Viisukuppila

Maa: Iso-Britannia
Vuosi: 2018
Kappale: Storm
Esittäjä: SuRie
Säveltäjä: Nicole Blair, Gil Lewis, Sean Hargreaves
Sanoittaja: Nicole Blair, Gil Lewis, Sean Hargreaves
Sijoitus finaalissa: 24./26
Pisteet finaalissa: 48
Sanat: https://eurovision.tv/participant/surie

Susanna Marie Cork, taitelijanimeltään SuRie, syntyi 18. helmikuuta 1989 Lontoon itäpuolella Essexin Harlow'ssa aivan Essexin ja sen länsipuolisen Hertfordshiren rajalla. Hän kasvoi melkeinpä kivenheiton päässä syntymäkaupunkinsa pohjoispuolella sijatsevassa Hertfordshiren Bishop's Strotfordissa. SuRie aloitti musiikin harrastamisen jo varhain ja laulamisen rinnalla soittaa pianoa ja oboeta. Hän on esiintynyt soolona muun muassa kuningas Charlesille sekä monessa paikassa Briteissä ja ulkomailla jo lapsena. Musiikkiharrastus johti ajan kanssa siihen, että hän lähti opiskelemaan musiikkia ja valmistui Royal Academy of Music -huippumusiikkiyliopistosta. Hän on myös ollut vakioesiintyjä useilla Lontoon jazzklubeilla. Ensimmäisen levynsä hän ehti julkaista jo joulukuussa 2016. Taiteilijanimi SuRie on yhdistelmä hänen etunimensä etuosaa ja toisen nimen loppuosaa.

24. tammikuuta 2018 SuRien kerrottiin olevan yksi kuudesta ehdokista edustamaan Isoa-Britanniaa Euroviisuissa Lissabonissa. Kansallisessa finaalissa 7. helmikuuta voimantuntoon ja toivoon keskittyvä Storm voitti kahdeksanhenkisen tuomariston ja yleisöpisteiden kautta ykkössijan. Ennen omaa viisuedustustaan SuRiella oli jo aiempaa kokemusta niistä. Hän oli nimittäin toiminut taustalaulajana Belgian vuoden 2015 ehdokkaan Loïc Nottet'n Rhytm Inside -kappaleen lavaesityksissä sekä oli mukana kehittelemässä 2017 Belgian Blanchen City Lightsin lavaesitystä.

Lissabonin viisuesitys oli varsin yksinkertainen. Valkoiseen mekkoon pukeutunut SuRie seisoi lavan keskellä olevalla suorakulmion muotoisella korokkeella, jonka reunoissa oli muutama rivi valoputkia. Esitys muistetaan varmaankin parhaiten sen puolivälissä tapahtuneesta lavainvaasiosta, jossa Dr ACactivism -nimeä käyttävä aktivisti nappasi laulajalta mikrofonin ja huusi "For the Nazis of the UK media, we demand freedom! War is not peace!" Sodanvastaisuutta ja mediakritiikkiä tihkuava tilanne hämmensi monia, muun muassa televisiokommentaattoreita. Taustalaulajat kuitenkin jatkoivat keskeytyksettä koko välikohtauksen ajan. Myös SuRie oli selvästi hämmentynyt tilanteesta, mutta saatuaan 15 sekunnin jälkeen mikrofonin käteensä hän jatkoi esitystä yleisön raikuvien aplodien kannustamana. Esityksen loppupuoli saattoi jopa saada lisää pontta välikohtauksesta, ja SuRie oli esityksen päätyttyä selvän liikuttunut. Lavainvaasion takia brittidelegaatiolle tarjottiin mahdollisuutta esittää kappaleensa uudelleen, kuten vuonna 2010 Espanjan Daniel Digesille, jonka esityksen aikana lavakoreografian keskelle ilmestyi esitystä häirinnyt henkilö. SuRie kuitenkin kieltäytyi mahdollisuudesta, koska sanoi olevansa välikohtauksesta huolimatta tyytyväinen esitykseen. Tulos ei kuitenkaan ollut välikohtauksen mahdollisesti mukanaan tuomista sympatiapisteistä huolimatta ollut kaksinen, sillä maa sijoittui kolmanneksi viimeiseksi 48 pisteellä, joista 23 tuli tuomaristoilta (tuomaristojen 23. silja) ja 25 yleisöltä (yleisöpisteiden 20. sija).

Vaikka viisumenestys jäi suhteellisen laihaksi, SuRie ei siitä lannistunut, vaan on jatkanut musiikkiuraansa. Hän sai vuonna 2018 opinahjonsa Associate of the Royal Academy of Music (ARAM) -palkinnon, joka myönnetään yliopiston arvostetuille alumneille. Runoilu ja keikkailu ovat olleet tärkeässä roolissa hänen elämässään kuten myös uuden musiikin kynäily. Toukokuussa 2020 hän julkaisi ensimmäisen EP-levynsä Rye. Jouluksi 2020 hän muun muassa julkaisi coverin Whamin hitistä Last Christmas. Kaksi albumiakin on viisujen jälkeen ollut työstössä: helmikuussa 2019 ilmestynyt Dozen ja 14. toukokuuta 2023 ilmestyvä Building a Woman.

Kivan oloinen aviciihtava radiopoppis. SuRiesta tulee habitukseltaan hieman mieleen yksi ystävistäni.

Tämä on kyllä sellainen mitäänsanomattomuuden multihuipuntuma että heikot kaksi saa riittää

Jotakuinkin samaa mieltä ylläolevan herrasmiehen kanssa Olisipa "Legends" valittu

Tässä ei ole kyllä mitään muuta mielenkiintoista kuin tuo Stage Invasion. Ilman sitä tätä eivät muistaisi muut kuin kovimmat viisufanit. Surie on ihan kivan tuntuinen tyttö kyllä. Laulun sanat taas ovat harvinaisen hölynpölyiset. **

Olen aina tykännyt tästä vähän liikaa. Viisi tähteä. Mahtava meininki ja raivopäinen laulaja.

Biisi itsessään on mitätön ja turvallinen ja ja kaikkea äärimmäisyyttä karttavassa poroporvarillisuudessaan hyvinkin brittiläinen - tässä kuuluu punaiset kaksikerrosbussit ja kello viiden tee. Mutta valovoimainen SuRie sytyttää sen eloon! Teki niin jo Britannian karsinnassa ilman mitään lavainvaasiotakin. Biisin studioversio oli muistaakseni maakarsintapuntarini viimeinen, mutta kun kuuli miten yleisö tarttuu mukaan, tiesin että se voittaisi enkä ollut edes kovin pahoillani. SuRie laulaa hyvin, äänessä on jonkinlaista lämpöä ja pehmeyttä, pehmeää voimaa. Se lavalle tulija sitten vielä istui tähän kuin nenä päähän; melkein voisi kuvitella että oli BBC:n järkkäämä. Vahvat kolme tähteä. SuRie saisi joskus puolestani vielä edustaa paremmalla biisillä.

Melkoinen mitäänsanomattomuushan tämä on. Kaksi.

Jotenkin noloa, että jopa tämä pärjäsi paremmin kuin meidän Saara. Kahden tähden kolkko biisi.

Peruskiva, mutta loppujen lopuksi aika mitäänsanomaton biisi. Kyllä tätä nyt kuuntelee paremman puutteessa. Annetaan kolme tähteä.

Omat kuuntelukertani: 3

Taisin katsoa nyt ensimmäistä kertaa tuon YouTubeen ladatun jury-esityksen, ja olipa se ponneton pilalle menneeseen verrattuna. Invaasio todellakin oli parasta tässä, ja SuRielle on pakko antaa pisteet uhkaavan tilanteen hienosta hoitamisesta.

Itse biisi on kuitenkin aina ollut aika kauhea, ja jotain sen omaperäisyydestä kertoo ehkä sekin, että SuRien tuotannosta löytyi jo ennen tätä yksi Storm-niminen kappale. Kyllä Mae Mullerkin oli kaukana tästä suosta, jossa Britannia vielä näihin aikoihin oli, vaikkei se lopputuloksessa näkynytkään. Kaksi tähteä!