Viisukuppila

Kuinka tuttu laulu- ja soitinyhtye Depeche Mode on kuppilalaisille? Itselläni kyseiseen orkesteriin liittyy runsaasti nuoruuden muistoja ja se on oikeastaan ensimmäinen bändi, jota olen fanittanut ns. 100-prosenttisesti. Olen nähnyt DM:n neljä kertaa livenä (2 Globenissa, 2 Hartwall-areenalla) ja jopa tatuoinut ns. "Violator"-ruusun olkapäähäni...
Hienointa DM:ssä on se, että yhtye on kehittynyt vanhetessaan, ja oma musiikkimakuni on kehittynyt samassa suhteessa.
Vuonna 1981 DM aloitti kepeänä syntsapop-yhtyeenä Britannian futu-aallon mukana ja vähitellen mukaan tuli tummempia sävyjä ja monimutkaisempia kappaleita - tarttuvia pop-biisejä kuitenkaan koskaan unohtamatta. Huippuvuosinaan 1990-luvun alussa DM paisui ihan stadionluokkaan, mutta viime vuodet ovat menneet rauhallisemmin.
Nyt on kuitenkin uusi levy tekeillä ja virallisella sivulla on jo julkistettu seuraavan albumin nimi: "Playing the angels", joka tulee sisältämään ainakin seuraavat kappaleet:
Precious
Sinner in Me
Suffer Well
John the Revelator
Macrovision
A Pain That I Used To Be
I Want It All

Aika lailla tuttu bändi vaikka miulla ei olekaan kuin yksi levy, Ultra. Enemmän tuli kuunneltua 80-luvulla kuin nykysin, vaikkakin Depeche Mode tuppas jäämään Talk Talkin, ABC:n, Simple Mindsin, Duran Duranin ja Human Leaguen jalkoihin

Michelle kirjoitti:vaikkakin Depeche Mode tuppas jäämään Talk Talkin, ABC:n, Simple Mindsin, Duran Duranin ja Human Leaguen jalkoihin

Oih, tuota nostalgian tulvahdusta... Tulitpa, Michelle, maininneeksi monet muutkin tuon ajan suosikkibändini.
Duran Duranilta askartelin juuri levyn, joka sisältää bändin koko tuotannon mp3-muodossa. Poikain uusi levykin on muuten aika hyvä.

Talk Talkista tykkäsin vain kahden ekan levyn verran, sitten alkoi mennä liian erikoiseksi pitkätukkapopiksi. "Such a shame" on kuitenkin edelleen yksi kaikkien aikojen parhaista biiseistä kautta aikojen.

Simple Minds alkoi jo 1980-luvun lopulla kärsiä mammuttitaudista, kunnes kuihtui nykyiseksi marginaalibändiksi. Hankin hiljakkoin CDON:ista hienon dvd-kansion, joka sisältää ison tukun Simplari-videoita ja kyllä ne alku ajan biisit sitten ovat ihquja.

ABC:n laulaja Martin Fry on mielestäni paras mieslaulaja kautta aikojen. Jos haluaisin jonkun lauluäänen itselleni, niin juuri tämän. "All of my heart" on niinikään kaikkien aikojen top-ten-listallani, kuten myös ABC:n eka levy "The lexicon of love" on yksi hienoimpia poplevyjä kautta aikojen. Poikkeuksellisesti tykkäsin myös ABC:n muista levyistä, vaikka 99 prosenttia bändin faneista hylkäsi heidät sen jälkeen.

Human leaguelta sain myös vähän aikaa sitten hienon dvd-kokoelman ja juuri kuvan kanssa nuo 80-luvun rakkaat biisit ovat parhaimmillaan. Ne vaatteet ja ne meikit.

Entäs Spandau ballet, Soft cell, Heaven 17, Blancmange, Ultravox, onhan noita...

DM on minulle parempi kuin yksi hyvistä muttei ihan maailman paras kuitenkaan. Äänestän sen silti PJ-kategoriaan. Kerran olen livenä nähnyt ja se keikka on ollut yksi parhaista mihin olen päässyt ikinä. Lapsuusmuistoihin liittyy DM tiukasti, tarkoitan Music for the masses-levyä. Silloin DM soi musiikkiohjelmissa ja ihastuin Daveen ihan täysillä. Violator-levy on mieletön! Vaikka toki uudemmatkin iskevät ja lujaa, on Violator edelleen eniten soittamani DM levy. Bändin saundi ja Daven ääni tekevät yhdessä sisälläni uskomattomia värähdyksiä. Martinin soisin luopuvan lauluhommista, en tykkää... Onneksi saamme edelleen nauttia poppoosta, vaikka kaikenlaista ylä- ja alamäkeä on riittänyt.

Eikös Fabbe ollut pitkän linjan DM-fani? Muistelisin....

Let's have a black celebration---

tonywerner kirjoitti: Entäs Spandau ballet, Soft cell, Heaven 17, Blancmange, Ultravox, onhan noita...

Toki toki

Vielä tuli muitakin muistoja ja bändejä mieleen: Culture Club, Kajagoogoo, Bronski Beat, Orchestral Manoeuvres in the Dark, Yazoo ja sitten Howard Jones ja Nik Kershaw... Pakko oli tänään kaivella vinyyleitä, onneks osa on jo cd-muodossa

Hmm... eihän tuossa listassa ole niitä vanhimpia suosikkeja lainkaan Itse ostin aikoinaan jo Speak & Spell-esikoisen vinyylinä, tosin se taitaa olla ainoa bändin levyistä jonka olen korvannut CD:llä sittemmin. Just can't get enough tehosi tähän syntsapoppariin aikoinaan , ja New Lifekin oli mainio! No, tyylihän toki siitä muuttui kovasti.

Olen bändin nähnyt kerran Globenissa, ja juuri pari viikkoa sitten yksi kaverini kertoi hankkineensa meille liput tulevaan Lontoon-konserttiin, joskus aikojen päähän.

Sen äskettäisen remix-CDn olen päättänyt ostaa, mutta toistaiseksi on unohtunut

ashanti kirjoitti:Eikös Fabbe ollut pitkän linjan DM-fani? Muistelisin....

Juu, nytkin istun DM t-paita päällä ja cd:t levyt soivat usein taustalla. Ihastelinkin Tampereella tonywernerin hienoa tatuointia.
Pidän erityisesti alkupään tuotannosta ja oikeastaan "People are people" kolahti eniten toisinaan koulukiusattuun Fabbeen. DM antoi uskoa paremmasta huomisesta.
Muistelisin, että Ashanti ja taisi olla jopa Lilli, jotka olisivat myös ottaneet autiosaarelle kuunneltavaksi Depeche Modea toisessa viestiketjussa. Voi olla tietty niin, että muistelen ihan omiani... Eniten olen soittanut The Singles 86>98 -kokoelmaa ja ehkä se onkin rakkain niin cd- kuin dvd -muodossa.

Martin L. Gore ja Dave Gahan soolojutut ovat jääneet vähemmälle kuuntelulle. Viime viikonloppuna SVT2 lähettikin 101 -dokumentin.

Viimeisin DM remixes 81---04 LTD 3 Disc Edition on jäänyt vähäiselle kuuntelulle eli se pitääkin korjata ihan lähipäivinä. Tosin en välttämättä aina innostu remix-versioista eli alkuperäiset monesti parempia.

DIESEL CHRIST - DIESEL mode oli yllättävä löytö hiljattain kirpparilta, jossa esim. Walking in my shoes, Rush, In your room, I feel you... ja myös yllättävän monet muut bändit ovat levyttäneet DM tuotantoa, viimeksi SCOOTER hienon alkuperäistä muistuttavan STRIPPED tulkinnan.

Tästäpä tulee nyt sekava viesti meikäläiseltä, mutta olen niin innostunut ja asiaa olisi niin paljon. DEPECHE MODE todellakin tarvitsi oman viestiketjun.
Elämäni paras konsertti on tähän mennessä ollut Harwall Areenalla keskiviikkona 19.9.2001 ja mikä valoshow, iso taustan valkokangas, se fiilis... siis kaikki... esiintyjänä oli yllätys-yllätys DEPECHE MODE

Ihana Depeche Mode! Tykkäsin jo penskana, mutta eka hankinta oli vasta
Black Celebration-vinyyli. Uudemmat levyt ei ehkä ihan mieleisintäni DM:ää.
Tykkään enemmän 80-luvun biiseistä.

PS: Miehän näin äskettäin unta, että Depeche Mode edusti Ruotsia Ateenassa!

Michelle kirjoitti:Vielä tuli muitakin muistoja ja bändejä mieleen: Culture Club, Kajagoogoo, Bronski Beat, Orchestral Manoeuvres in the Dark, Yazoo ja sitten Howard Jones ja Nik Kershaw... Pakko oli tänään kaivella vinyyleitä, onneks osa on jo cd-muodossa

Voi sieltä tulee upeita bändejä, kuin turkin hihasta. OMD tosiaan kuuluu myös ykkösketjuun myös. Howard Jonesillakin oli monia mahtavia syntsapohjaisia biisejä, kuten "Like to get to know you well" ja "Look mama". Bronski Beatin video "Smalltown boy" herätti minut aikoinaan huomaamaan oman seksuaalisen suuntautumisen...
Yazoohan on itse asiassa DM-johdannainen, sillä lähes kaikki ekan levyn biisit säveltänyt Vince Clarke lähti aikoinaan bändistä, koska muut halusivat tehdä synkempää musaa. Hän tarjosi vielä käden ojennuksena ex-bändin levytettäväksi biisiään "Only you", mutta Martin Gore halusi tehdä biisit itse. Moni luuli DM:n taipaleen päättyvän tähän, kun biisintekijä otti ja lähti - mutta toisin kävi. Clarke sitten kahden Alison Moyetin kanssa tehdyn Yazoo-levyn jälkeen perusti Erasuren, josta kehkeytyi myös melkoinen menestystarina. No oli siinä välissä Assembly-projekti joka jäi kahden sinkun mittaiseksi. Assemblyn oli tarkoitus tehdä lp jossa jokaisen biisin olisi laulanut eri solisti, mutta hanke kaatui levy-yhtiöiden välisiin kädenvääntöihin. Hieno "Never never" -single solistina Feargal Sharkey sentään jäi aikakirjoihin.
Voi kun noita muistoja tulisi, mutta mitäpäs tänne tällaisia itsestään selvyyksiä kirjoittelemaan...

Tykkään DM:sta. Walking in my shoes esimerkiksi on todella kaunis kappale!

Depeche Mode on mun sedän lempibändi (hänellä on kaikki levyt ja dvd:t ym.) Melkoista pakkosyöttöä se on mulle lähinnä ollut, mutta on niillä ainakin se yksi hyvä biisi, joka menee: Can you feel, a little love?

JuhaUK kirjoitti:Hmm... eihän tuossa listassa ole niitä vanhimpia suosikkeja lainkaan

Olen bändin nähnyt kerran Globenissa, ja juuri pari viikkoa sitten yksi kaverini kertoi hankkineensa meille liput tulevaan Lontoon-konserttiin, joskus aikojen päähän.

Öö... Missä listassa? Noissa äänestysvaihtoehdoissako? Ne ovat "Music for the masses" -vaihtoehtoa lukuunottamatta DM:n biisinnimiä - osa jopa vähän oudompien lp-raitojen nimiä.
Muistin virkistykseksi tässä DM:n viralliset studioalbumit:
1981 Speak & spell
1982 A broken frame
1983 Construction time again
1984 Some great reward
1985 Black celebration
1987 Music for the masses
1990 Violator
1993 Songs of faith and devotion
1997 Ultra
2001 Exciter

DM on julkaissut myös seuraavan Euroopan kiertueensa päivät, mutta ikävä kyllä kiertue ei yllä Helsinkiin eikä edes Tukholmaan. Tallinnaan bändiä pääsisi seuraamaan. Lontoon Wembley-areenalle kiertue tosiaan päättyy huhtikuussa 2006. Kaikki kiertuepäivämäärät täällä:
http://www.depechemode.de/tour/index.php

Me ollaan, JuhaUK, varmaan oltu samalla keikalla

Pete kirjoitti:mutta on niillä ainakin se yksi hyvä biisi, joka menee: Can you feel, a little love?

Olisko kyseessä I feel love?

Taitaapi olla Dream On.

Olen aina jotenkin perustykännyt bändistä, mutta vasta tämän vuosituhannen puolella hankkinut levyjä! Eniten kuuntelussa ollut tuo Fabbenkin mainitsema sinkkukokoelma.

En omista (vielä) yhtäkään levyä, kaverilla on Violator, jota tuleekin sitten kuunneltua aina tätä kaveria tavatessa. Muutama kappale löytyy koneelta.

DM ei ehkä ole niitä ihan ykkös bändejäni, mutta sopii todella hyvin ns. taustamusiikiksi, samalla kun juttelee kavereiden kanssa yms.
Ja kyllä sitä mieluusti kuuntelee ihan itsekseenkin.

tonywerner kirjoitti:...ja jopa tatuoinut ns. "Violator"-ruusun olkapäähäni...

Sain myös tällä viikolla "Violator" -ruusun olkapäähän...

Tykkään. Olen menossa maaliskuussa Tallinnaan DM:n keikalle Saku Suurhalliin. Voi hyvin olla, että myöhemmin julkistavat keikkapäivämäärän/t myös Suomessa, mutta tulipahan tilattua tuonne liput keväämmällä, kun huomasin ilmoituksen Tallinnan keikasta.

Violator on DM:n tuotannosta henk.koht. suosikkilevyni, joka ei vanhene millään.

Lainasin kirjastosta Singles 1981-1985

Pidän paljon ja näistä tulee lapsuusmuistoja mieleen.

Findancen sivuilla on jo DM:n tulevan singlen arvostelu. Ihan lupaavalta kuulostaa:

Legendaarinen Depeche Mode tulee taas. Yhtye julkaisee uuden Playing The Angel -albuminsa 19. lokakuuta. Sitä ennen on luvassa Precious-single 5. lokakuuta. Biisi on kohtuullisen kotoista Depeche Modea Dave Gahanin vakuuttavalla äänellä varustettuna. Precious sisältää aivan ylivedon bassolinjan, joka erottuu parhaiten kuulokkeiden kautta. Musiikkitausta on muutenkin onnistunut ja vokaaliosasto on kunnossa, mutta kevyesti mellastava kertosäe lannistaa hieman biisiä ja sävellykseen olisi mahtunut muutenkin vielä ruutia. Kokonaisuudeltaan kuitenkin varsin kuunneltava kappale.

Depeche Mode Suomeen

Brittiläinen vaihtoehtorockin veteraanibändi Depeche Mode konsertoi Helsingin Areenassa 6. maaliskuuta. Yhtye julkaisee uuden albuminsa Playing The Angel 19. lokakuuta ja lähtee julkaisun jälkeen maailmankiertueelle.

Brittiryhmän edellinen albumi Exciter julkaistiin 2001. Studiolevyjen välissä ilmestyi vanhoja sävellyksiä uudistetussa muodossa sisältävä Remixes 81-04, jota myytiin maailmanlaajuisesti yli miljoona kappaletta.

Yhtyeen levyjen maailmanlaajuinen kokonaismyynti nousee yli 50 miljoonaan kappaleeseen.

Lippujen myynti Depeche Moden Helsingin-konserttiin alkaa 7. syyskuuta Lippupalvelussa.

YleX
-----

Eli Suomen karsintaviikolle luvassa tämmöistäkin nannaa!

Kiitos MuzaMaza tiedosta.

Mahtava uutinen, tosin 6. maaliskuuta on ilmeisesti maanantai

Kyllä nyt jää Backstreet Boysit näkemättä, kun tämän uutisen kuulin...
Asiat tärkeysjärjestykseen, TOKI.

Eiköhän me mennä katsomaan DM:ää porukalla?

tonywerner ---> JOO !!! DM Suomeen, ji-huu...

Lippujen myynti alkaa jo ensi viikolla! Ketkä lähtee mukaan?

Mukana mielellään jos vaan otatte.

ashanti
Totta kai... täytyyhän meidän Martin, Andrew ja erityisesti Dave nähdä "livenä"

Jee. Kuppilan DM-mafia kokoontuu...

Tässä vielä muistutus, että tämäkin konsertti lähestyy. Olisiko joku vielä ihan oikeasti lähdössä remmiin?

Hirviästi tekisi kyllä mieli lähteä DM:n keikalle! Siinä on kyllä niin loistava bändi! Rahatilanne vain ei taida antaa kauheasti antaa myöden?


Olettekos DM-fanittajat bonganneet Tallinnasta DM-baaria? Depparit ovat siellä itsekin käyneet joskus vierailemassa - tiedä vaikka jälleen Tallinnan keikallaan... Eli sinne vaan stalkkaamaan!