ta1ja kirjoitti:Kun tätä vain kuunteli soittolistalta niin kuulosti kyllä löperölle renkutukselle. Tunnelma on aivan erilainen kuin tummanpuhuvalla visualisoinnilla saadaan aikaan. Kaikki hienous tulee siitä, biisi on - kuka vertasikaan only teardropsin sekametelisoppaan, niin samalainen hölkkä, mutta vähän vähemmän ärsyttävä.
Etkös ajatellutkin kuta kuinkin samaa Euphoriasta?
Keskinkertainen biisi, mutta visuaalisesti tyylikäs esitys.
Ja kuinkas kävikään.
Yleensä nämä edellisen vuoden voittajan esitystapaa kopioineet eivät ole menestyneet, mutta tekisikö Islanti poikkeuksen? Mielestäni taustascreenin kanssa pelataan tässä vahvemmin kuin Heroes:issa ja kappalekin on tarttuva ja suureen yleisöön varmasti hyvin iskostuva. Sinänsä kyllä allekirjoitan väitteen biisin keskinkertaisuudesta, vaikka Islanniksi tässä oli jotain aidosti viehättävääkin.
Mielenkiintoista kyllä, mutta minusta sekä Islanti että Norja ovat käyneet Loreenin laarilla: tarttuvaa modernia poppia, esityksen ja vähän biisinkin tuomaa mystisyyttä ja vahvaa laulua... Miksi juuri tänä vuonna palataan näihin Loreen tunnelmiin?
Edit:
Pakko vielä lisätä, tämä esityshän on kuin yhdistelmä edellisiä Pohjoismaisia voittajia:
Loreenin mystisyys ja tummanpuhuvuus
Only Teardropsin tarttuvuus, mukana laulettavuus ja eteenpäin rullaava meno
Heroesin tausta screenit ja visuaalinen idea