

Vuosi: 1991
Kappale: Hullu yö
Esittäjä: Kaija Kärkinen
Säveltäjä: Ile Kallio
Sanoittaja: Jukka Välimaa
Kapellimestari: Olli Ahvenlahti
Sijoitus: 20./22
Pisteet: 6
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1991fi
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/90s_00s/Finland1991.html
Kaija Kärkisen (s. 9. syyskuuta 1962) ja Ilkka "Ile" Kallion (s. 18. marraskuuta 1955) yhteistyö alkoi mainosmusiikin parissa 1980- ja 90-luvun taitteessa. Ile Kallio oli noussut suosioon 70-luvulla Hurriganes-yhtyeen kitaristina. Kallio oli tämän Suomen legendaarisimman rock-yhtyeen kitaristina vuosina 1971-72, 1975-79 ja 1983-84, minkä jälkeen yhtye hajosi. Kallio on lisäksi soittanut muun muassa yhtyeessä Pera & The Dogs ja levyttänyt myös soolomateriaalia. Kun mikään Hurriganesin jälkeisistä projekteista ei lähtenyt oikein kunnolla lentoon, Kallio päätti elättää itsensä mainosmusiikin säveltäjänä. Pian hän kohtasi Teatterikorkeakoulussa opiskelevan Kaija Kärkisen, joka hankki opintojen ohella lisätienestiä laulamalla mainoksien musiikkia.
Mainosmusiikin parista oli myös Hullu yö -kappaleen sanoittaja, copywriter Jukka Välimaa, joka ehdotti Ilelle osallistumista euroviisukarsintoihin. Kun sävellys oli valmis, Ile kutsui Kaija Kärkisen laulamaan demon. Ei mennyt pitkään, kun Yleisradiosta otettiin yhteyttä Ile Kallioon. Esiraati oli ihastunut sekä kappaleeseen että myös sen laulaneeseen solistiin, ja Kalliolta kysyttiin, että tulisihan tämä samainen laulaja esittämään kappaleen myös euroviisukarsintoihin. Kaija Kärkinen joutui miettimään päätöstä, sillä hän piti itseään ensisijaisesti näyttelijänä, eikä ollut koskaan ajatellut nousevansa laulajana julkisuuden valokeilaan. Lopulta hän kuitenkin suostui.
Suomen euroviisukarsinnat 1991 järjestettiin Turun suuressa Typhoon-hallissa 2. maaliskuuta. Mukana oli 10 sävellystä ja esiintyjien joukossa olivat muun muassa viisukonkarit Riki Sorsa ja Kirka. Suurimman ennakkosuosikin viittaa kantoi harteillaan kuitenkin Suomen kansan suuresti rakastama Arja Koriseva, joka kilpaili peräti kahdella kappaleella. Lopullisen valinnan suoritti 12-henkinen asiantuntijaraati, joka äänesti Suomen kansan suosikkilaulajien sijaan kärkikaksikkoon kaksi laulavaa näyttelijää: Samuli Edelmann sijoittui toiseksi laululla Peggy, ja voiton vei Hullu yö, jonka esitti suurelle yleisölle tuikituntematon Kaija Kärkinen. Erityisesti Kaija Kärkinen sai raadilta kiitosta karismaattisesta lavatyöskentelystä. Yleisesti kuitenkin otaksuttiin, että voitto olisi mennyt toiseen osoitteeseen, jos Suomen kansa olisi saanut yleisöäänestyksellä päättää tuloksen. Arja Koriseva oli saanut yleisöltä suurimmat suosionosoitukset, ja lisäksi toiseksi sijoittunut kappale Peggy nousi suureksi hitiksi, siinä missä Hullua yötä ei noteerattu hittilistoilla juuri ollenkaan.
Kaija Kärkinen ja Ile Kallio olivat jo hyvissä ajoin ennen Euroviisuja kirjoittaneet yhdessä albumillisen musiikkia. Suomen suurin levy-yhtiö Fazer julkaisi keväällä 1991 albumin nimellä Mustaa vettä. Levy-yhtiöstä kuitenkin varoiteltiin, että levyn menestys voi jäädä vaisuksi, jos menestystä Euroviisuista ei tule, ja valitettavasti tämä uhkakuva myös toteutui. Hullusta yöstä levytettiin samalla myös englannin- ja italiankieliset versiot.
Rooman Eurovision laulukilpailut toukokuulta 1991 muistetaan lähinnä kaoottisista järjestelyistään, mistä myös Suomen delegaatio sai kärsiä. Logististen ongelmien takia Suomen toinen lehdistötilaisuus peruttiin kokonaan. Suurimman murheenkryynin aiheutti kuitenkin euroviisuorkesteri, jonka kitaristi ei millään oppinut Hullun yön kitarariffiä. Ensimmäisten harjoitusten jälkeen Ile Kallio ehdotti kapellimestari Olli Ahvenlahdelle, että hän menisi itse opettamaan kitaristille kädestä pitäen, kuinka sävellyksen teema soitetaan. Ilen opeista huolimatta soitto ei edelleenkään sujunut aivan nuottien mukaan. Suomi oli arvottu esiintymään viisufinaalissa numerolle 16. Kaijan lisäksi Suomen delegaatioon kuuluivat taustalaulajat Pirjo Aittomäki, Anita Pajunen ja Pemo Ojala, joiden vastuulla oli myös esityksen koreografia.
Äänestys sujui Suomen osalta perinteiseen tapaan hyvin vaisusti: tuloksena oli vain kuusi pistettä, jotka oikeuttavat kolmanneksi viimeiseen sijaan. Vain kolme raatia oli sijoittanut Hullun yön kymmenen parhaan joukkoon: Islannilta ja Kreikalta tuli kummaltakin yksi piste, irlantilaiset sen sijaan muistivat kappaletta peräti neljällä pisteellä. Kaija Kärkinen piti itse euroviisukokemustaan kurkistuksena maailmaan, jota hän ei lainkaan kokenut omakseen, sillä hän piti vielä tässä vaiheessa itseään näyttelijänä eikä iskelmälaulajana.
Vaikka Kaija Kärkinen elättikin viisujen jälkeen itsensä näyttelijänä, hän jatkoi myös musiikintekemistä Ile Kallion kanssa. Kaija ja Ile löivät hynttyyt yhteen myös yksityiselämän puolella. Vuonna 1994 he saivat sitkeän yrittämisen jälkeen levytyssopimuksen AXR-levy-yhtiöltä. Tarkoituksena oli julkaista 12 raitaa sisältänyt albumi. Aivan viime hetkillä syntyi vielä yksi bonuskappale: Sade. Ja kuinka ollakaan juuri tuosta “ylimääräisestä” kappaleesta nousi suuri menestyshitti, jota pidetään nykyään Kaijan ja Ilen läpimurtohittinä. Vuonna 1994 ilmestynyt albumi Sade oli suuri menestys, jota myytiin yli 70 000 äänitettä. Kaijan ja Ilen esittämä aikuiseen makuun suunnattu pop-musiikki vetosi suomalaisiin 90-luvulla erinomaisesti, sillä heillä oli useita radiohittejä ja lisäksi myös heidän kolme seuraavaa albumiaan myivät kultaa. Parivaljakolla työnjako on ollut jo pitkään vakiintunut: Ile säveltää ja Kaija laulaa ja sanoittaa. Vuonna 1998 he osallistuivat uudestaan Suomen euroviisukarsintoihin kappaleella Maailman laitaan. Tähän päivään mennessä Kaija ja Ile ovat julkaisseet yhteensä jo 11 albumia. He ovat kynäilleet musiikkia muillekin artisteille, ja esimerkiksi Marita Taavitsainen osallistui vuonna 2006 Suomen euroviisukarsintoihin heidän kappaleellaan Enkeli itkee.
Karsinnan kakkonen: Samuli Edelmann - Peggy (ylen Elävä arkisto)
Kaija Kärkinen Spotifyssa

