Viisukuppila

Olen viime päivät pohtinut euroviisuissa menestyneiden laulujen fanisuosiota. Onko viisuja kertaakaan (esim. puhelinäänestysaikana eli kahdeksaan vuoteen) voittanut kansainvälisen, tai Suomen fanien suosikki ? Ja toisinpäin: millaista fanisuosiota voittajat ovat nauttineet, varsinkin ennen kansanvälisen loppukilpailun käymistä? Vuonna 2007 Ukrainan Verkan "Dancing lasha tumbai" sijoittui toiseksi, mutta muuten menestys on ollut heikkoa, ja floppaamisia ollaan nähty useita. Onko tilanne pysyvä? Laimeneeko fanien kiinnostus, jos omat suosikit eivät menesty - voittamisesta puhumattakaan . Onko fanisuosio kuoleman suudelma kappaleen menestykselle?

Tässä lista lauluista jotka ovat oman muistini mukaan (voin olla väärässäkin) olleet viime vuosina fanien suosiossa:

2007
Ukraina Verka Serdyuchka Dancing lasha tumbai
Tanska DQ Drama Queen

2006
Romania Mihai Traistariu Tornerò
Slovenia Anzej Dezan Mr Nobody

2005
Iceland Selma If I had your love
Valko-Venäjä Angelica Agurbash Love me tonight

2004
Belgium Xandee 1 Life

Noihin voi lisätä ainakin vielä

2001: Nusa Derenda - Energy
2000: Linda - No goodbyes
1999: Marlain - Tha ne erotas

Kimmoke kirjoitti: Onko viisuja kertaakaan (esim. puhelinäänestysaikana eli kahdeksaan vuoteen) voittanut kansainvälisen, tai Suomen fanien suosikki ?

Esimerkiksi viime vuonna. Molitva oli ainakin Viisukuppilan suosikki.

Olikos Ruslana jonkinlainen Kuppila-suosikki... Vai veikö Lane moje silloin täällä voiton..?

http://www.escstats.com/part3.htm

Eli lähes joka vuosi fanien ennakkosuosikki floppaa.

2007, Comme ci comme ça
2006, Tornerò
2004, 1 Life
2003, Dime
2002, Never let it go
2001, Die for you
2000, Once in a lifetime
1999, All out of luck
1998, Neka mi ne svane
1997, Fiumi di parole
1996, O meu coração não tem cor
1995, Vuelve conmigo
1994, To nie ja!
1993, Vrede
jne. jne.

Tää on kyllä tosi mielenkiintoinen aihe. Mun mielestä fanien suosikit on noin keskimäärin parempia kuin viisuissa oikeesti pärjänneet. Paitsi muutamissa tapauksissa, joissa itse viisuesitys epäonnistui, jäi jotenkin kylmäksi (esim. If I had your love).

Eikös fanit tykkää enempi "tyypillisestä euroviisumusasta"? Ts. kappaleesta, jossa on jokin tyypillinen viisuominaisuus. Ja tietty myös sellasista lauluista, jotka alkaa kuulostaa hyvältä useamman kuuntelun jälkeen.

Riikka kirjoitti: Eikös fanit tykkää enempi "tyypillisestä euroviisumusasta"? Ts. kappaleesta, jossa on jokin tyypillinen viisuominaisuus. Ja tietty myös sellasista lauluista, jotka alkaa kuulostaa hyvältä useamman kuuntelun jälkeen.

Pohdin asiaa ja fanit voi mielestäni jakaa kahteen tupaan

Tupa 1: Hörhöt
Jotka rakastavat euroviisujen glitteriä ja glamouria. Tykkäävät useimmista kappaleista, joissa on diskokomppi taustalla, mutta jos esittäjä on rintakarvansa ajellut komea nuorukainen, silikonein varustautunut bimbo tai mieluiten dragqueen - he ovat aivan myytyjä. Tietenkin joku vanha rouva tiara päässä kelpaa myös, mutta vanhan ukon laulama diskokappale ei enää ole niin vakuuttava (itse asiassa mikään vanhan ukon laulama kappale ei vakuuta). Lavaylöspano on hörhölle lähes yhtä tärkeä kuin kappaleen tarttuvuus (lue: Mitä enemmän vähäpukeisia taustatanssijoita, sen parempi. Pukutemppu tai pari myöskään ole pahitteeksi. Ja tietenkin solisti pitää nostaa katonrajaan esityksen lopuksi.) Joskus hörhö saattaa hatkahtaa dramaattiseen balladiin, mutta silloinkin esittäjän ehdoilla. Ehtona on että kappaleen pitää tarttua kertakuulemalta. Uutta mahdollisuutta ei tule, jos se ei kolahda heti. Hörhöt kiitävät viisudiskosta toiseen vaaleanpunaiset (glittersomistetut) puuhkat heiluen.

Tupa 2: Vakavikot 
He rakastavat euroviisuissa musiikkia ja kilpailujännitystä. Kappale ei voi olla hyvä, jos on laulettu nuotin vierestä tai jos sen esittäjällä on silikonit. Vakavikkoja ei haittaa, vaikka esitykseen ei olisikaan satsattu. Heille riittää, kun taitava solisti (ihan sama minkä näköinen tai ikäinen) laulaa kappaleensa täydellisesti - mieluummin omalla äidinkielellään. Vakavikkojen lempikappaleiden hienous on useimmiten avautunut heille vasta viidennellä tarkkaavaisella ja keskittyneellä kuulemalla. Vakavikot analysoivat kappaleita mielellään pitkään ja hartaasti, ja vaikka hörhöjäkin kiinnostaa viisulistojen tekeminen - tekee vakavikko siitä melkein oman tieteenalansa.

Ihana luonnehdinta. Olen 90% vakavikko ja 10% hörhö. 

Tuota  -hymiötä en vaan oikein ymmärrä tuossa vakavikon perässä...

Ai MrMemory:lta tuli oikein kattava listaus kiitos siitä . En kyllä tiennyt että kansanvälisesti euroviisufanien suosikki oli Comme ci comme ça  :shock: koska Helsingissä suurimmat kannustukset saivat Ukraina ja Andorran Anonymos joka unohtui mainita . Näköjään fanisuosikit ovat puhelinäänestys aikana sijoittuneet muutaman kerran toiseksi ja kolmanneksi (1999, 2000, 2001, 2006), mutta se voitto uupuu vielä. Toivottavasti tämä muistetaan kun aletaan taas keskustella pitäisikö Suomen karsintojen fanisuosikin lähteä euroviisuihin...

MrMemory kirjoitti: http://www.escstats.com/part3.htm

Eli lähes joka vuosi fanien ennakkosuosikki floppaa.

2007, Comme ci comme ça
2006, Tornerò
2004, 1 Life
2003, Dime
2002, Never let it go
2001, Die for you
2000, Once in a lifetime
1999, All out of luck
1998, Neka mi ne svane
1997, Fiumi di parole
1996, O meu coração não tem cor
1995, Vuelve conmigo
1994, To nie ja!
1993, Vrede
jne. jne.

Tuossa listalla on monta viisua joiden ei voi kyllä sanoa flopanneen!

Tanska 2002 Malene "Tell me who you are" oli iso suosikki mutta floppas

Totta. Täysin flopanneita on vähän. Mutta tosi harvoin fanisuosikki kuitenkaan on voittanut. Joskus vedonlyöjät ovat antaneet palautetta, että miten chartilla ykkössuosikkina ollut ei sitten voittanutkaan... Ihan kuin olisi jotenkin sama asia tuo fanisuosikki ja voittajasuosikki. 

tonywerner kirjoitti: Pohdin asiaa ja fanit voi mielestäni jakaa kahteen tupaan

Lukuun ottamatta sitä, että analysointi on tietysti aina kivaa , en tunnista itseäni kummastakaan porukasta. Missä on karsina meille, joille esitys on yhtä tärkeä kuin biisikin, joille esityksen hyvyys ei ole yhtä kuin laulun puhtaus ja joille täydellinen euroviisu on jotakin aivan muuta kuin Täydellinen Euroviisu™? Siis meille, jotka emme halua euroviisujen olevan muusta maailmanmenosta irrallinen muinaismuistogenre.

No, ehkä olemme liian vähälukuinen joukko tässä ketjussa mainittaviksi. Useimmat euroviisufanit ovat oletettavasti kiintyneet euroviisuihin sisällön eivätkä kilpailuformaatin vuoksi. Minusta mielenkiintoista on juuri formaatti. Sisältö voi olla melkein mitä tahansa, kunhan toteutus on onnistunutta. Kiitos kilpailun pilatun maineen tämäkin on yleensä liikaa vaadittu.

tonywerner kirjoitti:Tupa 1: Hörhöt
(...)
Ehtona on että kappaleen pitää tarttua kertakuulemalta. Uutta mahdollisuutta ei tule, jos se ei kolahda heti.

(...)

Vakavikkojen lempikappaleiden hienous on useimmiten avautunut heille vasta viidennellä tarkkaavaisella ja keskittyneellä kuulemalla.

Tätä kohtaa en täysin ymmärrä. Hörhöilläkin on vasta useammalla kuuntelukerralla auenneita suosikkeja (esim. Slovenia 2006), mikä ei tietenkään estä heitä ihmettelemästä niiden floppaamista loppukilpailussa. Yleisemmin oma suosikki on oma suosikki, aukesi se ensimmäisellä tai viidennelläkymmenennellä kuuntelukerralla. Jälkimmäisessä tapauksessa ei vain ole juuri aihetta odottaa suosikkinsa menestyvän. Minusta tästä ei ole fanityyppejä erottavaksi kriteeriksi ollenkaan.

Kuvasit hörhöt perin romantisoidusti (luonnollisesti, koska koet itse kuuluvasi kyseiseen ryhmään) mutta en ole kovin vakuuttunut, että hörhöt ja vakavikot eroavat sittenkään ratkaisevasti toisistaan. Molemmilla ryhmillä on melko kapea näkökanta siitä, millainen on "oikeanlainen" euroviisu, muunlaista ei suvaita. Arkkityyppivakavikkoja ymmärrän paremmin. He ainakin haluavat euroviisuilta juuri sitä, mitä sanovatkin haluavansa.

Arkkityyppihörhöjen kohdalla kapeakatseisuus on sen sijaan omituisempaa. Huonoilua hyväksytyssä euroviisuformaatissa (esim. DQ, Scooch) digataan ja perustellaan huumorilla ja suvaitsevaisuudella ja herratiesmillä mutta kun tyrkylle tuodaan muussa kuin euroviisuformaatissa tehtyä campia tai huumoria, juhlapuheet lakkaavat pätemästä, vahva torjuntareaktio iskee päälle ja "euroviisuja pilkkaava" vitsiviisu on varmuudella puntarin jumboviisikossa. Luullakseni se ei voi tarkoittaa muuta kuin että arkkityyppihörhöt suhtautuvat korulauseidensa vastaisesti täysin vakavasti homohumppiinsa, modulaatioihinsa, glittereihinsä, puuhkiinsa, pukutemppuihinsa ja drageihinsa, ja jokainen näiden uusi inkarnaatio on heille suorastaan messiaaninen ilmestys. Olen aikaa sitten lakannut yrittämästä ymmärtää sitä.

Luonnollisesti ja onneksi kukaan tuskin täysin vastaa karrikoituja fanityyppien kuvauksia.

tonywerner kirjoitti: Pohdin asiaa ja fanit voi mielestäni jakaa kahteen tupaan

Tein tarkan analyysin itsestäni excel -taulukolla vakavikon tyylillä.  Tulokseksi paljastui 25% vakavikko 75% hörhö. 

Timoteus kirjoitti: Lukuun ottamatta sitä, että analysointi on tietysti aina kivaa, en tunnista itseäni kummastakaan porukasta. Missä on karsina meille, joille esitys on yhtä tärkeä kuin biisikin, joille esityksen hyvyys ei ole yhtä kuin laulun puhtaus ja joille täydellinen euroviisu on jotakin aivan muuta kuin Täydellinen Euroviisu™? Siis meille, jotka emme halua euroviisujen olevan muusta maailmanmenosta irrallinen muinaismuistogenre.

Puhut monikossa ("meille"), mutta kyllä sinä ansaitsisit ihan oman yhden miehen karsinan. Siis kaikella ystävyydellä ja kunnioituksella sanottuna tietenkin. Ihan äkkiä ei tule mieleen yhtä pedanttia viisufania, joka rakastaisi erilaisia tilastoja ja kaikkea niihin liittyvää yhtä intohimoisesti - ja osaisi vielä perustella kirjallisesti kaiken yhtä kattavasti. Mutta samalla minulle itselleni ei tule äkkiä mieleen yhtään euroviisua, josta pitäisit. Sen sijaan mieleeni muistuu kymmeniä ja taas kymmeniä viisuja, jotka ovat mielestäsi täysin kelvottomia. Mutta ehdottomasti olen myös sitä mieltä, että Suomen viisufanit tarvitsevat yhden Timoteuksen  (kahdessa voisikin olla jo kestämistä) 

Timoteus kirjoitti: Luonnollisesti ja onneksi kukaan tuskin täysin vastaa karrikoituja fanityyppien kuvauksia.

Onneksi ei. Luonnehdinnat tulivat spontaanisti ja 100-prosenttisesti huumorilla, ja niiden tekemiseen meni noin viisi minuuttia. Jäin kaipailemaan lisää luonnehdintoja ja tupia! Ja tupien alaosastoja! 

tonywerner kirjoitti:Mutta samalla minulle itselleni ei tule äkkiä mieleen yhtään euroviisua, josta pitäisit.

Taitaa johtua siitä, että tuoreimmat viestit ovat parhaiten mielessä eikä tässä vuosikerrassa ole ollut juuri kehumista, ja siitä, että meillä on yhteisiä suosikkeja varsin vähän. Viime vuonna sentään pidin useimmista biiseistä. Tästä vuosikerrasta kelpaa toistaiseksi vain Vodka.

Mä olen kyllä aika pitkälti hörhö, jos tuota luokittelua noudatetaan. Mutta omaksi maukseni voisin sanoa, että jos viisu on "abbamainen", niin pidän siitä automaattisesti. Oikeesti mua melkein ärsyttää kuulla sellasia selostuksia jostain euroviisusta kuin "on se hyvä, että saadaan euroviisuihinkin jotain erilaista, eikä aina vain niitä ABBA-kopioita". Miksi?

Timoteus kirjoitti: Taitaa johtua siitä, että tuoreimmat viestit ovat parhaiten mielessä eikä tässä vuosikerrassa ole ollut juuri kehumista, ja siitä, että meillä on yhteisiä suosikkeja varsin vähän.

Itsekin vähän mietin molempia seikkoja - juuri noinhan se taitaa olla 

Taidan itse olla 65% hörhö ja 35% vakavikko.. 

Keksin uuden tuvan 

Tupa 3: Modernikot
Modernikot tykkäävät 1990-luvun lopun ja 2000-luvun euroviisujen joko pop- tai rockelementeistä - tai molemmista. Heitä kiehtoo myös joidenkin euroviisujen ja viisuehdokkaiden r'n'b -vaikutteet. Modernikot mielellään vertailevat euroviisuehdokkaita suuriin maailmanluokan tähtiin ja aikaansa seuraavina osaavat rinnastaat kunkin modernin viisun vaikutteet suoralta kädeltä johonkin jo olemassaolevaan biisiin/esiintyjään. Modernikot haluavat viisuilleen näyttävän lavashow'n ja notkeampi tanssiesitys sieltä tulee, sen parempi. Modernikot saattavat usein päästää suustaan sellaisiakin sammakoita kuten "ai tämäkin on euroviisu", kuullessaan jonkun 1990-alkua vanhemman viisukappaleen. Samaten he saattavat hämmästyä kuullessaan, että joskus muinoin euroviisuja säesti kansainvälisessä loppukisassa ihan oikea orkesteri.

Tässä ehdotukseni kunkin ryhmittymän teemalauluksi (tämän vuoden viisubiiseistä). Osuinko oikeaan ? Ovat muuten jokainen meikäläisen makuun... mitä se sitten kertookaan   [edit: tonywernerin kolmas tupa ei mukana]

tonywerner kirjoitti: Tupa 1: Hörhöt [hymiö]
Jotka rakastavat euroviisujen glitteriä ja glamouria. Tykkäävät useimmista kappaleista, joissa on diskokomppi taustalla, mutta jos esittäjä on rintakarvansa ajellut komea nuorukainen, silikonein varustautunut bimbo tai mieluiten dragqueen - he ovat aivan myytyjä. Tietenkin joku vanha rouva tiara päässä kelpaa myös, mutta vanhan ukon laulama diskokappale ei enää ole niin vakuuttava (itse asiassa mikään vanhan ukon laulama kappale ei vakuuta). Lavaylöspano on hörhölle lähes yhtä tärkeä kuin kappaleen tarttuvuus (lue: Mitä enemmän vähäpukeisia taustatanssijoita, sen parempi. Pukutemppu tai pari myöskään ole pahitteeksi. Ja tietenkin solisti pitää nostaa katonrajaan esityksen lopuksi.) Joskus hörhö saattaa hatkahtaa dramaattiseen balladiin, mutta silloinkin esittäjän ehdoilla. Ehtona on että kappaleen pitää tarttua kertakuulemalta. Uutta mahdollisuutta ei tule, jos se ei kolahda heti. Hörhöt kiitävät viisudiskosta toiseen vaaleanpunaiset (glittersomistetut) puuhkat heiluen.

One on one

tonywerner kirjoitti: Tupa 2: Vakavikot  [hymiö]
He rakastavat euroviisuissa musiikkia ja kilpailujännitystä. Kappale ei voi olla hyvä, jos on laulettu nuotin vierestä tai jos sen esittäjällä on silikonit. Vakavikkoja ei haittaa, vaikka esitykseen ei olisikaan satsattu. Heille riittää, kun taitava solisti (ihan sama minkä näköinen tai ikäinen) laulaa kappaleensa täydellisesti - mieluummin omalla äidinkielellään. Vakavikkojen lempikappaleiden hienous on useimmiten avautunut heille vasta viidennellä tarkkaavaisella ja keskittyneellä kuulemalla. Vakavikot analysoivat kappaleita mielellään pitkään ja hartaasti, ja vaikka hörhöjäkin kiinnostaa viisulistojen tekeminen - tekee vakavikko siitä melkein oman tieteenalansa. [hymiö]

Ándagassii

Timoteus kirjoitti: Arkkityyppihörhöjen kohdalla kapeakatseisuus on sen sijaan omituisempaa. Huonoilua hyväksytyssä euroviisuformaatissa (esim. DQ, Scooch) digataan ja perustellaan huumorilla ja suvaitsevaisuudella ja herratiesmillä mutta kun tyrkylle tuodaan muussa kuin euroviisuformaatissa tehtyä campia tai huumoria, juhlapuheet lakkaavat pätemästä, vahva torjuntareaktio iskee päälle ja "euroviisuja pilkkaava" vitsiviisu on varmuudella puntarin jumboviisikossa. Luullakseni se ei voi tarkoittaa muuta kuin että arkkityyppihörhöt suhtautuvat korulauseidensa vastaisesti täysin vakavasti homohumppiinsa, modulaatioihinsa, glittereihinsä, puuhkiinsa, pukutemppuihinsa ja drageihinsa, ja jokainen näiden uusi inkarnaatio on heille suorastaan messiaaninen ilmestys. Olen aikaa sitten lakannut yrittämästä ymmärtää sitä.

Ho Ho Ho We Say Hey Hey Hey

Ponywerner! Eiks oo neljäskin tupa, etnofriikit nääs. Jotka innostuvat vain jos biisissä on edes jotain etnoelementtiä, se lauletaan retoromaaniksi tai edes vähän huudetaan väliin hoi-hai-hoidadai, tai soitetaan välisoitto jollain haikealla tai oudolla kansansoittimella. 

Marjukka kirjoitti: Ponywerner! Eiks oo neljäskin tupa, etnofriikit nääs. Jotka innostuvat vain jos biisissä on edes jotain etnoelementtiä, se lauletaan retoromaaniksi tai edes vähän huudetaan väliin hoi-hai-hoidadai, tai soitetaan välisoitto jollain haikealla tai oudolla kansansoittimella. 

Hyvä idea 
Eikös niitä tupia ollut neljä siellä toisessakin taikayhteisössä 

Marjukka kirjoitti: Ponywerner! Eiks oo neljäskin tupa, etnofriikit nääs. Jotka innostuvat vain jos biisissä on edes jotain etnoelementtiä, se lauletaan retoromaaniksi tai edes vähän huudetaan väliin hoi-hai-hoidadai, tai soitetaan välisoitto jollain haikealla tai oudolla kansansoittimella. 

  Kuulinko Marjun kutsuvan..?

Toisessakin taikayhteisössä! En kestä!

En oikein tiedä, mikä olen. Mulla on ainakin fiksaatio itäeurooppalaisiin miehiin. Näistä annetuista vaihtoehdoista olen hörhö.

Älkää huolehtiko, ystävät. Ajattelin väsätä testin, jossa kätevästi abcd-kysymyksiin vastaamalla saa selville, mihin ryhmään kuuluu. Sitten ei tarvitse itse miettiä, mikä on.

Loistavaa.

Entäpä nämä:

5. Luovuuden lähettiläät

Nämä tapaukset lähettävät tuotoksiansa sinne ja tänne osallistuakseen euroviisuihin miltei hinnalla millä hyvänsä. He saattavat olla liikkeellä vakavasti, mutta jotkut heistä myyvät periaatteensa, jotta saavat nimeä. Tyypillinen luovuuden lähettiläs on melkoisen aggressiivinen välillä, kenties luovuuden tuska painaa.

Riikka kirjoitti:Mä olen kyllä aika pitkälti hörhö, jos tuota luokittelua noudatetaan. Mutta omaksi maukseni voisin sanoa, että jos viisu on "abbamainen", niin pidän siitä automaattisesti. Oikeesti mua melkein ärsyttää kuulla sellasia selostuksia jostain euroviisusta kuin "on se hyvä, että saadaan euroviisuihinkin jotain erilaista, eikä aina vain niitä ABBA-kopioita". Miksi?

Ehkä siksi, että myös me tavallisettallaajat jaksettaisiin olla kiinnostuneita kisoista.

Tunnustan: Vakavikko

Lisäksi ehdotan uutta tupaa: Turhelikko

Timoteus kirjoitti:Missä on karsina meille, joille esitys on yhtä tärkeä kuin biisikin, joille esityksen hyvyys ei ole yhtä kuin laulun puhtaus ja joille täydellinen euroviisu on jotakin aivan muuta kuin Täydellinen Euroviisu™? Siis meille, jotka emme halua euroviisujen olevan muusta maailmanmenosta irrallinen muinaismuistogenre.

Minä kyllä tunnistin itseni tuosta kuvauksesta parhaiten... (Sikäli mikäli minua nyt varsinaiseksi faniksi lasketaan...)
Sillä erotuksella Timoteuksesta kuitenkin, että minusta mikään analysointi ja tilastointi ei kuulu euroviisuihin vaan vähän kuin pilaa koko jutun, mutta harrastakoot muut niitä vain vapaasti jos haluavat.
On minussa kai aika lailla hörhön vikaakin, paitsi että drag queenit ja silikonibimbot eivät kiinnosta... Vakavikko en missään nimessä ole.

Mikähän se Turhelikko sitten olisi, LadyT..?