1. Skitsofreniasdfg
Juicella oli biisi nimeltä
Skitsofrenia (1978). Sitä kiitettiin uskottavuudesta, vaikka sairaus oli vain metafora, jolla tekijä kuvasi silloisia fiiliksiään, muistaakseni. - Tämä sanoitus ei pyri uskottavuuteen. Yhdessä
Komisario Montalbanon jaksossa murhajuonelle ei annettu mitään selitystä, koska tekijä oli hullu kuin pullosta tullu. Olin tyytymätön. Hulluus ei ole hyvä motiivi murhalle eikä hyvä perustelu käännöksen sekavuudelle, ei kuuhulluus eikä muu hulluus. Varjo-Cup-pisteitä käännös silti kerännee, ja ne sille mielelläni suon.
2. Maili
Alkaa lupaavasti, lentokenttä on hyvä näyttämö. Tavunpituuksissa on heikkouksia, esim. sana "tähänkö" loppuu liian lyhyeen tavuun (unk.
-lem, engl.
-bout). Samoin lyhyt alkutavu sanassa "ohi". Demonstratiivi tätäkö, tähänkö on avainsanaksi turhan epämääräinen. Mitä tätä, mihin tähän? Maili viittaa sekä pituusmittaan että postiin (meiliin). Nokkelaa, vaikka ajatus voisi olla selvempikin.
3. Lopeta, et saa
Taatusti ensimmäinen käännös koirien värjäämisestä! Aiheesta keskusteltiin hiljattain jossakin, ja koirafiilit tuomitsivat jyrkästi moisen amerikkalaisen hömpötyksen. Tämä varoituksena HLBT-ihmisille, jotka haaveilevat sateenkaaren värisestä koirasta. Näkyvin riimi
et saa / petsaa on ehkä kalastettu merta edempää. (Eikö pitäisi olla "petsata", kun pronomini on yleiskielisessä muodossa "minua"?) Homonymiaan perustuva rivi "Voit nylkee mut, voit sylkee, mut oot langennut" on hieno. Olin silti tosikko. En halunnut kuvitella laulajaa värjätyksi koiraksi, vaikka alkutekstin rivi 3 kieltämättä herättää koira-assosiaatioita. Sanoituksen heikkous on, että satunnainen kuulija tuskin ymmärtäisi sitä ilman taustatietoja.
4. Uskon voimaa
Rippikoulusta muistan vain gospelbändin, joka karjui seurakuntatalon pienessä tilassa "Viimeinen tuomio tulee!" niin voimallisesti, että ikkunat helisivät kilometrin päässä. Uskoni jäi silti kovin heikoksi, ja ironiselta näyttää tämä sanoituskin tanssipoppikseen yhdistettynä. Ironia ei nyt innostanut. Tuli myös ikävästi mieleen, että Unkaria hallitsee nykyään nationalistis-konservatiivis-kristillinen joukkio, ja uskonnon sekoittaminen politiikkaan on aina tympeää. Kertsi on tehokas, paitsi kolmosrivi, jonka koin väkisin tehdyksi.
5. Koti
Koti yhdistyy vankilaan syistä, joita en täysin tavoittanut. Kovia lienee koettu, kun pimeästä kopista ei tahdota uloskaan. "Ei ahdista, niin kaunista on sinnikkyys" huokuu optimismia. Sanapainoista jo puhuimme. Hämmästyin tavattomasti, kun valvojana tiesin tekijän ja uskoin, että hän todella kuulee painot noin. Pisteiden täytyy silti perustua arvostelijan omaan näkemykseen. Pelkän sisältönsä perusteella käännös mahtuneisi kärkitrioon.
6. Kuka mua kantaa
Jotain uskonnollista tässäkin, tosin ilman käännöksen 4 ironiaa ja saarnaavuutta. Kertsi on yksinkertainen mutta asiallinen, "kuka mua" sopii hyvin
szerelemin ja
whataboutin paikalle. Harmi ettei säkeistöjä ole ehditty hioa samalle tasolle. Myös väliosan
Ei tää - Jos jää - Uskot -rakennelma oli hepreaa minulle. Pelkästä kertsistä en voi antaa kovin korkeita pisteitä.
7. Odotin liikaa
Saksalaisdekkareissa oli aina toinen nainen, joka odottaa, että mies eroaisi vaimostaan, ja sitten joku kuolee ja komisarion pitää keksiä, kuka ampui. Voisiko rivin 3 ("And I always was there for you when you called") tulkita niin, että kertoja on toinen nainen (eikä esim. koira)? Aloitin nimifraasista. Kertsi on äärettömän simppeli, mutta sen miettimiseen kului tuhottomasti aikaa. Loppuratkaisun lukija saa tulkita miten haluaa.
8. Hän on bussipysäkki
Laulettavuus on kelvollista ja kieli erinomaista tasoa. Tunneilmaisu samoin, niin että tekstiä lukee uteliaana ymmärtämättäkin. Kielikuvat ja musiikki vahvistavat toisiaan niin kuin pitää. Otsikko näyttää avaimelta, joka ei kuitenkaan avaa mitään, vaan sekin on metafora (eihän bussipysäkki voi olla "hän"). Jätetään siis avaaminen patologeille. Omat käännökseni ovat usein synkempiä kuin alkuteksti. Tässä sävy on ehkä lähempänä vapauteen kurkottelevaa enkkuversiota.
9. Hämärään
Väliosasta on kai pääteltävä, että artistin äidinkieli on ruotsi ja hän laulaa muut osat suomeksi vain kaupallisista syistä? Glamour ahdistaa, metsä rauhoittaa (paitsi joitakin kaupunkilaisia pelottaa). Julkkiksen burnout on ihan kelvollinen aihe. Jotenkin liian kevyeltä tämä tuntui, pienemmältä kuin tuskaisa alkuteos. Minäkeskeisyys käy rasittavaksi. Pidin siitä, että kertsin toistorakenne säilyi. Sanapainot tökkivät paikoin (r. 1, 2, 7).
10. Tulevaisuus
Kaipaisi konkretiaa. Alkutekstin henkilökohtaisuus ja ristiriidan kokemus on poistettu tai niitä saa kaivaa lapiolla abstraktioröykkiön alta. Filosofointiin viehtynyttä lukijaa tekstin sanoma voi silti koskettaa. Toisto-osissa
tuleva esiintyy sekä erillisenä sanana että
tulevaisuuden alkuosana - näppärä keksintö. Sanapainoissa on vikoja, esim. rivien 3 ja 4 alkuun olisi tarvittu yksitavuinen. Kokonaisuus on ehjä ja tolkullinen. Pienen epäröinnin jälkeen käänsin peukaloni ylöspäin.
11. Näytön hetki
Kuvittelin tämän perustuvan johonkin scifileffaan tai tv-sarjaan. Tehdäänköhän Albaniassa scifiä?
- Pidin elokuvallisuutta vahvuutena abstaktihkon
Tulevaisuuden jälkeen. Mitä jää -teeman pyörittely sopii kyllä musiikkiin, ironia, jos siitä on kysymys, ei ole liian osoittelevaa. Kaikesta en pitänyt. "Mitä paan muotiin?" tuntui haetulta, luovuuden paisuminen väliosassa tylsältä, loppu yli-innokkaalta, vai oliko se ironiaa.
TomppaJr kirjoitti:7. Odotin liikaa
Olenko tavallista tyhmempi vai onko nämä sanoitukset harvinaisen vaikeita tänään?
Tästäkin aluksi luulin että tämä on jonkinlainen pettäjäkumppanin avautuminen, mutten todellakaan ollut varma loppuun päästyäni!
Vaihtoehtoinen nimi oli
Rakastajatar Jacques Beckerin loistavan elokuvan (1952) mukaan, mutta alkutekstin mukainen otsikointi toimi paremmin.
UFOPOLI kirjoitti:"Syy johonkin" ei muuten ole suomea vaan illatiivitautinen svetisismi. Suomessa käytetään genetiiviä.
Totta, mutta en hyväksy tätä ohjetta. (Oikeastaan kertoja ei sano,
minkä asian syy sinä ei ole, vaikka jatkaa, ettei sinä ole syytön hänen häilyntäänsä, mutta tämä on sivuseikka.) Olen käyttänyt samaa svetisismiä muuallakin, ainakin Turkki-käännöksessä
Ne, koska en pidä sitä virheellisenä. Illatiivi ilmaisee asian johtamista toiseen: mustasukkaisuus voi olla syy murhaan samoin kuin valtatie 1 on väylä Turkuun. "Murhan syy" ja "Turunväylä" eivät kuvaa johonkin tai jonnekin johtamista siten kuin illatiivi. Väittäisin, ettei svetisismin käyttö johdu vain kielitiedon puutteesta, vaan rinnakkaismuotojen välille kehittyy myös merkityseroja. Esimerkki:
"Tyytymättömyys vallanpitäjiin on Kreikan mellakoiden syy." (genetiivi)
"Mutta eihän tyytymättömyys ole mikään syy vandalismiin!" (illatiivi)
On muitakin svetisismejä, joiden virheellisyyttä en sulata, vaikka kielenhuolto sanoisi mitä. Lainaus Arvi Lindin kielioppaasta: "Jatkossa (i fortsättningen), par.
vastedes, vastakin, tulevaisuudessa, tästä lähtien". Mutta kun mikään tarjotuista ei aja samaa asiaa.
Vastedes on hieno sana mutta ylen juhlallinen,
tulevaisuudessa liian pitkä, eikä se tarkoita samaa kuin
jatkossa, eikä
tästä lähtien liioin.