Trex kirjoitti:
Oman puoluekokousviittaukseni tarkoitus oli lähinnä vihjata, että ehkäpä suuri yleisö katsoo mielummin tasapainotetun koosteen (nyt nähty esikatselu vs. puoluekokousväläykset uutisissa) kuin täyspaketin, jonka vannoutuneet fanit ja muut asiasta kiinnostuneet saavat tarvittaessa nähtäväkseen pääkanavien ulkopuolelta (YLE Extra vs. puoluekokous YLE24:ssä.)
Mutta kuten jo totesin, analogia oli silti niin pielessä kuin se vain olla voi. Vaihtoehtoinen puoluekokousten esitystapasi vaatisi megalomaanisen paljon lisää ohjelma-aikaa peruskanavilta. Vaihtoehtoinen euroviisuesikatselujen esitystapa ei vaadi ollenkaan lisää ohjelma-aikaa, jopa hieman nykyistä vähempi riittäisi. Tyystin eri asioita.
Trex kirjoitti:Timoteus kirjoitti:Tässä nyt tehdään se virheajatus, että ajatellaan kommenttien jotenkin automaattisesti kuuluvan formaattiin. Esikatseluohjelman formaatinhan YLE voi päättää ja keskustelua käydään juuri siitä, millainen sen formaatin pitäisi olla. Minun ja useimpien muiden mielestä mitään kommentteja ei välttämättä tarvita ollenkaan.
Samoilla perusteillahan voidaan tehdä "virheajatus", että kommentit eivät nimenomaan kuulu formaattiin. Kyse on makuasioista, joista voitaisiin varmasti kiistellä loputtomasti ilman, että mikään osapuoli kostuisi asiasta.
Minä en ole tehnyt väitettä euroviisuesikatselujen oikeasta formaatista. Sinä teit siitä nimenomaisen väitteen ja esitit hatusta vedettynä totuutena, että sekä videot että kommentit (molemmat tarpeen mukaan leikeltynä) kuuluvat siihen. Sen jälkeen aloit allokoida lähetysaikaa tämän itse keksimäsi totuuden mukaisesti. Tällä pidät todistettuna, ettei videoita olisi voinutkaan näyttää kokonaan. Johtopäätös on räikeän virheellinen, koska sen lähtökohtakin on sitä. On muitakin tapoja esittää euroviisujen esikatselut.
Trex kirjoitti:Nyt nähdystä esikatselusta oli selvästi tehty mahdollisimman suurta joukkoa kiinnostava lähetysajan puitteissa: näytettiin videopätkät ja kevennettiin viihdeohjelmaa vieraiden kommenteilla. Uskonpa ohjelman saaneen näin mahdollisesti enemmän katsojia kuin se olisi saanut pelkillä videoilla. (Katsoohan esimerkiksi moni Idolsin alkupään jaksoja nimenomaan surkuhupaisten yrittäjien JA tuomarien tylyjen kommenttien takia.)
Ensinnäkin minun on korostettava, että euroviisut kilpailuna on täysin erityyppinen kuin Idols. Minun tekee pahaa nähdä näitä kahta rinnastettavan. Kuuluipa euroviisujen formaattiin mikä tahansa, siihen ei kuulu kenenkään nolaaminen eikä kenenkään kärsimys. Vaikka niillä, kieltämättä todistetusti, saa kerättyä katsojia todella paljon, euroviisujen ei tule ottaa sitä linjaa, ei vaikka koko kansa ei sen jälkeen muusta puhuisi kuin viisuista. Sieluaan ei pidä myydä mistään hinnasta. Ei se linja tietenkään (ja onneksi) edes ole tuosta vain Suomen otettavissa, jos muut osallistujat haluavat pitää kilpailun happy happy joy joy -festarina.
Tämän sanottuani en ole ollenkaan vakuuttunut, että moinen linjanmuutos edes toimisi. Euroviisuilla on jo vakiintunut imago. Euroviisut on mammuttimainen laiva, jota on todella hidas kääntää. Kukaan ei muuta mielipidettään
euroviisuista siksi, että sen esikatseluohjelmassa on joku nasevakielinen kommentaattori.
Mutta asiaan. Väitit, että käytetty esikatselujen toteutustapa tuo lisää katsojia. Tätähän voidaan yrittää tarkastella tähänastisten katsojalukujen valossa.
2006: ensimmäinen osa ei päässyt listoille (< 341 000), toinen osa 321 000. Tämänvuotinen formaatti, lähetykset lauantai-illan prime timessa.
2005: ensimmäinen ja toinen osa eivät päässeet listoille (< 295 000 ja < 221 000), kolmas osa 208 000. Heikin ja Jaanan juonnot, joka jaksossa kaksi vierasta, lähetykset lauantai-illan prime timessa.
2004: ensimmäinen osa 486 000, toinen osa 355 000 ja kolmas osa 300 000. Markus Kajon juonnot, videot näytettiin kokonaan, lähetykset torstai-illassa.
2003: jompikumpi osa ei päässyt listoille, toisen katsojaluku 306 000. Lähetykset lauantai-illan prime timessa. En muista formaattia mutta ilmeisesti videot näytettiin kokonaan (?). Suomi ei ollut mukana.
2002: toiselle osalle 320 000 katsojaa keskiviikkoiltana. Tuliko ensimmäinen osa edellisenä päivänä (jolloin se vähemmän katsojia saaneena ei ole listakelpoinen) vai viikkoa aiemmin (jolloin se ei päässyt listoille)?
Valaiskaa minua vuosien 2002 ja 2003 esikatseluformaateista, kiitos. Anyway, kuten näemme, eniten katsojia viimeisten viiden vuoden aikana keräsi vuoden 2004 ensimmäinen esikatseluohjelma, joka sisälsi silloin Suomen kappaleen ja jossa videot nähtiin kokonaan. Sen jälkeen vastaaviin katsojalukuihin ei ole ylletty. Vuonna 2005, jolloin muuten, ah, niin raskasta ja sietämätöntä videokavalkadia kevennettiin myös kommentein, nähtiin näiden vuosien katsojalukujen pohjanoteeraus.
Vuotta 2004 voi tietenkin pätevästi selittää Sillanpäällä mutta toisaalta vuonna 2006 oli Lordi. Silti esikatselujen katsojamäärät jäivät Sillanpän vuodesta jälkeen, vaikka esikatselujen ajankohta oli otollisempi. Kansainvälisen semifinaalin ääreen Lordi sen sijaan keräsi Sillanpäätä enemmän katsojia, vaikka siinä vertailussa Sillanpäällä oli etu. Ateenan semi kilpaili ensimmäisen neljänneksensä ajan miljoonakerhoon yltänyttä Leijonien MM-puolivälieräottelua vastaan (ottelun palkintojuhlallisuudet ja studioloppukommentit huomioon ottaen "neljännes" on lisäksi selvästi alakanttiin arvioitu, itse ottelun loppusummeri soidessa oli jo kulunut se neljännes) . Istanbulin semillä ei ollut kilpailijoina yleisömagneetteja.
Olipa siis miten oli, ei kommentointiformaatti ainakaan kahtena viime vuonna ole lisäkatsojia tuonut ollenkaan. Näyttäisi jopa siltä, että se on hieman vähentänyt katsojamääriä, etenkin kun otetaan huomioon, että Lauran ja Jarin vuosina esikatselut
eivät olleet prime timessa. Jos jonkin elämää suuremman teorian mukaan sopivalla tavalla "vaihtelevan" ohjelman pitäisi kerätä enemmän katsojia kuin "yksitoikkoisen", teoria kusee. Vain häveliäisyyteni estää kertomasta, minne päättävien tahojen pitäisi mielestäni sellaiset teoriat tunkea.
Trex kirjoitti:Nytkin kyse oli viihdeohjelmasta - ei videokavalkaadista.
Esikatselu oli
easy-to-watch-esittely tämän vuoden ehdokkaista suurelle yleisölle. Saattoipa se saada uusiakin ihmisiä kiinnostumaan viisuilusta.
![Silmänisku ;)](./../images/smilies/silmanisku.gif)
Miksi videokavalkadi ei voisi olla viihdeohjelma? Miksi samat kappaleet lavalle vietynä kuitenkin muodostavat hyvin suositun viihdeohjelman sellaisenaan? Miten tällä tavalla pätkityt videot (joista - edelleenkään - ei näytetty olennaista, vaan se redundantein puolisko kappaleista) saavat ketään innostumaan mistään?
Trex kirjoitti:Mikäli yleisöstä löytyy jo asiasta enemmän tai vähemmän kiinnostuneita, annettiin heille selvät ohjeet, mistä videot voi nähdä kokonaan (verkko ja Extra). Eikö videot ole riittävän hyvin tyrkyllä, jos ne ovat toukokuussa nähtävissä yhdeltä Suomen noin 15 maksuttomasta kanavasta?
Niin kauan kuin kolmannes kansasta (kai se suuruusluokka näillä tienoilla on?) ei ole vielä digi-tv-aikaan ehtinyt ja niin kauan kuin pelkästään diginä näkyvien kanavien keskimääräiset ja huippukatsojaluvutkin jäävät huomattavan paljon peruskanavien alle, on vastaus kysymykseesi yksiselitteisen kielteinen. Esimerkiksi
viime vuonna keskivertosuomalainen katsoi YLE TV1:tä keskimäärin 40 minuuttia päivässä, TV2:ta keskimäärin 34 minuuttia päivässä ja YLE:n muita kanavia (joita oli/on sentään kolme) yhteensä keskimäärin 2,6 minuuttia päivässä. Saman lähteen mukaan YLE24:n ja Yle Teeman päivätavoittavuus oli viime vuonna 6 % väestöstä, YLE:n pääkanavilla molemmilla ainakin 50 %. Kertoo karua kieltään siitä, miten hyvin digikanavalle haudatut ohjelmat ihmisiä tavoittavat.
Trex kirjoitti:Kuten taisin ensimmäisessä viestissäni tässä ketjussa mainita, pelkkien kokonaisten videoiden näyttäminen olisi todennäköisesti johtanut ohjelman sijoittamiseen primetimen ulkopuolelle. Eikös juuri silloin viisuvideot olisi ollut huonosti tyrkyllä näille ei-niin-viisufaniutuneille taviksille...?
![Silmänisku ;)](./../images/smilies/silmanisku.gif)
Olisi. En ole kuitenkaan vieläkään nähnyt mitään puoliksikaan uskottavaa perustetta, miksi hieman lyhempi, pelkistä musiikkivideoista koostuva ohjelma ei sopisi prime timeen. Ihmiset katsovat yksitoikkoisempiakin ohjelmia aivan ongelmitta sankoin joukoin prime timea ennen, prime timessa ja prime timen jälkeen. Niitäkin edellä listailin. Silläkin uhalla, että rakennan puhdasta slippery slope -argumenttia, milloin
niistäkin tehdään dramaturgisesti oikeaoppisia ja nykyistä huonompia. Odotan mielenkiinnolla kansan reaktioita, kun jääkiekon MM-loppuottelusta jokaista näytettyä peliminuuttia kohti tapahtumia ruoditaan studiossa kaksi minuuttia pelin ollessa koko ajan käynnissä, ettei lähetys vain olisi liian yksitoikkoinen.