakertonutelokuvajostatäytyyetsiälisätietojaniinvoisittentuodasentuonneelokuvaketjuunmuttasiinäkinmentiinhyvinkauaksitulevaisuuteenjolloinkaauringollariittikäristettävääjatuhkattavaa. ja viimeinen heilutus oli hyvin nolo,täytyykösitäainaheiluakuinheikkoäinenheinämieshuittisissa... ai venäjältä on peräti 3 esitystä, mieluummin yks laulu per maa, vaikka olis kuinka iso maa,plaaplaa.... joo kovimpa oli estotonta menoa. en heti tunnistanutkaan tuttua aikoineen hopeasijan saanutta mestarilaulajatarta. siis jo nyt oikein ymmärsin. ja juuri palio muuta en sitten ymmärräkään tästä nykymenosta. mutta näillä täytyy mennä... jos on mennäkseen. kuittaus.
Hyvin kiva kun on tälläinen vara-anti-(tainokaikkeamuuta) kisa. Uuenlainen Syksyn Sävel. Koko maailman kattava. Odotan seuraavaksi kuulevani vaikkapa Grönlantilaista balladia tahi hytkyvä tanssimusaa Nauru-saarelta... hyvinkin kansainvälistä. Kiitos vielä kerran teille jotka näitä kokoatte. Kiitosta niin paljon että riittää.