Viisukuppila

Maa: Slovenia
Vuosi: 2017
Kappale: On My Way
Esittäjä: Omar Naber
Säveltäjä: Omar Naber
Sanoittaja: Omar Naber
Sijoitus semifinaalissa: 17./18
Pisteet semifinaalissa: 36
Sijoitus finaalissa: -
Pisteet finaalissa: -
Sanat: https://eurovision.tv/participant/omar-naber-1

Omar Naber (karsintaesitys)

Omar Facebookissa

Omar Instagramissa

Omar Twitterissä

Omar YouTubessa


Viisulaan saapuu tänä perjantaina pidempiaikainen viisututtu, slovenialainen Omar Naber. Mies on pyrkinyt edustamaan kotimaataan viidesti, 2005, 2009, 2011, 2014 ja 2017 onnistuen näistä ensiksi sekä viimeksi mainituilla kerroilla. Tänään vilkaisemme tarkemmin hemmon viimeisintä viisukeikkaa, toki sivuamme noita muitakin pikaisesti. Aloitetaan, kuten sitä tavataan sanoa, alusta.

Omar Naber syntyi 7. heinäkuuta vuonna 1981 Ljubljanassa, silloisessa Jugoslaviassa. Ripauksen eksoottista ulkonäköä hän sai jordanialaiselta isältään, jolta Omar oli lähellä periä myös ammatin, nimittäin hän ehti tosissaan harkita isänsä tavoin hammaslääkärin uraa ennen kuin musiikki vei miehenalun mukanaan 16-vuotiaana. Kuulemma Green Dayn innoittamana musiikkiuralle hypännyt Omar soitti vuosituhannen vaihteessa perustamassaan rockbändissä, joka on edelleen toiminnassa. Todellinen hyppäys nuoren miehen tunnettuudessa tapahtui vuonna 2004 kun hän voitti paikallisen kykykilpailun Bitka talentovin.

Heti seuraavana vuonna Omar voitti tiukan taistelun jälkeen kotimaansa viisukarsinnan EMA:n kappaleella "Stop". Genreltään sinfoniseksi metalliksi muuttunut kappale keräsi hieman positiivista pöhinää, yhtä kaikki jatkopaikka jäi Kiovan jättimäisessä semifinaalissa kahden sijan sekä kuudentoista pisteen päähän. Omar ei tästä lannistunut vaan julkaisi samana vuonna "Omar" nimisen debyyttialbuminsa sekä parin vuoden kuluttua "Kareem" nimen saaneen albumin, jotka molemmat olivat kohtalaisia paikallisia menestyksiä.

Ilmeisesti Omarin viisuhammasta jäi vielä kolottamaan, sillä hän yritti uudestaan maansa edustajaksi vuosina 2009, 2011 ja 2014 pääsemättä erityisen lähelle edustuspaikkaa. Tuotteliaana miehenä hän julkaisi noina vuosina runsaasti singlejä, seuraavalle albumille "Na Glavo", englanniksi "No Helmet" niitä sitten lätkittiinkin oikein urakalla. Listamenestys oli jälleen korkeintaan kohtalaista. Ikävämpänä kaneettina Omarin elämässä hän sai vuonna 2011 seitsemän kuukauden tuomion opiskelijan seksuaalisesta häirinnästä diskossa. Epäselvä tapaus ei ainakaan parantanut miehen mainetta maansa musiikkipiireissä.

Vuonna 2017 oli jälleen aika yrittää tosissaan euroviisuihin, Omar lähetti maansa karsintoihin täysin itse tekemänsä balladin "On My Way". Hän ei lukeutunut karsinnan ennakkosuosikkeihin, mutta niin miekkonen vain voitti tuomariston tuella suuren yleisön suosikin BQL:n "Heart of Goldin". Tuoreeltaan Slovenian valintaa pidettiin hieman kulahtaneena pönötysballadina, joka ei tulisi menestymään kisoissa. Ehkäpä kritiikin kuultuaan Omar päivitti kappalettaan tuotannollisesti hieman modernimpaan suuntaan ja huhtikuun toisena 2017 julkaistu musiikkivideo lieni useimpien mielestä askel eteenpäin.

Toistamiseen Kiovassa viisuillut mies astui lauteille ensimmäisen semifinaalin 17:sta eli toiseksi viimeisenä kilpailijana. Hieman hapuilevasta laulannasta huolimatta esitys paljastui muutoin varsin päteväksi, siinä hyödynnettiin erityisen oivaltavasti lavan lukuisia ruutuelementtejä. Vaikka esiintymispaikka oli mitä erinomaisin Slovenia ja Omar keräsivät vaatimattomat 36 pistettä, joista 20 tuli yleisöltä ja 16 kansallisilta raadeilta. Jälleen Omarin valitettavana kohtalona oli siis jäädä ulos finaalista.

Sittemmin Omar on jatkanut työskentelyä musiikin parissa, singlejä mies on pukannut ulos muutaman ja on hän edelleen pysynyt vaivatta maansa viihdekartalla mediaesiintymistensä johdosta. Instagrämmärin perusteella hänelle kuuluu hyvää, mies keikkailee ahkerasti, fanittaa Slovenian tämän vuoden edustajaa Joker Outtia ja nauttii muutenkin elämästään. Ehkä näemme Omarin seuraavan kerran viisulavalla, mikäli joskus taas kilpaillaan Kiovassa?

Ihan ok kappale, jota ei kuitenkaan vartavasten tule kuunneltua. On tässä mahtipontisuutta ja Omar laulaa hyvin. En ihmettele karsiutumista, toisin kuin Omarin ensimmäisellä kerralla.

Tämän säkeistöistä pidän mutta kertosäe on lässähdys. Muutenkin melko unohdettavaa settiä vaikka laulaja onkin taitava. Vahvat kaksi

Onhan tämä nyt melko huono ja kamalan vanhanaikainen. Nuška Drašček olisi saanut edustaa Sloveniaa tuona vuonna.

Melkoinen mitäänsanomattomuus ja ehkäpä vuotensa unohdettavin viisu. Selvästi heikompi Omarin kahdesta viisusta. Kaksi.

Serduchka kirjoitti: ↑13 Touko 2023, 00:06

Onhan tämä nyt melko huono ja kamalan vanhanaikainen. Nuška Drašček olisi saanut edustaa Sloveniaa tuona vuonna.

Vaikka onkin ostokappale, ja vaikka siinä karsinnassa oli muitakin hyviä biisejä. Ja tämmöisen pökäleen menivät valitsemaan! Muistan vieläkin, kuinka omahyväisen näköisenä Omar istui greenroomissa, kun voitto alkoi näyttää todennäköiseltä.

Ihan laadukas biisi loistavalta laulajalta. Eihän tämä Stoppiin verrattuna kummoinen ole, mutta on aina hienoa, kun nykyviisuissa kuullaan tällaista "oikeaa musiikkia". Ja hyvä, ettei lavalle ole Omarin lisäksi pistetty mitään hörhöjä pelleilemään, vaan on menty musiikki edellä.. Vähän jää uupumaan neljästä joten annan vahvan kolmosen. Ihmeen huonosti menestyi. Pitäisiköhän Omarin yrittää vielä kolmannen kerran niin että pääsis vihdoin finaaliin...

Ensimmäiselle versiolle annoin aikanaan viisi, uudelle kaksi, joten siellä pysyköön. Heikko kohtani ovat juuri tälläiset pönötysballadit, jotka joskus osuvat makuhermooni yllättävällä tarkkuudella ollessaan tarpeeksi vanhanaikaisia

Haluaisin vihata tätä, että voisin sanoa Omarilta olevan sekä yksi kaikkien aikojen parhaimpia (Stop ) että hirveimpiä viisuja, mutta tämä on kuitenkin kaikessa pönöydessään sen verran tahattoman koominen ja hellyyttävä etten voi. Olisiko tämä sitten heikot kaksi tähteä?

warmaan sen vuoden ykkönen minullakin, balladia se olla pitää. Tuo kaukokuvaus waan ottaa niin päähän, siis kuwataan enemmän lavaa ja yleisön takaraivoja kuin mitä ihte solistia. Rakentakaa siiswaanniin mukaylimaallisenkomeitalavasteitakuinhaluattekunoletteniihinnoinsairaastiihastuneet... Senkin takia vihaan niin näitä tään vuosituhannen skaboja ... Miten hyvä laulaja on hänkin... mistä näitä komistuksia oikeen riittää, sitä ihmettelen itsekin, päivittäin, tuolla kun kuljen ihimisissä ...

^ Tää on kyllä todella kliseinen balladi, tavanomaisuuden huippu. Ei muistuta mitään tiettyä vaan tuhansia vastaavia. Mutta kyllähän näitä maailmaan mahtuu, vielä lisääkin. Suosikkikohtani loppuvedon lisäksi on tuo lopussa kuultava modulaatio "world is calling out tonight telling me I'll be alright" -kohdassa. Kyllähän tää nyt sittenkin neloseen täytyy nostaa, koska on musiikillinen nautinto.

Rousku kirjoitti: ↑16 Touko 2023, 23:41 Muistan vieläkin, kuinka omahyväisen näköisenä Omar istui greenroomissa, kun voitto alkoi näyttää todennäköiseltä.

Kohdassa 13.13 ilmeisesti ainakin...
https://www.youtube.com/watch?v=ADHjmlqq6i4

Onhan tämä vähän tylsä. Ei nyt kuitenkaan mikään toivoton tapaus. Olisi tosin saanut kilpailla jo 30 vuotta aikaisemmin. BQL oli kyllä suuri menetys tuona vuonna. Mikä tragedia!

Omat kuuntelukertani: 9

Tätä biisiä en ole ainakaan koskaan vihannut. Pahimmat pompöösiyskuopat on onnistuttu (täpärästi) välttämään, tuloksena ihan tasapainoinen ja ilmava viihdeballadi, jossa on myös mukavia ysärikaikuja. Lipuu ihan tuskattomasti korvien läpi tuon kolmiminuuttisen ajan, joskaan ei missään tapauksessa houkuta kuuntelemaan uudelleen saati sitten äänestämään. Kolme tähteä!