Nykyjärjestelmän heikkoudet johtuvat siitä, että pisteytystä käytetään eri tavalla kuin miten se on tarkoitettu käytettäväksi. Viisuissa kultakin maalta pisteitä saa noin puolet osallistujista (18-28 maata 1975-2009). Käännöskisoissa nykyisellään puolestaan pisteitä riittää lähes poikkeuksetta kaikille. Tällöin pisteytys on hyvin lähellä yksinkertaista paremmuusjärjestystä, joka tunnetusti palkitsee keskinkertaisuudesta. Äänestäjillä on myös mahdollisuus "rangaista" tekstejä pohjapistein, ja varsinkin pienissä kisoissa yhdetkin alimmat pisteet tarkoittavat, että voitonmahdollisuudet ovat heikot, jolleivät kaikki muut anna täysiä.
Näin ollen tulokset monestikaan eivät kerro, mistä tekstistä pidettiin eniten vaan pikemminkin mitä inhottiin vähiten, mikä tuskin on kenenkään mielestä tarkoituksenmukaista. Ei-voittaneiden tekstien menestys kauden 2009 Gaalassakin vihjaa, etteivät kaikki voittajat lopulta olleetkaan pidetyimpiä. Voin lausua tämän havainnon sikälikin objektiivisessa mielessä, että itsekin voitin viime kaudella pari sellaista kisaa, joita en välttämättä olisi ansainnut.
Järjestelmää olisi siis syytä muuttaa kohti todellista viisupisteytystä, eli että pisteitä annettaisiin noin puolelle kisaajista. Muistelin aiempina vuosina esillä olleita malleja, keskustelin muutamien aktiivikääntäjien kanssa ja luonnostelin tällaisen ehdotuksen pistekaavoiksi:
- 2-3 osallistujaa: 1
4-5 osallistujaa: 2-1
6-7 osallistujaa: 4-2-1
8-9 osallistujaa: 6-4-2-1
10-11 osallistujaa: 7-5-3-2-1
12-13 osallistujaa: 8-6-4-3-2-1
14-15 osallistujaa: 9-7-5-4-3-2-1
16-17 osallistujaa: 10-8-6-5-4-3-2-1
18-19 osallistujaa: 11-9-7-6-5-4-3-2-1
20+ osallistujaa: 12-10-8-7-6-5-4-3-2-1