Viisukuppila

Kaksi viisu-unta yössä.

1. Olin Dysseldorfissa. Jossakin kaukana merenrannalla (siis se oli sellainen kreikkalaistyyliin rakennettu pikkukylä jossain vuorenrinteellä. ) näkyi huikean iso öljytankkeri ja riensin alas katsomaan sitä. Totesin pian että vaikka laiva oli varmaan 100 metrin päässä rannasta, sen nokka oli ihan pääni vieressä. Kohta huomasin että laivan kannelta vilkutti paljon kuppilalaisia ja säikähdin. Sitten lähdin juoksemaan karkuun (unen epäloogisin kohta ) äkkiä omaan hotellihuoneeseeni. Hmm...
Sitten tuli semifinaali-ilta ja totesin etten omista lippuja! Kipaisin läheiseen lippukauppaan anelemaan olisiko siellä vielä semilippuja jäljellä. No eipä ollut ja menin itkemään lohduttomasti areenan eteen kun kaikki muut menivät sisälle nauttimaan.

2. Olin eräällä Porvoolaisella ulkoilualueella kun näin, että jostain jokirannasta päin alkoi tulla luokkalaisiani ajaen polkupyörällä takaperin. He kaikki lauloivat yhteen ääneen Haba Haba, V*ttu ja Per*ele. Ihmettelin mikä niillä oli ja sain kuulla että jokirannassa joku niiden kaveri oli viety medihelillä pois kun se putosi jokeen. Noh, ei siinä mitään. Otin polkupyöräni ja liityin heidän seuraansa laulamaan Haba Habaa vähän eri sanoilla.

On kivaa olla sairas, näkee jänniä unia.

Nyt on ihan pakko muuttaa vähän aamurytmiä, että muistan tämän unen.

Olin Porvoon citymarketissa, ja yhtäkkiä näin nimierkki Tonin siellä. Ajattelin moikata häntä, mutta hän kävikin käsiksi. Toni repäisi hupparini narun ja alkoi piiskata minua sillä huutaen jotain "mitä sä oikein yrität". Sitten hän kaivoi jotain tuoleja ja pöytiä ja alkoi viskoa niitä päälleni. Makasin maassa koko ajan... Kohta Toni tuli hieman lähemmäs ja sain kiskaistua hänet jalasta maahan ja heitin yhden tuolin hänen päälleen ja pingoin äkkiä karkuun.
Juoksin ilmeisesti aika pitkään, nimittäin pääsin tätini mökille (sinne on Porvoon keskustasta 30 km), mutta mökin sisällä olikin kuppilalaisia (Viulu-ukko, jee euroviisut, riksa ja Prinsessa nyt ainakin), ja he päästivät minut turvaan. He hoitivat mustelmiani ja kun Toni viimein jonkun risun kanssa tuli paiskomaan ovea, otti Viulu-ukko kiväärin seinältä ja ampui sillä ilmaan sanoen "takaisin ei ole tulemista". Toni kipitti pois ja Viulu-ukko tuli minun luokseni lohduttumaan "älä välitä, se on ollut tollanen koko päivän".

Ja siihen loppui uni... Siis mitä hittoa...

Mä en kestä liian luovia viisu-unia.

Ör. Tylsäuninen: Istuin rappusilla, Paradise Oskar käveli ohi ja sanoin sille morjens. Loppu.

^ Tollaset ihmeunet on just parhaita!