Viisukuppila

Ylläpito siirtänyt rönsyn umk-alueelta Jamin-ketjusta.

^no oikeassa tietenkin sinä siinä olit, kyllä rummutukset sytyttävät. Mutta ei se Ruslana rumpuja keksinyt. Edes popppiskitschnäkemystä primitiivirummuista. Aika myöhään ne viisuihin ylipäänsä ilmestyivät. Mistä tuli mieleen, että teininä Adam Antin Kings of the Wild Frontier teki ison vaikutuksen - rummut, nuo ihmisen rytmiä sykkivät kaverit.

Mutta jos joku tästä tulee mieleen niin se on Hertzigassa Aamubussissa. Ja vain koska se on varmaan ainoa muu suomenkielinen bollywoodbiisi jonka tiedän. Mahtava.

^
Olen tuota Adam Anttia kuunnellut vieläkin. VInyylinä on levy + seuraavakin ja pari Antin sooloakin.
Mutta pahaahan Antin ja bändin jutuissa on se, että laskelmoitua musaahan tuo oli. Sex Pistolsin manageri Malcom McLaren otti bändin kiikariinsa ja muovasi sille intiaanihenkisen kuorrutuksen, johon ne rummutuksetkin liittyivät.

Mutta Kertakäyttösydämestä vielä.
Jo demoa kuunnellessa tuli mieleen, että onkohan biisin tekijäjoukko viilannut biisin juuri euroviisuja varten, ja nimenomaan kuunnellen lähihistorian viisubiisejä.
Semmoista kuulin. Turkkiviisua.

+
tuon Shavan olen nähnyt livenä. Oli Pekka Haavisto -presidentiksi -bileissä silloin pari vuotta sitten. En muista paikkaa. Töölössä jossakin. (Mukana oli muuten myös mm. Paul Oxley kitaransa kanssa ja Anna Puu ja Yona.)
TUli silloin mieleen, että Shavasta olisi euroviisuihin.

kuu-kuu kirjoitti:Mutta pahaahan Antin ja bändin jutuissa on se, että laskelmoitua musaahan tuo oli. Sex Pistolsin manageri Malcom McLaren otti bändin kiikariinsa ja muovasi sille intiaanihenkisen kuorrutuksen, johon ne rummutuksetkin liittyivät.

Eikö McLaren lähinnä vienyt Antilta bändin? En ole sen tarkemmin perehtynyt, mutta mikä se McLarenin osuus oikeastaan oli? Eikö näistä Lontoo punkin bändeistä monet pyörineet (kuva)taidekoulujen liepeillä? Sinällään sama, koska minusta se, siis McLaren, on taiteilija itsekin ja ylipäänsä kaikki taide on tavallaan laskelmoitua. McLarenin työkaluja olivat ne tuottamansa bändit, oman musiikkinsa ohella. Rokkimoralismiin liittyy joskus minusta vähän sellaista turhankin puritaania roots ym romantiikkaa, joka ei aina toimi taiteen hyväksi.

ihan meni off topiciksi, anteeksi.

ta1ja kirjoitti:Rokkimoralismiin liittyy joskus minusta vähän sellaista turhankin puritaania roots ym romantiikkaa, joka ei aina toimi taiteen hyväksi.

Sitä narinaa mitä Adam and the Ants-bändiin liittyi tuli juuri niiltä kovapäisiltä rockniuhottajilta, jotka eivät hyväksyneet bändiä tuommoisena, sarjakuvamaisena kerhona.
Ekalla levyllä soittivat taiteellista uutta aaltoa,silloin kun Mc Laren ei ollut vielå tullut mukaan ja pukenut bändiä intiaanien ja muskettisotureitten sekamuodoiksi.
Ei minua tuo kyllä haittaa, vieläkään. Antmusic ja Dog eat dog ovat hassuja ja diskottavia biisejä.

Wikipedian mukaan Antti kävi taidekoulua kyllä. Tuolla sanotaan myös, että King of... -levyllä bändi esitteli "Burundi rummut".
tästä pääsee sivulle

Tässä eka levyn Adamia ja bändiä.

^ kiitos! - Minulle Antsit olivat teininä hämmentävän kiehtova, täytti varmaan jonkin poikabändipaikan, fanitin, vaikka itseäni vanhemmat nyrpistelivät nenäänsä. Jokin aika sitten ilahduin ja muistui mieleen kun Kings of the ... oli listattu siihen 1001 Albums you must listen before you die kirjaan hyvien sanojen kera. Että siis, no niin, siitäs saitte! (tässä yhteydessä ei siis tarvii puhua siitä, että se sama opus on ihan painottunut jonnekin ja jättää huomiotta jotkut toiset keskeiset tai kokonaiset lajit )

ta1ja kirjoitti:Mutta ei se Ruslana rumpuja keksinyt. Edes popppiskitschnäkemystä primitiivirummuista. Aika myöhään ne viisuihin ylipäänsä ilmestyivät.

Menee ehkä Off Topic-kommentoinniksi.

Mutta tuli rummutuksesta / rummutusbiiseistä mieleen englantilaisen Johnny Wakelinin levyttämä kappale In Zaire.
Julkaistiin vuonna 1976. (siis 28 vuotta ennen Ruslanaa) Kappale oli aikoinaan iso hitti.
.................noihin aikoihin ei Euroviisuissa vielä kuultu aivan tällaisia rumpusoundeja.

Mitä rumpuihin yleensä tulee, ei vain tässä biisissä - niin kyllähän rumpujen (ainakin primitiivisemmän rumpujen) soiton soundi on tehokkaan kuuloista. Voi olla suorastaan suggestiivisen tehokasta. Hyvä tehokeino biiseissä - myös euroviisubiiseissä.

En tiedä, onko tämä Johnny Wakelinin rumpukappale sitten poppiskitschnäkemys primitiivirummuista - mutta on se minusta kuitenkin ihan hyvä, tehokas ja iskevä biisi

^ enpä ollut ikinä kuullut! Tämä keskustelu on kiinnostava, alueella josta ei itsellä oikein hajua, mutta aika OT - jatkuisiko jos rönsy siivottaisiin paremman otsikon alle? Näillä mielenkiintoisilla sivupoluilla kun on tapana kuolla siirrettäessä.

Itselleni tuli mieleen myös Sweetin megahitti Wig Wam Bam vuodelta 1972 noitten ensimmäisten poppiskitshcprimitiivirumpu biisien kohdalla. Mutta eihän siinä oikeastaan etnoista rummutusta, In Zairen veroisesti, ole, vaikka iskevä komppi onkin ja inkkariteema. Sitten tuli mieleen, että muistan filminpätkää Eartha Kittistä afrikkalaisrumpujen tahtiin 1960-luvulta, mutta levyttikö sellaisen ja jos, niin voitaneenko edes laskea vai pysyykö afrikkalaisperäisen etnon ja jazzin piikissä eikä ole siis poppia lain. Mutta kyllähän näitä varmaan on, In Zaire varhaisin kunnollinen tähän mennessä. Asiantuntijat ja vaikkapa discon ja soulin ystävät, mitä löytyy?

E: myös Sweetiltä Poppa Joe, 1972, vaikka ei siinäkään rummut niin keskeisessä osassa ole.

Rummutuksista vielä pikkasen.
Cream-yhtyeen rumpali Ginger Baker oli näitä varhaisia, tai varhaisia ja varhaisia, afrikkalaisesti rummuttavia tyyppejä. Muuttipa sitten jopa Afrikkaankin asti jatkamaan omaa kiinnostustaan tamitami-rummutuksen pariin.
Cream oli kova boogie ja hip 1960-luvun lopulla.

Otetaan vaikka tämä esimerkiksi. (liveveto sieltä kukka-ajalta)

No nyt munkin pitää jatkaa rummutusrönsyä, kukaan ei ole maininnut kaikkien rummutushittien äitiä vielä, vaikka tässä toki aika perinteistä rummutusta, ei siis kovin etnoa:



Boney M:n hovisäveltäjä Frank Farian oli selvästikin Cozy Powellinsa kuunnellut, ja Fredrik Kempe kertoi Düsseldorfissa jollekin kyselijälle lehdistötilaisuudessa että Popularin rummutus oli kunnianosoitus hänen hyvälle ystävälleen Farianille

Cozy Powell, suurimpia rumpalisuosikeitani.
Paukutti tuplabassorumpuja lihaksilla takoen ja niin että rummut vapisivat, rätisivät ja paukkuivat, eivätkä lärpätelleet niin kuin metallibändillä nykyjään ja kai parikymmentå vuotta yhteensä.
Rainbow ja biisi Stargazer.
Kuunnelkaa.

ta1ja kirjoitti:Itselleni tuli mieleen myös Sweetin megahitti Wig Wam Bam vuodelta 1972

OT jopa rumpurönsyn kannalta, mutta kuka/mikä tämän on coveroinut suomeksi? Juuri se suomenkielinen cover on lapsuuteni taustanauhaa, jota kuvittavat juuri nuo tanssijat jotka tuolla videolla bilettävät . (Ja Dannylle jäänyt noilta ajoilta laulajan frisyyri päähän .)

<<liittyy miten Jasminiin?

aj1964 kirjoitti:<<liittyy miten Jasminiin?

Niinpä. Tämä rumpukeskustelu paisui nyt aivan liikaa ja väärässä ketjussa, jatkakaa jossain muualla, pliis...

JuhaUK kirjoitti:
Boney M:n hovisäveltäjä Frank Farian oli selvästikin Cozy Powellinsa kuunnellut, ja Fredrik Kempe kertoi Düsseldorfissa jollekin kyselijälle lehdistötilaisuudessa että Popularin rummutus oli kunnianosoitus hänen hyvälle ystävälleen Farianille

Niin, koska Popularin rummut ovat Rasputinin introsta

capsLOCK kirjoitti:

aj1964 kirjoitti:<<liittyy miten Jasminiin?

Niinpä. Tämä rumpukeskustelu paisui nyt aivan liikaa ja väärässä ketjussa, jatkakaa jossain muualla, pliis...

Turha toivo

tanko kirjoitti: Niin, koska Popularin rummut ovat Rasputinin introsta

Ei, vaan Boney M:n Nightflight to Venus-levyn avausraidasta, joka on siis samanniminen kappale, Nightflight to Venus. Rasputin-biisi liukenee tämän perään ja siihen jäävät ne rumpukuviot muistoksi.

Kyllä - Mahtavaa kiitos kaikille!!! (on Jasminilla rummut, että sikäli , mutta siirtäkää vaan jos vaan jatkatte, tämä on hieno rönsy! )

Tuo Cozy Powelin Devil on taatusti monen lähtökohta tosiaan. Ja sitä kuunnellessa oli jälleen pakko taivastella kuinka valtavan rikasta ja vapaata 1970-luvun musiikki oli, heavyikonista Boney M:n vaikuttajaksi! Ja kuu-kuu, Stargazer , joka kerran käsittämättömän hieno, ja miten se Diokin aina nousee sieltä sen vielä vähän niin että taivas kuitenkin aukeaa ja sateenkaari nousee - näin rumpuOTrönsyn OT:nä todettakoon!

Tämä menee nyt niin vakavaksi, että oli pakko soittaa miehellenikin Ruslana (kun ei se pönttö viisubiisejä tunne ) ja laittaa miettimään ja sieltä tarjottiin ihan toisesta suunnasta nimittäin Vangelis ja eka ei-kreikkalainen soundtrack Sex power. Joo, on sielä niitä afrikkarumpuja, mutta sanoin, että taitaa olla enempi visuaalista ajatuksenlentoa nyt (huikee pätkä ,fanivideo, ei siis liity leffaan - on on musiikki hienoa, ei sillä !) - sitten ehdotti siihen kitschsarjaan Hank Mizell - Jungle Rock 1958, josta tosin tuli isompi hitti vasta 1970-luvulla

Vielä työnnän nokkani rumpuasiaan.
Väitän, että Ginger Baker rummutteli afrikkalaisesti ennen kuin Kotsy Poveli ja että Kotsy otti vaikutteita kinkeriltä, joka oli muinoin niitä maailman ykkösrumpaleita.
Tässä näyte Kinkeriltä ja kavereilta vuodelta 1971, joka on siis ajalta ennen Cozyn Dance-biisiä.

Rummut! Jos meikä soittaisi jotain instrumenttiä, niin juurikin rumpuja. Ihan parhaat soittimet ja pesee kaiken maailman kitarat mennen tullen.

Kyllähän lyömäsoittimet on liki parasta. Niitä voi käyttää hienovaraisesti tai antaa niiden dominoida ja ottaa jopa pääroolia tunnelman luonnissa, kuten


Ja rumpusoolot, parhaimmillaan ihan namia. Kuten esim. tässä Abe Laboriel jr. hullunkiilto silmissään

Elmondo kirjoitti:Kuten esim. tässä Abe Laboriel jr. hullunkiilto silmissään

OT taas, mutta luin "huulikiilto silmissään".

Ja vastaus OT-kysymykseeni Wig-Wam Bamin coveroijasta on Karma. Pidän coverista enemmän.

Koska minua edelleen kiinnostaa tie Ruslanaan - tai Ruslanan arkeologia, miten vaan, niin kokoan nyt esille tullutta yhteen. Nimittäin en ole koskaan ajatellut poppishistoriaa rumpulähtöisesti ja se on yllättävän vaikeaa keksiä tai muistaa - onnistuisiko euroviisujen ja tarkemmin siis Ruslanan poppisktischrumpuprimitiivi-genren täydentäminen täällä edelleen, meillä on hyviä maamerkkejä mutta väleihin mahtuisi paljon lisää (osa viesteistä katosi ilmeisesti siirrossa, yritin muistella, ainakin ihan keskeineinen Cozy Powell ja sitten myös se 1976 Wakelinin In Zaire. Puuttuuko vielä muita? )



Hieman myös luokittelua
R = Rumpubiisi
P = Primitiivipopbiisi
E = Euroviisubiisi

2000-l

1990-l

1980-l
1982 The Cure - Pornography R
1980 Adam Ant Kings of the Wild Frontier R, P

1970-l
1979 Dschinghis Khan - Dschinghis Khan P, E
1978 Boney M - Rasputin R, P
1976 - Johnny Wakelin In Zaire R, P
1973 Cozy Powell - Dance with the devil R
1972 The Sweet - Wig Wam Bam P, (R)

1960-l
1969 Ginger Baker jams with Afro-Rock artistes (& Joni Haastrup) R

1950-l
1958 Hank Mizell - Jungle Rock R, P

No mutta rockmusiikin historiassa rummuthan ovat yksi pääpointeista.
Ja kun rokista mennään taaksepäin, tulevat esiin jazz, big band-musiikit, ragtimet ja muut, joissa kaikissa rummutukset ovat niitä jotka pistävät jalan heilumaan.

Pistänpä tähän biisin 1960- ja 1970-lukujen taitteesta.
Alkuhiphoppia.
Vihaista mustien amerikkalaisten yhteiskunnallista musaa, jossa nigger-sanat toistuvat ja puhe siitä, kuinka huonossa asemassa amerikkalaiset mustat ovat.
(Omistan kyseisen bändin eka levyn, joka on tuossa kuvassakin. Ja oikeana vinyylinä. Suosittelen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Last_Poets

Piti vielä kirjoittaa sanaset Ginger Bakerista ja siitä vaikutuksesta rock- ja varsinkin metallimusiikkiin, mikä hänellä on.
Hän nimittäin esitteli tuplabassorummutuksen suurelle yleisölle ja herätti tästä mielenkiintoa.
Samaa rummutustapaa oli jo aiemminkin käytetty, mutta vähemmin rockmusiikissa.
En tiedä, onko Ginger ensimmäinen rockrumpali joka on tuota tehnyt, mutta ainakin ensimmäinen iso rocknimi.
Cream, jonka rumpali Ginger oli, oli nyttemmin sanotusti, ensimmäinen superbändi. Elikkäs jätkät, kolme semmoista, olivat isoja nimiä jo ennenkuin bändi perustettiin. Jack Bruce ja Ginger Baker olivat tunnettuja muunmuassa Graham Bond Organisationista ja Eric Clapton John Mayall Bluesbreakerista ja Yardbirdseistä.

Tässä miehestä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Ginger_Baker

Tässä pikku nauhanen vuodelta 1968, jossa Baker kertoo toimittajalle muunmuassa tuplabassorummuista ja rummuttelee näytteeksi kuinka homma tehdään.

Jos rumpaliksi aiot, tsekkaa tää.

Eikös tämäkin lyömäsoitin otsikkoon sovi?

The Creatures - Miss the Girl, vuodelta 1983.

ta1ja kirjoitti:Itselleni tuli mieleen myös Sweetin megahitti Wig Wam Bam vuodelta 1972 noitten ensimmäisten poppiskitshcprimitiivirumpu biisien kohdalla.

Noihin samoihin aikoihin vaikutti myös laulaja-lauluntekijä Gary Glitter.
OlI aikansa menestyneimpiä, suosituimpia glam rock-artisteja, kuten mainitsemasi Sweet-yhtyekin.
Glitter oli 1970-luvulla sangen suosittu myös Suomessa.

Myöhemminhän elämässään Glitter on syyllistynyt erittäin vakaviin rikoksiin. Joilla on ollut hyvin paljon kielteistä vaikutusta suhtautumisessa häneen ja, jotka ovat huonontaneet, rumentaneet raskaasti hänen imagoaan.
Mutta huonontavatko, laskevatko ne hänen myöhemmin elämässään tehdyt erittäin vakavat rikokset hänen tekemäänsä ja esittämäänsä musiikkiaan ja sen arvoa niin se on oma lukunsa ja kysymyksensä.

Glitter ja hänen musiikkinsa tuli kuuluisaksi mm. siitä, että hänen bändissään oli kaksi rumpalia / kaksi rumpusettiä, jotka toivat hänen biiseihinsä melkoisen rumpujytkeen.
Muillakin tavoin Glitterillä oli / on ollut vaikutusta populaarimusiikkiin.

Tässä, mitä suomenkielinen Wikipedia mainitsee hänestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gary_Glitter

Tässä, mitä englanninkielinen Wikipedia mainitsee Glitteristä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Gary_Glitter
Siellä mainitaan Glitterin vaikutuksesta populaarimusiikin kehitykseen mm. seuraavasti: "Gary Glitter was very influential on many musicians and genres from the 1970s onwards, especially British punk, post-punk, new wave, gothic rock, Britpop and hair metal.
Mark E. Smith was a Glitter fan. "I was really into Gary Glitter, and I used to get bad-mouthed for it. It was like 'You've got to be into David Bowie or Yes – Gary Glitter's just tripe'. And I was going 'It's fuckin' great. It's avant-garde... Well, two drummers and all that – it was really percussive. It was the only decent thing around", the Fall frontman said in 1993, speaking to NME.[24]"

Tässä Gary Glitterin biisi Rock'n roll part 2. Vuodelta 1972.
Melkoista rumpujen jytkettä!



Tässä biisi: I didn't know I loved you till i saw you rock'n roll. Myös vuodelta 1972.
Melkoista rumpujytkettä on tässäkin!

^
Inhottavia ajatuksia Glitter herättää, muttei sen pitäisi vaikuttaa siihen miten kuulee jätkän tekemän musan.
Kuinka montakaan hirviötä muusikoissa onkaan ollut historian aikana?
James Brown oli ahneista ahnein, Mozart oli paskahuumorin ystävä, Bowien on sanottu olevan varsinainen vampyyri henkilöltään ja mitä kaikkea niitä onkaan. Kapellimestari Herbert von Karajan oli niin hieno ja aristokraattinen itsensä mielestä ettei suostunut ottamaan vastaan kotimaastaan Itävallasta tuotua Sacher-kakkua Los Angelesissa, kun nämä itävaltalaiset Karajan-fanit olivat sen varta vasten kiikuttaneet tuhansien kilometrien päähän ja Karajanin talon portille saakka.

Löytyi wikipediasta sivunen bändeistä jotka ovat käyttäneet kahta rumpalia samaan aikaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Double_drumming

Löysin tällaisen sivuston.
DRUMMERWORLD-nimisen sivuston.
Siellä on todella suuri määrä erilaisia rumpuihin / rummutuksiin liittyviä videoita!
http://www.youtube.com/user/drummerworl ... shelf_id=1

............................................

Tällaisen videon löysin YouTubesta.
Jazz-musiikin puolelta.
Kappaleen nimi: Jungle Madness
Rumpalina Gene Krupa
Esitys on todennäköisesti joko 1930-luvulta tai 1940-luvulta.

^
Gene Krupa oli rumpaleitten alkueläimiä. HIllitön heiluja ja eläytyjä.
Omistan neljän cd:n Gene Krupa-kokoelman.

Krupa kyllä, mutta palataas Euroviisuihin ja primitiivipopbiiseihin, nimittäin eikö kukaan ole maininnut Pas De Deuxin Rendez-vousia. Ehdottomasti kuuluu kaanoniin .