1. Malmön muistan
Kertoja luulee Malmön olevan Tanskassa (r. 22). Nerokas oivallus muutti otsikon ironiseksi ja nosti käännöksen keskitason yläpuolelle. Oikeasti seuraavat viisut ovat Tanskassa, mutta viisuista teksti ei sano mitään. Idea on sama kuin Irwinin biisissä
Si si si: "Missä ollaan? Mikä maa? / Joku meistä veikkaa Espanjaa" ja päälle selitys: "Näin käydä voi, kun kastanjetit soi / Ja Cuba Libren pilkkahintaan saa". Rivit 4-6 (ei 3-5, virhe korjattu) liittyvät kyllä toisiinsa, nehän jatkuvat riville 7. Heikkous: tyhjän niin-sanan sijoittaminen avainsanan you paikalle.
2. Oodi oksennukselle
Yrjö tuli, nimittäin brittien uudesta prinssistä. Petyin kauheasti, kun käännös ei kertonutkaan hänestä. Jälki on silti tarkkaa ja nolla pistettä mahdottomuus. Yhteiskunnallinen tasokin löytyy (r. 20-22). Onko oksentaminen todella noin helpottavaa? Ehkä jos on syönyt jotain matoja, mutta muuten? Hakusana:
Emetophilia
3. Euforinen sinfonia
Häviää teknisesti ja kielellisesti edelliselle. Syvin ongelma on, ettei Robinin ulvonta muistuta vähääkään pierun tuottamaa ääntä. Omakehu tuottaa lisää hajua, mutta mielestäni viime kauden Georgiani käytti tämän aiheen tehokkaammin. Hakusanat:
Eproctophilia,
Flatulence
4. Ruma mies
Onnistunut teksti, myös kielellisesti. Laulajan narsistinen imago tuli väkisinkin mieleen. Liioittelu pitää koomista virettä yllä menemättä överiksi. Paljon käytetty yksitavuinen
mies taipuu sujuvasti kaksitavuiseksi, jos i:n vaihtaa e:ksi samoin kuin Robin vaihtaa u:n o:ksi.
5. Postapokalyptinen aamupala
Haukku-rivi oli ihan kiva.
![Koira :koira:](./images/smilies/koira.gif)
- Alkupuoli muutenkin hyvin rakennettu, kun heti ei ole selvää, millaista suupalaa apokalypsin nälkiinnyttämä puhuja kinuaa. Muuten kannibalismi on vähän tekohauska ja kuluneen oloinen aihe.
6. Elokuu
Tässäkin on aineksia, vaikka tekniikasta on helppo osoittaa puutteita (tavumäärät, sanapainot). Hyvällä tahdolla käännöksen pystyisi sentään laulamaan läpi, ja tarina on jotenkin söpö. Juoksin toissa iltana sateessa ja tajusin syksyn lähestyvän, kun kellastuneita lehtiä läiskähteli naamaan.
7. Kirje
Kirjoittaako kukaan enää kirjeitä? Luulin antaneeni tälle vain lohdutuspisteitä. Hauskaa, että mennyttä maailmaa hönkivä teos näyttää kelvanneen muillekin. Lopussa viisuisa homoviite.
8. Jeesus
Jeesus näyttäytyy. Arkistaminen herättää sympatiaa vähän kuin Joan Osbournen biisissä
One of us. Nukkuva, pieraiseva ja silmiään hieraiseva Jeesus kiinnostaa enemmän kuin sellainen, joka ensi töikseen puhuu YK:ssa tai jossain muussa talk show'ssa. Kerronta ehkä kärsii alkutekstin niukkuudesta, koska ekan kertsin jälkeiset osat ("Rakkain hirttäytyi" ym.) tuntuivat hajanaisilta. Asiaa enemmän kuin riveille mahtui?
If you only see one movie this year, it should be FRANKENHOOKER. - Bill Murray, 1990