![Heh :heh:](./images/smilies/heh.gif)
S
z
e
r
e
l
e
m
m
i
é
r
t
m
ú
l
s
z
Olette tervetulleet kommentoimaan!
![Miten olis? :vonkaus:](./images/smilies/vonkaus.gif)
Viisukuppila . Euroviisuaiheinen uutis- ja keskustelusivusto
Englannin sanassa "about" paino on toisella tavulla [ə'baʊt]. Väitteesi on käsittämätönTomppaJr kirjoitti:5. Koti
Aiheena varsin hellyttävä ja suloinen, mutta laulettavuusmokat varsinkin kertosäkeessä häiritsivät! Ensimmäinen sana pitäisi olla kolmitavuinen, kun sinulla se oli kaksitavuinen!
Kuinka voimmekin olla näin vastakkaista mieltä?!nkorppi kirjoitti:Kokonaistaso oli aivan huikea, ehkä kauden korkein.
Kyllä niihin kolmitavuisiakin olisi voinut panna, siinä olet oikeassa, samalla tapaa kuin säkeiden loppuihin, mutta siinä vaihtoehdossa on haittapuoli, että kolmitavuisen alun kaveriksi olisi pitänyt panna kaksi yksitavuista, kuten "Mailin" kertosäkeen ensimmäisellä rivillä.TomppaJr kirjoitti:^ Ehkä sitten se about lauletaan niin nopeasti, että se sekottaa.
En laskenut tekniikkamiinuspisteitä... sen täytyy johtua siitä... ja olin tänään hyvällä tuulella niitä lukiessani.UFOPOLI kirjoitti:Kuinka voimmekin olla näin vastakkaista mieltä?!![]()
No todellakin.nkorppi kirjoitti:alkuperäiset raiteet olivat mielestäni aika huonot suomen kielelle.
Jo vain. Minun on hyvin vaikea nauttia kielellisesti vajavaisesta tekstistä, olivat genre ja konteksti sitten mitkä tahansa. Sama pätee myös puhuttuun kieleen. Mutta eipä se ole ominaisuus, jonka voisi panna pois päältänkorppi kirjoitti:Ehkä kun poliisin ottein lasket niitä tekniikkapisteitä ja huomaat miten kauhealta tilastot näyttävät, se vähän syö lukuiloa. Kielimiehenä virheet varmasti myös ottavat enemmän korvaasi.
On siinä epäilemättä paljon vanhaa. Jo kirjoittaessa tuli mieleen Menneisyys (SER07). Mutta toisaalta sanoituksiin pätee sama kuin musiikkiin yleensä; kaikki melodiat on jo tehty vähintään kertaalleen, joten kokonaan uuden tavoitteleminen on tuhoontuomittu yritys. Sopiva vanhan ja uuden yhdistäminen ja soveltaminen on onnistumisen avain.nkorppi kirjoitti:Koti oli valitettavasti kopio vanhoista sanoituksista -- uskon että voisin löytää melkein identtiset säkeet arkistoista, jos vähän hakisin.
Saat sen kuulostamaan sairaudeltankorppi kirjoitti:Tosin ehkä pakonomainen alkuperäispainotusten kunnioitus rajoitti vähän luovuuden rajoja?
Aivan; siksi olinkin varsin yllättynyt, kun sain selville tekijän.nkorppi kirjoitti:Luulisin osaavani englannin kieltä kohtuullisen hyvin kansalaisuuteni ja asuinmaani puolesta (vaikka eiväthän ne mitään takaa).
Miinuspisteet siis pulpahtavat päähäsi, etkä voi olla huomaamatta että huonouskeskiarvo on 20.8? Lähtökohtaisesti muutat jokaisen tekstin numeroksi päässäsi? Taidettako tässä laaditaan vai teknistä suoritusta? Ei ole huonoa kiinnittää huomiota teknisiin ansioihin, mutta en taida olla yhtä äärimmäinen siinä. Eihän tämä kuitenkaan mitään keihäänheittoa ole... originaaliudella, sanomalla, tunnelmalla ja tunteilla on iso painoarvo minulle. Epätäydellisyydet voivat myös tehdä hyvästä tekstistä samaistuttavamman ja inhimillisemmän. Jännää miten eri tavalla sanoituksia voi lukea. Hyvä niin.UFOPOLI kirjoitti:Mutta eipä se ole ominaisuus, jonka voisi panna pois päältäTai ehkä voisin ruveta pisteyttämään kännissä?
![]()
Käännöskilpailujen saralla kyllä, runoudessa olen (ollut) haka (aina). Kun pääsen kunnolla revittelemään ilman riimejä ja modernisti, tulee välillä erittäin vaikeasti tulkittavaa tuotantoa.TomppaJr kirjoitti:^ Bussis on sinun!No joku on hieman kehittynyt.
Sanoituksesi oli erittäin runollinen ja kaunis ajatukseltaan. Respect!Mattokauppias kirjoitti:Käännöskilpailujen saralla kyllä, runoudessa olen (ollut) haka (aina). Kun pääsen kunnolla revittelemään ilman riimejä ja modernisti, tulee välillä erittäin vaikeasti tulkittavaa tuotantoa.
Arviointiperusteeni eivät ole juurikaan muuttuneet sitten vuoden 2005. Kehitys on suoraan verrannollinen siihen, miten olen tänä aikana itse kehittynyt sanoittajana. Jos katson esimerkiksi ensimmäistä käännöstäni, näen siinä kohtia, jotka tekisin nyt paremmin.nkorppi kirjoitti:Tuli vielä mieleen, että et muistaakseni vielä nelisen vuotta sitten ollut näin tarkka käännösten tekniikkavioista, ainakaan pisteytyksissä.
Alkuaikoina sanoituksesi erottuivat selkeästi joukosta raikkaudellaan ja rohkeudellaan. Ovat ne sitä monesti edelleenkin, mutta nykyään latteudella ei enää juuri voisikaan menestyä ja kilpailu on (omaperäisyyden osalta) kovempaa.nkorppi kirjoitti:Kun tulin mukaan, sain nimenomaan sinulta huippupisteitä, vaikka tekniikkani oli aikamoista improvisaatiota. Onko arviointisi muuttunut tunnekeskeisestä kokemisesta enemmän mekaanisten pistevähennysten laskemiseksi?
Anna ihmeessä. Lopputulos voi tosin olla, etten yksityiskohtaisen tarkastelun jälkeen enää kestä kuunnella niitä. Esimerkiksi ABBAn The Winner Takes It All, yksi maailmanhistorian parhaista biiseistä, tuottaa minulle vaikeuksia, koska sen teksti on yksinkertaisesti huono. Riimit ovat latteita ja sanavalinnat mielikuvituksettomia, mutta kaikkein pahin on suoranainen virhe kohdassa "The gods may throw a dice"nkorppi kirjoitti:(Esim. Ace of Basen tai muiden bändien sanoituksissa eivät todellakaan ole kielen oikeaoppisuus taikka sanapainot aina niin täydellisiä, vaikka sanoitus ja kappale toimisi hienosti. Eli haastan olettamuksesi, että sinun on vaikea nauttia kielellisesti vajavaisista teksteistä. Voin antaa esimerkkejä, jos toivot.)
Albanialainen viisuenglanti on samanlainen merkkipaaluviisukäsite kuin moldovalainen puhelinäänestäjäkotirouva ja Ukrainan karsinta. Toki muillakin mailla on ollut epäilyttävää kielenkäyttöä, mutta Albaniaan se on henkilöitynyt (tai kenties "maatunut"?). Nyt kun tarkemmin ajattelen, myös konkreettinen yhteys löytyy, sillä "See me plea" on ilmielävä "Hear my plea", joka on vedetty "You make me feel the image of you"-suodattimen läpi.nkorppi kirjoitti:Olisin kuitenkin utelias tietämään mikä virkkeissä muistuttaa sinua albanialaisista ja miksi nimenomaan albanialaiset ansaitsevat tätä dissausta?
Käydessäni kunkin tekstin läpi musiikin kanassa merkitsen taulukkoon miinus- ja pluspisteitä tekniikan, sanavalintojen ym. osalta. Sen jälkeen tunnustelen sisältöä, tunnelmaa ja kokonaisuutta, ja annan ehdokkaalle kouluarvosanan 4-10. Mitään sääntöä ei ole, mutta käytännössä sisällön painoarvo voi olla suurimmillaan +/-2 arvosanaa. Esimerkiksi tässä kisassa minulta korkeimmat pisteet saanut teksti kohosi sisältönsä ansiosta laskutavasta riippuen 2-4 sijaa kilpakumppaneihinsa verrattuna.nkorppi kirjoitti:Miinuspisteet siis pulpahtavat päähäsi, etkä voi olla huomaamatta että huonouskeskiarvo on 20,8? Lähtökohtaisesti muutat jokaisen tekstin numeroksi päässäsi?
Eikö sakkoja jakaessa tullut kertaakaan mieleen, että toinenkin kuulemistapa voisi olla luonnollinen? Tekijät ovat kuitenkin paljolti samoja kilpailusta toiseen. Miksi kaikki olisivat yhtäkkiä tulleet kuuroiksi, varsinkin kun Unkarin viisu oli Kuppilassa hyvin suosittu ja voisi kuvitella, että se halutaan kääntää hyvin?UFOPOLI kirjoitti:Kaiken kaikkiaan jaoin tekniikkamiinuspisteitä 208, eli 20,8 per teksti*, mikä ei voi olla kaukana kaikkien aikojen ennätyksestä. Plussalle ei jäänyt kukaan. Eritoten kertosäe oli tuottanut kaikille vaikeuksia. Joka kohdasta, jossa säe tai sen puolikas päättyi kaksitavuiseen sanaan, rapsahti sakkoa.
Toki, mutta se ei vielä takaa, että jälkitavu on painokkaampi kuin sitä seuraava tavu eli sana "my". Kuten Tomppa sanoi, "about" lauletaan nopeasti, toinen tavukin yhtä nopeasti kuin alkutekstin lyhytvokaalinen lem-tavu. Kertsin ydin on minä-pronomini suhteessa ensimmäisen säkeistön sinään: tuin sinua aina, olin sinun lähelläsi, autoin kun tarvittiin. Entä minun elämäni? Entä minun tunteeni? Enkö minä ole tärkeä? Koska vapautuminen sinän orjuudesta on tekstin idea, en pysty kuulemaan my-pronominia painottomana.UFOPOLI kirjoitti:Englannin sanassa "about" paino on toisella tavulla [ə'baʊt].
Niin, kiinnostavaa nähdä Timoteuksen pisteet. En kuitenkaan usko, että ne muuttavat omaa kuulemistapaani. Enemmistö ei ole aina väärässä.UFOPOLI kirjoitti:-- äärimmäisen yllättävää oli, että olin melkein ainut, joka oli löytänyt kertosäkeeseen luonnollisen painotuksen. Enemmistön esimerkistä huolimatta olen vakaa uskossani, että juuri näin on oikein (ainakin siihen asti, että kuulen vastakkaisen mielipiteen tahojen, joiden näkemystä erityisesti kunnioitan, sanomana).
Tuli, ja harkitsin asiaa, mutta hylkäsin sen, koska en saanut sitä kuulostamaan hyvältä. Olisi tosiaan hyvin epätodennäköistä, että melkein kaikki tekisivät järjestelmällisesti samanlaisen virheen samassa kohtaa, joten on tyydyttävä siihen, että kuulen/koen tämän eri tavalla.sziget kirjoitti:Eikö sakkoja jakaessa tullut kertaakaan mieleen, että toinenkin kuulemistapa voisi olla luonnollinen?
Enpä olekaan sisällön kannalta ajatellut näitä asioita. Pitää pitää ajatus mielessä tulevaa varten.sziget kirjoitti:Kertsin ydin on minä-pronomini suhteessa ensimmäisen säkeistön sinään: tuin sinua aina, olin sinun lähelläsi, autoin kun tarvittiin. Entä minun elämäni? Entä minun tunteeni? Enkö minä ole tärkeä? Koska vapautuminen sinän orjuudesta on tekstin idea, en pysty kuulemaan my-pronominia painottomana.
Ei varmastikaan, enkä varsinaisesti niin väittänytkään. Arvioni syntyvät, kuten epäilemättä muillakin, omasta näkökulmastani, eivätkä ne aina osu yksiin.sziget kirjoitti:Niin, kiinnostavaa nähdä Timoteuksen pisteet. En kuitenkaan usko, että ne muuttavat omaa kuulemistapaani. Enemmistö ei ole aina väärässä.
Vaihtoehtoinen nimi oli Rakastajatar Jacques Beckerin loistavan elokuvan (1952) mukaan, mutta alkutekstin mukainen otsikointi toimi paremmin.TomppaJr kirjoitti:7. Odotin liikaa
Olenko tavallista tyhmempi vai onko nämä sanoitukset harvinaisen vaikeita tänään?Tästäkin aluksi luulin että tämä on jonkinlainen pettäjäkumppanin avautuminen, mutten todellakaan ollut varma loppuun päästyäni!
Totta, mutta en hyväksy tätä ohjetta. (Oikeastaan kertoja ei sano, minkä asian syy sinä ei ole, vaikka jatkaa, ettei sinä ole syytön hänen häilyntäänsä, mutta tämä on sivuseikka.) Olen käyttänyt samaa svetisismiä muuallakin, ainakin Turkki-käännöksessä Ne, koska en pidä sitä virheellisenä. Illatiivi ilmaisee asian johtamista toiseen: mustasukkaisuus voi olla syy murhaan samoin kuin valtatie 1 on väylä Turkuun. "Murhan syy" ja "Turunväylä" eivät kuvaa johonkin tai jonnekin johtamista siten kuin illatiivi. Väittäisin, ettei svetisismin käyttö johdu vain kielitiedon puutteesta, vaan rinnakkaismuotojen välille kehittyy myös merkityseroja. Esimerkki:UFOPOLI kirjoitti:"Syy johonkin" ei muuten ole suomea vaan illatiivitautinen svetisismi. Suomessa käytetään genetiiviä.
Voi että, ei minun koiran värjäämisestä pitänyt kirjoittaa!sziget kirjoitti:3. Lopeta, et saa
Taatusti ensimmäinen käännös koirien värjäämisestä! Aiheesta keskusteltiin hiljattain jossakin, ja koirafiilit tuomitsivat jyrkästi moisen amerikkalaisen hömpötyksen. Tämä varoituksena HLBT-ihmisille, jotka haaveilevat sateenkaaren värisestä koirasta. Näkyvin riimi et saa / petsaa on ehkä kalastettu merta edempää. (Eikö pitäisi olla "petsata", kun pronomini on yleiskielisessä muodossa "minua"?)
Nyt vasta kun sanot, niin huomaan, että kolmannen rivin voi tulkita viittaukseksi koiraan!sziget kirjoitti:En halunnut kuvitella laulajaa värjätyksi koiraksi, vaikka alkutekstin rivi 3 kieltämättä herättää koira-assosiaatioita. Sanoituksen heikkous on, että satunnainen kuulija tuskin ymmärtäisi sitä ilman taustatietoja.
Ja minä kun luulin olevani kerrankin hyvä tulkitsija.Sagapo kirjoitti:Voi että, ei minun koiran värjäämisestä pitänyt kirjoittaa!
Ymmärrän. Ajattelin, että kyseinen rivi asettaisi sanan uuteen valoon: odottaminen on teko. Totteleminen, omasta tahdosta luopuminen ja haaveissa eläminen ovat tekoja, joista voi joutua maksamaan kalliisti.Sagapo kirjoitti:Ainoastaan toisen säkeistön liikaa-sanasta en pitänyt, kun se tuli niin tutuksi jo kertosäkeessä. Toiston vuoksi olisin kaivannut siihen siis jotain muuta.