Timoteus kirjoitti: ↑24 Helmi 2022, 23:20
Historioitsija Jussi Jalosen kahden viikon takainen blogikirjoitus
Helmikuun tykit taustoittaa nykytilanteeseen johtanutta tapahtumakehitystä ja avasi ainakin minulle näkökulmia, joita en olisi tullut ajatelleeksi.
Hyvä oli, kannatti lukea.
Timoteus kirjoitti: ↑25 Helmi 2022, 07:02
sziget kirjoitti: ↑25 Helmi 2022, 03:10
Venäjällä koettiin, että länsi käveli toistuvasti sen yli kaikissa tärkeissä kysymyksissä. Ymmärrän tämän, koska ei se minustakaan lisää Euroopan turvallisuutta, että kaikki Venäjää ympäröivät maat kutsutaan avosylin Natoon, joka ajaa ensisijaisesti Yhdysvaltain etuja.
Olisiko Venäjän naapurimaiden pitänyt jättää hakematta vai Naton jättää hyväksymättä?
Ajattelin noin vuosia 2004-2013. Ensin Natoon liittyi seitsemän uutta jäsentä, joukossa Baltian maat. Se oli ehkä myös viimeinen hetki, jolloin Suomi olisi voinut liittyä ilman vakavia seurauksia. Myöhemmin Nato laajeni vielä neljällä maalla, mutta ne olivat vähemmän tärkeitä kuin Suomi. Tiedätään, ettei Venäjä pitänyt itälaajenemisesta. Sen mielestä Yhdysvallat oli luvannut kylmän sodan lopussa, ettei Nato laajenisi
tuumaakaan itään. Tulkinta voi olla liioiteltu muttei aivan tuulesta temmattu. Tämä on tärkein kysymys, jossa Venäjä katsoi tulleensa jatkuvasti ohitetuksi.
Monelle Euroopan maalle Nato-jäsenyys näyttäytyi elinehtona. Mutta viimeistään vuoden 2004 jälkeen lännen olisi pitänyt ottaa Venäjän näkemykset todesta. Jos Nato vielä laajenee, tehdään ensin riskianalyysi ja sanotaan tarvittaessa, että kerho on nyt täynnä, palataan asiaan joskus toiste. Valitettavasti Bushin Yhdysvaltojen Venäjän-tuntemus oli eskaritasoa, jenkit uskoivat voittaneensa kylmän sodan, maailmassa on vain yksi suurvalta ja se sanelee säännöt. Euroopassa tähän liittyi usein moraalinen hybris: koska Venäjä on paha ja epädemokraattinen, sitä ei pidäkään kuunnella. Että sori Putin, maailma on muuttunut, me ei pelätä teitä enää.
Timoteus kirjoitti: ↑25 Helmi 2022, 07:02
Venäjän naapurimaat haluavat ja ovat halunneet Natoon, koska niillä on monen vuosisadan kokemus Venäjän naapurina elämisestä ja Venäjän harjoittamasta suurvaltapolitiikasta. Putin juuri osoitti naapurimaiden pelot aiheellisiksi.
Putin osoitti, että kysymys oli koko ajan Ukrainasta, eniten juuri siitä. Tietysti kaikilla on "oikeus" pyrkiä Natoon ja hakea sieltä "turvatakuut" Venäjää vastaan. Mutta mitä sellaiset turvatakuut ovat, joiden tavoittelu johtaa sotaan? Oli myös oikeus valita kuten Suomi: uskottava oma maanpuolustus ja kelvolliset välit Venäjän kanssa. Jos Ukraina ei voinut asennoitua näin, Euroopan Nato-mahdit olisivat voineet tajuta tilanteen eikä ainakaan vongata sitä mukaan Venäjästä välittämättä.
Vuonna 2014 oli myöhäistä. Putinin Ukraina-seikkailu tuotti umpisolmun, jonka avaaminen oli lähes mahdotonta, vaikka uskon että yritettiin. Minskin sopimuksen toteutus ei sopinut millekään osapuolelle. Ukraina ei voinut tehdä myönnytyksiä Krimin anastuksen jälkeen. Venäjällä oli kuristusote eikä juuri tarvetta kompromisseihin. Länsi ilmaisi paheksuntaa pakotteilla, apua niistä ei ollut. Hölmöin on kuvitelma, että Venäjä ymmärtää vain voimaa, olisi pitänyt ottaa siltä ajoissa luulot pois. Ymmärtää toki voimaa, mutta diplomatia ja järkiperäinen neuvottelu olivat ainoa mikä saattoi toimia.
Timoteus kirjoitti: ↑25 Helmi 2022, 07:02
Toisaalta kuinka paljon Venäjän politiikassa on lopulta kyse Putinin henkilöstä? Jos Putin syrjäytetään, onko seuraaja sen parempi?
Maailmassa on paljon hankalia valtioita, joiden kanssa pitää jotenkin tulla toimeen. Uusi johtaja on aina uusi mahdollisuus. Yksinvaltiailla on se ikävä taipumus, että he muuttuvat lopulta diktaattoreiksi. Putin ei voi enää vetäytyä palatsiin nauttimaan miljardeistaan, hän taistelee nyt olemassaolostaan eikä se ole edes paranoiaa.
akfan33_ZZ kirjoitti: ↑25 Helmi 2022, 23:37
Mitäs jos Putin sais päähänsä tulla "rauhaa turvaamaan" myös meille jonkun tekaistun syyn takia.
Tulee, jos se kuuluu hänen suunnitelmaansa. Ei voi tietää. Näyttää siltä, että Ukraina on hänelle pakkomielle ja Suomi ei niin olennainen. Ukrainan voi kuvitella handlaavansa, sodan laajentaminen muualle olisi entistä itsetuhoisempaa.
If you only see one movie this year, it should be FRANKENHOOKER. - Bill Murray, 1990