CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Minulle tarjotaan kissoja , siis kohdennetusti markkinoidaan juuri minulle. Olen ajatellut että joskus otan vanhan maatiaisen tai pari, mutta nämä olisivat nuoria roturontteja kohta kotia vailla, selliasta rotua jota nyt juuri voisin ajatella (kaikkia en huolisi). Houkuttaisi, mutta toisaalta miten sitten pääsen lähtemään minnekään? Esimerkiksi kavereitten mökille (heilläkin on kissa, joten omien mukaan ottaminen ei ehkä ole hyvä idea). Vai repäisisinkö sitä kokonaan, vaihtaisin toisenlaiseen elämään ja rupeaisin kissaemoksi? Olen kyllä huomannut viihtyväni paremmin, kun on eläimiä. Pitäisi olla paremmat sosiaaliset verkostot niin saisi nuo hoitokuviot järjestettyä.
Rise, angel, shine, love!
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Ota vaan kissa, vaikutat kissaihmiseltä:)
Ja niitä sosiaalisia suhteita syntyy lisää, kun anelet hoitopaikkaa kaikilta tutuilta ja tuntemattomilta.
Vinkki: Monet lapsiperheet haluavat hoitoon eläimen muutamaksi päiväksi. Esimerkiksi meille oli juhlaa, kun naapurin kissa tuli kylään. Olen itse allerginen, mutta pyrin selviämään tilanteesta, kun näin, miten paljon lapset nauttivat eläimen seurasta.
Ja niitä sosiaalisia suhteita syntyy lisää, kun anelet hoitopaikkaa kaikilta tutuilta ja tuntemattomilta.
Vinkki: Monet lapsiperheet haluavat hoitoon eläimen muutamaksi päiväksi. Esimerkiksi meille oli juhlaa, kun naapurin kissa tuli kylään. Olen itse allerginen, mutta pyrin selviämään tilanteesta, kun näin, miten paljon lapset nauttivat eläimen seurasta.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Jos epäilyttää, ei kannata ottaa. Kissat sitovat omistajaansa niin paljon, että täytyy tehdä aika isojakin uhrauksia vapaa-ajan suhteen. Tottakai kissat pärjäävät yön yksin, mutta pidemmät reissut vaativat hoitajan eikä sellaisen löytäminen ole ihan helppoa. Lisäksi ainakin itse olen sen verran hysteerinen äiti, että en antaisikaan lemmikkejäni hoitoon kuin äärimmäisen harvoille.
Vaikea päätös, kumpaa arvostaa enemmän: vapautta mennä ja tulla miten haluaa vai sitä, että koti on enemmän koti, kun siellä on eläimiä. En todellakaan tiedä, miten aion tuon kysymyksen ratkaista, kun kissani joskus kuolevat (siihen todennäköisesti on kyllä vielä useita vuosia).
Vaikea päätös, kumpaa arvostaa enemmän: vapautta mennä ja tulla miten haluaa vai sitä, että koti on enemmän koti, kun siellä on eläimiä. En todellakaan tiedä, miten aion tuon kysymyksen ratkaista, kun kissani joskus kuolevat (siihen todennäköisesti on kyllä vielä useita vuosia).
Practically perfect people never permit sentiment to muddle their thinking.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
^Niin tunnen tuon sitovuus-aspektin kyllä, kun minullahan on ollut kissoja (vaikka koskaan en sellaista ole ottanut, niitä on vain tullut ). Vaikeinta on sitten, jos kissalla on jotain eirtyishuomiota vaativia sairauksia. Meillähän eksäni kanssa Sissi-kissa sairasti diabetesta viisi vuotta, ja tänä aikana pääsimme yhden kerran yhdessä reissuun, kun löytyi hoitaja joka osaa myös insuliinin pistämisen.
Olen kotona viihtyvää sorttia, mutta toisaalta viimeisen kissani kuoltua ajattelin, että nyt jos koskaan voisin sitten kokeilla sitä matkustamistakin. Eipä ole tullut käytyä muuta kuin Virroilla .
Olen kotona viihtyvää sorttia, mutta toisaalta viimeisen kissani kuoltua ajattelin, että nyt jos koskaan voisin sitten kokeilla sitä matkustamistakin. Eipä ole tullut käytyä muuta kuin Virroilla .
Rise, angel, shine, love!
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
On tässä sekin, että en ihan ymmärrä rotukissakasvatusta (vaikka ei se kissapuolella kai ole mennyt ihan sellaisiin ylilyönteihin kuin joidenkin koirarotujen kohdalla), ja mietin, haluaako sitä olla avuksi jonkinsorttisiin vaikeuksiin joutuneelle kasvattajalle.
Rise, angel, shine, love!
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Nyt minulla on tilapäiskissa, eli kaverit lähtivät matkalle ja jättivät omansa minulle hoitoon. Vähänkö olen tyytyväinen! Kissakin näyttää kotiutuneen tänne oikein mukavasti. Ja kun ei ole oma palvelusväki paikalla niin kelpuuttaa minut rapsuttelijakseen. Samanvärinen kuin kuppilan kissahymiö, eli tuollainen oranssinpunainen
Rise, angel, shine, love!
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
^ Kuulostaa mukavalta. Rapsutuksia kissalle!
You're not ugly, you are smart, talented
And have abilities to make the world better
And have abilities to make the world better
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Annoin nimikkorapsutukset
Rise, angel, shine, love!
- Tekoripset
- Kanta-asiakas
- Viestit: 1500
- Liittynyt: 26 Helmi 2011, 19:05
- Paikkakunta: Helsinki
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Meille tuli vähänaika sitten pelastamani kissanpentu, on sopeutunut uuteen kotiinsa hyvin
<3
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Tässä sitä taas ollaan kissan hoitotätinä. Sama rontti kuin viimeksi. Tuntuu muistavan talon tavat.Rousku kirjoitti:Nyt minulla on tilapäiskissa, eli kaverit lähtivät matkalle ja jättivät omansa minulle hoitoon. Vähänkö olen tyytyväinen! Kissakin näyttää kotiutuneen tänne oikein mukavasti. Ja kun ei ole oma palvelusväki paikalla niin kelpuuttaa minut rapsuttelijakseen. Samanvärinen kuin kuppilan kissahymiö, eli tuollainen oranssinpunainen
Rise, angel, shine, love!
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Ihan "katteeks käy" kaikkia, jotka voivat pitää kissaa.
Ottaisin viivana kissan, mutta allergia estää.
Lapsena totuin niin kissoihin, että vaikeaa on nyt elää ilman niitä.
Ottaisin viivana kissan, mutta allergia estää.
Lapsena totuin niin kissoihin, että vaikeaa on nyt elää ilman niitä.
- Viiksivallu
- Kanta-asiakas
- Viestit: 1596
- Liittynyt: 05 Huhti 2015, 22:27
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Lupauduin hoitamaan kaverini kissaa eräänä tulevana viikonloppuna. Saa nähdä, mitä siitä tulee, kun tämä kyseinen katti ja oma kissani ovat toistensa täydellisiä vastakohtia. Omani on arka ja nirso kuin mikä, se ei mau'u koskaan (paitsi ennen leikkausta juoksuaikoina), on täysiverinen sisäkissa, sekä turkiltaan pitkä ja takkuisuuteen taipuvainen. Kaverini kissa vaatii huomiota ja ulkoilutusta monta kertaa päivässä eikä sitä ole aina helppo saada valjastettua matkaan. Kaverini käsivarret ovat täynnä raapimajälkiä. Mutta on se niin soma.
I’m pretty funny
But the jokes on me
Cause no one ever takes me seriously
But the jokes on me
Cause no one ever takes me seriously
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Minäkin taas hoidan kissaa. Tätä kissaa hoidetaan niin, että asetutaan sänkyyn selälleen polvet koukussa peitto päällä, jolloin kissa ryömii jalkojen muodostamaan telttaan. Lisäksi pitää täyttää ruoka- ja juomakuppi sekä siivota hiekkalaatikko.
Ei tässä muuta, mutta kissa on eräällä kesämökillä (jossa siis minäkin), ja on vähän orpo olo kun ei ole mitään kulkuvälinetta . Kaverit jättivät tänne, kun lähtivät kaupunkiin hoitamaan parit asiat, enkä tiedä milloin tulevat takaisin . No, sähköä tulee ja vettäkin, ja osaan lämmittää puilla. Ehkä lähden kohta kokeilemaan, löytyisikö järvestä myös ahven. Tuo kissa pitää niistä kovasti.
Ei tässä muuta, mutta kissa on eräällä kesämökillä (jossa siis minäkin), ja on vähän orpo olo kun ei ole mitään kulkuvälinetta . Kaverit jättivät tänne, kun lähtivät kaupunkiin hoitamaan parit asiat, enkä tiedä milloin tulevat takaisin . No, sähköä tulee ja vettäkin, ja osaan lämmittää puilla. Ehkä lähden kohta kokeilemaan, löytyisikö järvestä myös ahven. Tuo kissa pitää niistä kovasti.
Rise, angel, shine, love!
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Hoitokissa marmattaa . Tätä se on aina ensimmäinen vuorokausi, sitten se alistuu kohtaloonsa . Ehkä minun pitää ottaa unilääke yöksi.
Rise, angel, shine, love!
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Voikohan kissakin olla telkkarin orja? Tuolla on nimittäin kotonaan töllö auki illat pitkät, ja nyt tuntuu että se on viihtynyt paremmin, kun minäkin avasin omani. Ei se sitä katsele, on toisessa huoneessa, mutta jos se jotenkin pitää siitä, että on ääntä . Nyt vain on se ongelma, etten saa mitään järkevää tehdyksi, sillä en ole tottunut taustamusiikkiin.
Rise, angel, shine, love!
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Tärkeintähän on, että kissa on tyytyväinen. Muuten ei hyvä heilu!
- TomppaJr
- Koordinaattori
- Viestit: 37556
- Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Kissamme ristiside meni poikki, kun se putosi kahden metrin korkeudesta kaapista. Oli ihan kamalaa olla sen kanssa eläinlääkärissä, kun se piti nukuttaa... Vaatii leikkaushoitoa, mutta onneksi kaikki varmaan menee hyvin. Huolestuttaa silti.
And when I cry I cry for both of us.
- TomppaJr
- Koordinaattori
- Viestit: 37556
- Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Kissa-päivitys: leikkaus meni hyvin ja jalka paranee mukavasti, mutta nyt kissamme ei syö. Sinne jäi taas kissa eläinlääkäriin... Vatsassa kuulemma jotain arkuutta, kun maukui matalalta kun sinne koskettiin.
And when I cry I cry for both of us.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Käytin kissani eläinlääkärissä. Kuten arvelimmekin, hänellä oli hammaskiveä ja ientulehdus. Asia hoidettiin pois alta ja hinta oli yllättävän kohtuullinen, noin 60 euroa.
Pakko sanoa se, kuinka paljon kiintyminen eläimeen vaikuttaa ainakin minuun. En pystynyt pitämään kiinni taikka katsomaan kun tälle annettiin piikkejä. Häntä sattui ja se aiheutti kirkaisun. Se sai jopa minut itkemään. Ehkä jollain tavalla tunnen lemmikkini tuskan. Ei tälläistä tapahdu minkään muun eläimen kohdalla. Onneksi siskoni oli paikalla pelastamassa.
Pakko sanoa se, kuinka paljon kiintyminen eläimeen vaikuttaa ainakin minuun. En pystynyt pitämään kiinni taikka katsomaan kun tälle annettiin piikkejä. Häntä sattui ja se aiheutti kirkaisun. Se sai jopa minut itkemään. Ehkä jollain tavalla tunnen lemmikkini tuskan. Ei tälläistä tapahdu minkään muun eläimen kohdalla. Onneksi siskoni oli paikalla pelastamassa.
Got a fire and a country heart
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Tuo "voi vee, mä oon paksuna!" -ilme kohdassa 1:10
Rise, angel, shine, love!
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Rise, angel, shine, love!
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
^Aaa voi ressuja!
Kuori mua pussikulli
Käsittääkseni pyramidi ei kuitenkaan ole selfie
Käsittääkseni pyramidi ei kuitenkaan ole selfie
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Kavereiden kissa (johon olen kovin mielistynyt ja toisinaan hoitanutkin) viedään radiojodihoitoon. Eli piikitetään radioaktiivista ainetta Hoitojakso kestää viidestä seitsemään päivää, ja sen aikana kissa säteilee niin paljon, ettei sen kanssa saa olla tekemisissä kuin parikymmentä minuuttia päivässä, ja silloinkin pitää olla suojavarusteet päällä. Kun kissa pääsee takaisin kotiin, se säteilee edelleen niin paljon, että sitä pitää hieman kartella, ei saa pitää sylissä kuin korkeintaan pari minuuttia kerrallaan, ei saa päästää kanssaan sänkyyn nukkumaan jne. Voi rassukkaa . Tämä tehdään, koska sillä on aika pahasti oirehtiva kilpirauhasen liikatoiminta.
Rise, angel, shine, love!
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
^ Nyt em. kavereiden kissa on sitten kuollut. Sain vasta tekstiviestin, enkä vielä tiedä, mitä tapahtui. Syyskuussa viimeksi tavattiin, ja kolleroinen vaikutti ihan hyvävointiselta. Ikää sillä kyllä jo oli (viitisentoista vuotta; tarkkaa ikää ei tiedetä), mutta minusta se oli ikäisekseen vetreä ja hyväkuntoinen, hyppäsi vaivatta korkeallekin, piti mökillä hiiret kurissa ym. Jään kyllä kaipaamaan itsekin. Kenellekäs minä nyt kalastan?
Rise, angel, shine, love!
- TomppaJr
- Koordinaattori
- Viestit: 37556
- Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Seniorikissamme, yli 19 ja puoli vuotta, alkaa varmaan elellä viimeisiä kuukausiaan ellei jopa viikkojaan. Aika huonona alkaa kissa olla. Olo on surullinen, kun sen vähän avutonta liikuskelua seurailee, mutta silti olen kiitollinen, että se on näin kauan saanut elää.
And when I cry I cry for both of us.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Tästä tuli jotenkin kamalan paha mieli. Aloin miettimään sitä, kun joudun itse joskus (toivottavasti vasta monien, monien vuosien päästä) luopumaan vanhimmaisestani, jolla on ikää tällä hetkellä reilut 11,5 vuotta. Se kiintymys, joka itse kasvattamaan luontokappaleeseen tulee, on ainakin omalla kohdallani sanoinkuvaamatonta. Vaikken ole vielä tilanteessasi, tunnen suuresti empatiaa. Äh, rupesin märisemään.TomppaJr kirjoitti: ↑22 Joulu 2021, 23:55 Seniorikissamme, yli 19 ja puoli vuotta, alkaa varmaan elellä viimeisiä kuukausiaan ellei jopa viikkojaan. Aika huonona alkaa kissa olla. Olo on surullinen, kun sen vähän avutonta liikuskelua seurailee, mutta silti olen kiitollinen, että se on näin kauan saanut elää.
Got a fire and a country heart
- TomppaJr
- Koordinaattori
- Viestit: 37556
- Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
No nyt se sitten kuoli. Kiitos näistä vuosista!
And when I cry I cry for both of us.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
^ Voi höh
Hämmästelin itsekin kissasi pitkäikäisyyttä!
Viime vuonna itelläni tuli ensimmäistä kertaa se tilanne ettei ole ollut kotona kissoja pyörimässä sitten varhaislapsuuden!
Välillä tulee mietittyä että pitäiskö hankkia kissanpentu mut sit yritän takoa itselleni järkeä päähän että siitä tulis nyt vaan lisävaivaa & tulisin varmasti katumaan. Ehkä jos tulevaisuudessa vakiinnun kunnolla niin sitten hankin sen kultaisen noutajan & sen kauan kaipaamani persialaisen kissan..
Hämmästelin itsekin kissasi pitkäikäisyyttä!
Viime vuonna itelläni tuli ensimmäistä kertaa se tilanne ettei ole ollut kotona kissoja pyörimässä sitten varhaislapsuuden!
Välillä tulee mietittyä että pitäiskö hankkia kissanpentu mut sit yritän takoa itselleni järkeä päähän että siitä tulis nyt vaan lisävaivaa & tulisin varmasti katumaan. Ehkä jos tulevaisuudessa vakiinnun kunnolla niin sitten hankin sen kultaisen noutajan & sen kauan kaipaamani persialaisen kissan..
Viimeksi muokannut Happy, 02 Tammi 2022, 15:43. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Never miss a good chance to shut up.
- ESC93
- Siivooja
- Viestit: 16388
- Liittynyt: 26 Maalis 2010, 15:35
- Paikkakunta: Järvenpää / ex-Nastola
- Viesti:
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
^^ Kunnioitettavaan ikään pääsi hän.
Imagine a world where no one knows my name
Where I can be young and make my own mistakes
Sometimes I just wanna say I'm not okay
Imagine a world where no one knows my name
Where I can be young and make my own mistakes
Sometimes I just wanna say I'm not okay
Imagine a world where no one knows my name
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Osanottoni Tompalle!
Melkein kyllä arvasin, mitä on odotettavissa, kun näin ketjussa aktiivisuutta.
Melkein kyllä arvasin, mitä on odotettavissa, kun näin ketjussa aktiivisuutta.
Rise, angel, shine, love!