dennispizza kirjoitti: ↑31 Maalis 2021, 19:45
Onkohan tälläsestä listasta yleisviisuversiota. Mikä viisu kautta historian voittaisi? Edes We are the winners ei varmaan pärjäisi Voillan huipputulokselle.
Muistelen, että aiemminkin on asiaa arvuuteltu, mutten haulla löytänyt. Ensimmäisenä mieleen tulee Love (Liettua 2009), joka Diggiloosta laskettuna sisältää otsikkonsa 54 kertaa. Loppukilpailuversiossa viimeisessä kertsissä kieli vaihdettiin venäjään, joten live-esityksessä kappaleen nimi esiintyi kai 33 kertaa. Donnan ja Joen melkein samanniminen viisu Love? (Irlanti 2005) menee siis live-versiona ohi 51 lovella.
Miten otsikon esiintymät lasketaan, jos otsikon sisällä on toistoa. Saavatko otsikon esiintymät mennä limittäin? Esimerkki: Suomi 1992. Sisältääkö säe "Yamma yamma yamma yamma yamma yamma yamma ya" kappaleen otsikon kolme vai kuusi kertaa?
^Diggiloosta laskettuna 36 kertaa. Samasata paikasta laskemalla samaan pääsi ainakin Ted Gärdestadin Satellit.
La, la, la taitaa olla vähän hankala tapaus kun laat eivät tule than samoissa kolmen ryppäissä kuin nimessä. Sama lähde (diggiloo) kertoisi että liveversiossa oli 123 la:ta, josta kolmella jakamalla tulisi 41 mutta meneeköhän tuo ihan niin käytännössä...
Vielä eilen moni piti tätä päivää tulevaisuutena, mutta huomenna se on jo historiaa
Euroviisuäänestyksissä on ollut käytössä erilaisia tie-break -mentelmiä. 2010-luvulla jokaiselle kilpailuesitykselle on määritelty oma sijoituksensa, eli toisin sanoen saman pistemäärän saavuttaneiden esitysten kesken sovelletaan tie-break-sääntöä, joka asettaa ne keskinäiseen järjestykseen. (Esimerkiksi vuoden 2012 finaalissa Makedonia ja Romania saivat molemmat 71 pistettä ja Romania sijoittui sijalle 12 ja Makedonia sijalle 13. Samaisessa kilpailussa Kypros ja Ukraina saivat 65 pistettä; Ukrainalle sija 15 ja Kyprokselle sija 16.)
Aikaisemmin tie-breakiä pyrittiin soveltamaan vain silloin, jos sen avulla ratkaistiin jotain aidosti merkittävää: kilpailun voittaja tai viimeinen jatkoonpääsijä joko semifinaalista jatkoon tai seuraavan vuoden viisuihin välivuosien aikana (tai suora finaalipaikka seuraavan vuoden viisuihin kun käytössä oli yhden semifinaalin formaatti). Silloin "virallisesti" saman pistemäärän saavuttaneille esityksille usein määriteltiin vain yksi sijoitus. Esimerkiksi vuonna 2004 Kypros ja Ruotsi saivat 170 pistettä ja tietokannoissa molemmille on ilmoitettu viides sija tai jaettu viides sija. Tie-break -sääntöä sovellettaessa Kypros olisi sijoittunut viidenneksi ja Ruotsi kuudenneksi. Tie-break -menetelmä on toki ollut käytössä viisulähetyksen pistetaulukossa, jossa Kypros asettui Ruotsin edelle.
Vasta äskettäin lukiessani Pohjolan asiantuntevimman viisutietäjän blogia minulle selvisi, että tie-break -menetelmä, jossa vertailtiin pistemääriä tuli käyttöön vasta vuonna 1988. Sitä ennen käytössä oli tie-break -sääntö, joka säädettiin alun perin vuonna 1970, mistä on maininita muun muassa Kuppilan Viisuhistoria-osion viestissä. Mikäli viisuäänestys olisi vuoden 1969 tavoin päätynyt kärjessä olevien maiden tasapisteisiin, viisuäänestyksessä olisi koittanut toinen kierros, jossa muut kuin kärjessä olevat maat olisivat äänestäneet uudestaan näiden maiden välillä. Tätä ei sovellettu Eurovision laulukilpailuissa koskaan, mutta esimerkiksi vuoden 1978 Melodifestival ratkaistiin tällä tavalla. Yhdentoista alueraadin äänestys päättyi Björn Skifsin sekä Kikki Danielssonin ja kumppaneiden tasapeliin. Molemmat kilpailijat saivat tasan 100 pistettä. Tasapeli ratkaistiin ottamalla uudestaan yhteys alueraateihin, jotka ilmoittivat kummasta esityksestä pitivät enemmän. Björn Skifs oli kahdeksan alueraadin suosikki ja täten hänet valittiin Ruotsin viisuedustajaksi.
Tämä anekdootti on sikälikin kiinnostava, että tie-break -sääntöä rukattiin juuri vuodeksi 1988, jolloin Euroviisujen voitto ratkesi vain yhdellä ainoalla pisteellä. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1969 tasapeli oli lähempänä kuin aikaisemmin.
Olen itsekin joskus soveltanut tätä vuonna 1988 säädettyä ja vuoden 1991 tasapelin ratkaissutta tie-break -sääntöä kirjoittaessani vanhemmasta euroviisuhistoriasta. Esimerkiksi olen saattanut kirjoittaa, että I treni di Tozeur (Italia 1984) sijoittui kuudenneksi, koska tuon tie-break -säännön mukaan samaan pistemäärään yltänyt Avanti la vie (Belgia 1984) pärjäsi paremmin ja täten se ansaitsisi viidennen sijan. Yhtä lailla olen ajatellut, että vuonna 1978 Suomen Seija Simola sijoittui kolmanneksi viimeiseksi ja Turkin Nilüfer & Nazar toiseksi viimeiseksi. Molemmat saivat äänestyksessä kaksi pistettä, mutta Seijan suurin pistemäärä oli suurempi, koska hän sai kaksi pistettä, kun taas Turkki sai kahdesti yhden pisteen. Nyttemmin opin, että ajattelutapani on ollut anakronistinen, eikä ole syytä soveltaa tuota tie-break -sääntöä ennen vuoden 1988 viisukilpailuja.
Vuonna 1988 säädetty tie-break -sääntö oli voimassa vuoteen 2003 asti. Vuodesta 2004 alkaen tasatilanteessa paremmin pärjäsi esitys, joka sai useammalta maalta pisteitä. Puhelinäänestyksen aikakaudella tämä olikin oikeudenmukaisempi ratkaisu. Vuoden 2002 Euroviisuihin viimeisen paikan sai Latvia, joka oli edellisen vuoden Euroviisuissa saavuttanut yhtä paljon pisteitä (16) kuin Alankomaat. Latvian osallistumisen ratkaisi tie-break -sääntö. Latvian pistesaldo 2001: naapurimaa-Virolta 8 pistettä ja naapurimaa-Liettualta 8 pistettä. Alankomaiden pistesaldo 2001: 6 + 5 + 4 + 1 pistettä neljältä satunnaiselta maalta Euroopan eri laidoilta. Meniköhän ihan reilusti?
Jos joskus elämänsä voisi vaihtaa unelmaan.
E troco a minha vida por um dia de ilusão.
^Noin John Kennedy O´Connor väittää virallisessa viisuhistoriakirjassaan Euroviisut - virallinen historia (Ajatus Kirjat, 2006). Suora lainaus kirjan sivulta 127:
Vuodesta 1970 vuoteen 1988 asti viisusäännöissä sanottiin, että tasapelin sattuessa molemmat kärkipaikan kappaleet tuli esittää uudelleen ja sitten muut maat äänestäisivät niistä voittajan. Vuonna 1989 sääntöä kuitenkin muutettiin siten, että eniten täysiä pisteitä saanut maa voitti tasapelitilanteessa. Mikäli täysiä pisteitäkin oli saatu yhtä paljon laskettaisiin, kuinka monta kertaa maat olivat saaneet 10 pistettä. jos tässäkin tilanteessa oltiin vielä tasoissa, molemmat saisivat pitää viisuvoittonsa.
Ja vuonna 1991:hän sekä Ruotsi että Ranska saivat neljästi täydet 12 pistettä, ja vasta kymmenen pisteen sääntö ratkaisi kisan Ruotsin hyväksi. Jos siis vuonna 1989 olisi ajateltu, että 12 pisteiden jälkeen se lopulta kuitenkin ratkeaa, vuonna 1991 olisi siis ilmeisesti ollut kaksi voittajaa.
Mitä muuten tasapisteisiin kärkisijoilla tulee, niin eikös jonkun legendan mukaan vuonna 1969 juontaja Laurita Valenzuela ollut juuri ennen viisulähetystä kysynyt äänestyksen viralliselta valvoja Clifford Brownilta, mitä tehdä, jos kärjessä olisi tasapeli, mihin Brown oli vastannut, että sellaista ei tapahdu koskaan.
Tästä ensimmäisen sivun vastauksesta tuli mieleeni kysymys, joka on osittain käänteinen: Mikä on korkein sijoitus, joka on saavutettu ilman 8-, 10- ja 12-pisteisiä? Eli maa ei ollut minkään toisen maan kärkikolmikossa kyseisenä vuonna.
jee euroviisut kirjoitti: ↑30 Kesä 2020, 16:12^Vuoden 2008 finaalissa jokainen kilpailija oli vähintään yhden maan äänten kärkikolmikossa
I’m pretty funny
But the jokes on me
Cause no one ever takes me seriously
^Baltiaan taitanee mennä molemmat, LT United toki toinen vuodelta 2006 ja olisiko Bonaparti.lv ollut Latvian pumpun virallinen nimi sitten siitä seuraavana vuonna?
Tämän viestin lähetti Kuolonkurki, joka on hylkäyslistallasi.
Tässä haettiin nimenomaan Latviaa 2007 (Bonaparti.lv) ja Tšekkiä 2009 (Gipsy.cz). Kuolonkurki tiesi ensimmäisen, Serdu toisen. Liettuan LT United sisältää kyllä maan kaksikirjaimisen ISO-koodin, mutta isoilla kirjaimilla eikä internet-tunnuksena. Ja on myös maa, jolla nämä koodit poikkeavat toisistaan: Isolla-Britannialla kaksikirjaiminen ISO-koodi on GB (Great Britain), mutta internet-maatunnus .uk (United Kingdom).
^Kun vuonna 1965 kymmenentenä äänestänyt Ruotsi oli äänestänyt, seitsemän maata (Espanja, Irlanti, Saksa, Belgia, Ruotsi, Suomi ja Jugoslavia) olivat vielä nollilla.
Höh. Kysymyksen luettuani pidin itsestään selvyytenä, että ennätyksen on oltava ajalta, jolloin käytössä olleen kitsaan pisteytysjärjestelmän takia joka vuosi useita maita jäi nollille. Mutta nyt kun katsoin 12 points -aikakaudelta niin tosiaan. Vuonna 1994 kun kymmenentenä äänestänyt Viro oli äänestänyt, kahdeksan maata (Suomi, Kroatia, Sveitsi, Viro, Romania, Alankomaat, Slovakia ja Liettua) oli vielä nollilla.
Mitkä ovat ne kaksi viisuvoittajaa, jotka eivät olleet pisteidenlaskun aikana johdossa missään vaiheessa ennen loppua eli puhelinäänestysosuutta? Ja mikä nykysysteemin (2016 alkaen) voittajista oli johdossa raatiäänten aikana vain yhden ainoan kierroksen ajan? Entä mikä vuosien 1957-1970 ja mikä vuosien 1974-2015 voittajista oli vähimmän määrän äänestyskierroksia kärjessä?
^Jamala ei johtanut vuoden 2016 finaalin pisteidenlaskua missään vaiheessa raatiäänten lukemisen aikana (tosin oli Bosnian raadin täysien pisteiden jälkeen vain pisteen päässä johtoasemasta) eikä Måneskin vuoden 2021 pisteidenlaskua. Duncan taas johti vuoden 2019 raatipisteidenlaskua vain ensimmäisenä äänestäneen Portugalin äänten jälkeen.
Jälkimmäiseen kysymykseen en nyt ehdi etsiä vastausta.
^ No minä voin puolestasi vastata siihen: vuosien 1957-1970 aikana Ranska 1960 ja Alankomaat 1969 (yksi vuoden jaetuista voittajista) olivat vain kolmen kierroksen ajan vähintään jaetulla kärkipaikalla. Tuo oli ennen Jamalaa ennätys. Vuosina 1974-2015 puolestaan Norja 1985 oli johdossa vain viiden äänestyskierroksen ajan.
EscUnitedin sivustolta löytyi juttu taustalaulajista. Sen mukaan se varsinainen Shady lady eli Ukrainan 2008 jokseenkin näkymättömäksi naamioitu taustalaulaja Marina Ahverdova esiintyi myös Eva Rivasin taustalaulajana vuonna 2010, ja tällä kertaa pääsi esiinkin. Eli daami tässä.
Mitkä kolme maata ovat osallistuneet Euroviisuihin joka kerta semifinaaliajalla (2004 alkaen), mutta eivät ole päässeet kertaakaan suoraan finaaliin vaan ovat aina kisanneet semeissä?
^ Totta. Jokaiseen semifinaaliajan 18 kilpailuun osallistuneista maista...
...yhden kerran suoraan finaalissa ovat olleet Alankomaat (2021i), Albania (2005), Belgia (2004), Islanti (2004), Latvia (2006), Liettua (2007), Suomi (2007i) ja Sveitsi (2006).
...kaksi kertaa suoraan finaalissa ovat olleet Irlanti (2004, 2007), Israel (2006, 2019i), Malta (2005, 2006) ja Tanska (2006, 2014i).
...kolme kertaa suoraan finaalissa ovat olleet Kreikka (2005, 2006i, 2007) ja Norja (2004, 2006, 2010i).
...viisi kertaa suoraan finaalissa on ollut Ruotsi (2004, 2005, 2007, 2013i, 2016i).
Muista ei-Big 5 -maista ne, jotka eivät ole kertaakaan päässeet suoraan finaaliin, ovat:
* Andorra, joka debytoi vuonna 2004 ja on jättänyt kaikki viisut vuodesta 2010 alkaen väliin (ei ole päässyt edes semifinaalista kertaakaan finaaliin)
* Bulgaria, joka debytoi vuonna 2005 ja jätti vuosien 2014-15 ja 2019 viisut väliin
* Georgia, joka debytoi vuonna 2007 ja jätti diskaamisen jälkeen vuoden 2009 viisut väliin
* Monaco, joka on jättänyt kaikki viisut vuodesta 2007 alkaen väliin (ei ole päässyt edes semifinaalista kertaakaan finaaliin)
* Montenegro, joka debytoi vuonna 2007 ja jätti vuosien 2010-11 ja 2021 viisut väliin
* San Marino, joka debytoi vuonna 2008 ja jätti vuosien 2009-10 viisut väliin
* Slovakia, joka palasi viisuihin vuonna 2009 ja on jättänyt kaikki viisut vuodesta 2013 alkaen väliin (ei ole päässyt edes semifinaalista kertaakaan finaaliin)
* Tšekki, joka debytoi vuonna 2007 ja jätti vuosien 2010-14 viisut väliin
* Unkari, joka palasi viisuihin vuonna 2005 ja jätti vuosien 2006, 2008-10 ja 2021-22 viisut väliin
* Valko-Venäjä, joka suljettiin viisuista ennen vuoden 2021 kilpailua ja viisujen jälkeen myös EBUsta. Yhden kerran suoraan finaalissa ovat olleet:
* Armenia (2007), joka debytoi vuonna 2006 ja jätti vuosien 2012 ja 2021 viisut väliin
* Australia (2015), joka debytoi kutsuvierasmaana suluissa mainittuna vuonna
* Azerbaidžan (2012i), joka debytoi vuonna 2008
* Kroatia (2006), joka jätti vuosien 2014-15 viisut väliin
* Kypros (2005), joka jätti vuoden 2014 viisut väliin
* Moldova (2006), joka debytoi vuonna 2005
* Puola (2004), joka jätti vuosien 2012-13 viisut väliin
* Portugali (2018i), joka jätti vuosien 2013 ja 2016 viisut väliin
* Serbia (2008i), joka nähtiin ensi kerran itsenäisenä valtiona 2007 ja joka jätti vuoden 2014 viisut väliin
* Edellisen edeltäjä Serbia ja Montenegro (2005), joka vetäytyi karsintasotkun jälkeen vuoden 2006 viisuista (joissa maa olisi myös ollut suoraan finaalissa) hieman ennen hajoamistaan. Kaksi kertaa suoraan finaalissa ovat olleet:
* Bosnia-Hertsegovina (2005, 2007), joka jätti vuosien 2013-15 ja kaikki viisut vuodesta 2017 alkaen väliin
* Itävalta (2004, 2015i), joka jätti vuosien 2006 ja 2008-10 viisut väliin
* Turkki (2004i, 2005), joka on jättänyt kaikki viisut vuodesta 2013 alkaen väliin. Kolme kertaa suoraan finaalissa ovat olleet:
* Romania (2004, 2006, 2007), joka diskattiin vuoden 2016 viisuista
* Ukraina (2005i, 2007 ja 2017i), joka jätti vuosien 2015 ja 2019 viisut väliin. Neljä kertaa suoraan finaalissa on ollut:
* Venäjä (2004, 2005, 2007, 2009i), joka suljettiin tämän vuoden viisuista ulkopuolelle ja oli sitä ennen jättänyt vuoden 2017 viisut väliin.
Lyhenne i vuosiluvun perässä tarkoittaa isäntämaata.
Viimeksi muokannut MIH96, 12 Loka 2022, 16:35. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Osa näistä eivät ihan euroviisuihin liity, mutten löytänyt parempaakaan paikkaa. Mikä yhdistää seuraavia henkilöitä: Aleksi Vähäpassi, Paradise Oskar, Mikko Sipola, Sandhja Kuivalainen ja Matt Terry?
^Tämä on nyt ihan puhdas arvaus, joka perustuu vain siihen, että ne nimet, jotka tuolta listalta tunnistin, olivat Paradise Oskar, Sandhja Kuivalainen ja Matt Terry. Kaikki ovat kilpailleet samassa kilpailussa kuin Saara Aalto?
^ Kaikki he olivat voittajia kilpailuissa, joissa Saara Aalto sijoittui toiseksi. Aleksi Vähäpassi voitti Suomen Talentin 2007 ja Mikko Sipola taas kruunattiin ekan The Voice of Finlandin voittajaksi 2012.