Mielenkiintoinen ketjun alku tässä
Ei rasismille! -hanke kirjoitti:Rasismi käsitteenä tarkoittaa ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista. Perinteisesti rasismi on liittynyt rodulliseen syrjintään, mutta tänä päivänä sitä perustellaan kulttuurien välisillä eroilla: kulttuurierot nähdään perustavanlaatuisina ja vieras kulttuuri uhkana valtakulttuurille. Kulttuurien kohtaamisen tuloksena on kuitenkin syntynyt esimerkiksi tämän päivän suomalainen kulttuuri.
Muistutan vain, että alempiarvoisuus ja ihmisarvon alentaminen eivät merkitse lainkaan samaa kuin kulttuurierojen pitäminen todellisina! Sanotaanhan, että olemme ”kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia”.
Alentaminen ei myöskään ole sitä, että pitää joitakin kulttuureja tai niiden joitakin piirteitä ongelmallisina tai haitallisina. Päinvastoin, silloinhan pitää kaikkia kulttuureja ”aikuisina” ja ”vastuullisina” eli että on lupa odottaa parempaa tuolta toiseltakin kulttuurilta sen sijaan, että sitä pitäisi ymmärtää ja hyssytellä kuin lasta.
Erilaisten ryhmien rinnakkaiselo ei ole, eikä tule olemaan helppoa. Siitä ei tule kuitenkaan tehdä entistä vaikeampaa demonisoimalla muita kulttuureita, vaan jokainen meistä voi kysyä itseltään: mitä ennakkoluuloja minulla on? Olenko toiminnallani tai sanomisillani (tai joskus sanomatta jättämisilläni) joskus loukannut jotakuta? Näenkö ihmisen stereotypioiden takaa?
Ensimmäinen askel ennakkoluuloista luopumiseen on tunnistaa ja tunnustaa ne.
Ja tätä asennetta on vaadittava kaikilta osapuolilta, niin enemmistö- kuin vähemmistökulttuureiltakin.
Pete kirjoitti:Todella hyvä pointti, mutta itse luulen kuitenkin, että useimmiten rasismi johtuu kohtaamattomuudesta, väärästä tiedosta ja/tai yksipuolisesta kohtaamisesta.
Toisaalta se voi ihan yhtä hyvin johtua liian tiiviistä kohtaamisesta tilanteessa, jossa kohtaamiset tapahtuvat tahtomatta. Esimerkiksi lähiöissä saattaa kohdata maahanmuuttajia ja ei-niin-suvaitsevaisia kantaväestöläisiä tiiviistikin siten, että heitä ärsyttävät toisen osapuolen tavat, joista on päivittäistä kokemusta. Sen sijaan kaukana vauraammilla asuinalueilla asuvat eivät ole usein kosketuksissa kumpienkaan kanssa, mutta saattavat suosia maahanmuuttajia (koska tuntevat heidät huonosti mutta ovat päättäneet muista syistä että heitä kuuluu kannustaa).
Pete kirjoitti:Äärioikeistolaiset aatesuuntaukset nousevat aina, kun taloudessa menee huonosti, ja tarvitaan syntipukki ongelmille.
Mutta se syntipukki ei tällöin yleensä ole maahanmuuttajat, vaan pikemminkin maahanmuuttajille ”etuisuuksia” antava luokka.