Viisukuppila

No enpä olisi Bulgariaa saati Georgiaa sinne huolinutkaan, mielipiteitähän nää vaan on. Kyllä puhelinäänestys täytyy ehdottomasti säilyttää ja ottaa käyttöön kaikkialla. Sillä tavalla kaikki ketä kiinnostaa, pääsevät vaikuttamaan. Rikkaat toki halutessaan enemmän, mutta kuitenkin. Kyllä kaikki viisuista kiinnostuneet ranskalaiset pääsevät äänestämään ja vaikuttamaan, ja heidän pisteensä ovat Ranskan viisuporukan mielipide ihan samalla tavalla kuin Ruotsissa ja Turkissakin vastaavan porukan. Vaikka oishan se tietty hauskaa jos koko viisut ratkeaisi vaikkapa viisukuppilalaisten äänillä ^^

The_Sipi kirjoitti:

lharju kirjoitti: Miksi Ruotsin antamia pisteitä Suomelle ei paheksuta yhtä paljon kuin joitakin muita. No siksi, koska Suomen pistesaaliit 1998, 2000 ja 2002 eivät riittäneet kisapaikkaan seuraavalle vuodelle, ja vuosina 2004 ja 2005 Suomi ei päässyt finaaliin ja vuonna 2007 Suomi putoaa finaalista, jonne oli automaattisesti päässyt. Suomi ei siis hyödy Ruotsin antamista pisteistä millään tavalla, samalla tavalla kuin monet muut maat, joiden keräämiä pisteitä täällä on kritisoitu.

Eli siis tässä nousee taas esiin suomalaisten huono itsetunto.

No kuule, just se

The_Sipi kirjoitti:Kun muut pääsevät useammin finaaliin kuin me, niin sitten on aika paheksua niitä muita maita kun sillä tavalla kehtaavat ottaa vastaan automaattisia pisteitä. Saa paheksua, jos menestyy, mutta jos ei menesty, mutta saa automaattipisteitä (kuten Suomi), niin silloinhan ei tietenkään ole mitään paheksuttavaa. Joopa joo taas!

Koska viestisi viittaa minun viestiini, niin ylläoleva on kohdistettu minuun. Esittelin Ruotsin antamat pisteet Suomelle, ja kerroin syyn minkä takia niistä ei niin paljon keskustella täällä kuin esim. diasporan selvästi dominoivista pisteistä (Alankomaat / Itävalta / Sveitsi) tai kokonaistuloksiin ratkaisevasti vaikuttavia blokkiäänistä (Balkan), enkä missään vaiheessa sanonut, että hyväksyisin ilmiön tai en pitäisi sitä paheksuttavana.

The_Sipi kirjoitti:Siirtolaispisteet ovat sitten toinen juttu, mutta jos väitätte, että saksanturkkilaiset äänestävät sankoin joukoin Turkkia, niin minä väitän, että lähes kaikki Ruotsin antamat pisteet tulee ruotsinsuomalaisten avustamana.

Tietysti tulee! Eihän mikään muu selitä esim. Aavan, Addicted to you:n tai Leave me alonen täysiä ja toiseksi korkeimpia pisteitä kuin suomalaiset, jotka haluavat tukea kotimaataan - kyllähän keskivertoruotsalaisilla on korvat ja silmät päässä. Kun lähes kaikki naapurimaat äänestävät nykyään toisiaan, niin olisihan se vaan typerää, jos Suomi ei olisi leikissä mukana. Monien maiden pistesaalis olisi nolla, jos niillä ei olisi automaattisia naapureita. Esim. jos Lauran pistesaaliilta poistettaisiin suomalaisten äänet (Ruotsi ja Viro) sekä "blokkiäänet" (Tanska), ja vielä ei hyväksyttäisi tuomaristojen antamia pisteitä, niin tulos olisi ollut tyly 0 pistettä. Joka tapauksessa 24 pistettä, jotka oikeuttivat viidenneksi viimeiseen sijaan, ei voinut olla kenenkään mielestä mitenkään hyvä saavutus, ja joka tapauksessa esimerkiksi suomalainen lehdistö olisi reagoinut Lauran suoritukseen todennäköisesti ihan samalla tavalla, vaikka pistesaalis olisi ollut nolla. Tuskinpa se pettymys olisi sen suurempi voinut olla. Iso-Britannia ja Irlanti tukevat aina toisiaan (tämä vuosi nyt oli poikkeus, mutta esim. 2004 Iso-Britannia vastasi Irlannin ainoista pisteistä). Tätä tapahtuu lähes kaikkien maiden välillä - se ei ole hyvä asia, mutta se ei ole kuitenkaan nykyisen euroviisuäänestyksen suurin ongelma, jo siksi, että se ei vaikuta tuloksiin juurikaan. Iso-Britannia pelasti Irlannin nollilta vuonna 2004, mutta tuskinpa Irlannissa nyt kovinkaan suuria bileitä järjestettiin sen takia, että jee, saatiin 7 pistettä naapurimaalta.

Katsotaanpa sitten Makedonian pisteitä tämän vuoden semifinaalissa. Yhteensä niitä tuli 97. Poistetaan ensin naapuripisteet, hups, jäljelle jää 42 pistettä. Sitten blokkiäänet eli muut Kaakkois-Euroopan maat, jotka ovat muistaneet Makedoniaa aikaisempinakin vuosina, oli laulun tyylilaji sitten mikä tahansa, oho enää 24 pistettä, ja sitten vielä maat, joissa tunnetusti asuu paljon balkanilaisia siirtolaisia, tyydyn siihen, että jäljelle jää 6 pistettä, koska en tiedä, kuinka paljon balkanilaisia asuu Tsekissä.

Verrataanpa sitten näitä tapauksia ilman naapuri-, siirtolais- ja raatipisteitä todellisiin sijoituksiin:
Suomi 2002: 0p sij. 24 / 24 -> 24p sij. 20 / 24
Irlanti 2004: 0p sij. 24 / 24 -> 7p sij. 23 / 24
Makedonia 2007s: 6p sij. 26 / 28 -> 97p sij. 9 / 28
Aika absurdia väittää, että kaikki naapuri/siirtolaisäänet olisivat yhtä hyväksyttäviä/paheksuttavia. Ero on niin selkeä, että en yhtään allekirjota kommenttiasi:

The_Sipi kirjoitti:Se, että muilla on enemmän pisteitä antavia naapurimaita kuin meillä, ei anna meille mitään syytä kritisoida naapuripisteitä.

Tästä päästään taas sitten siihen itkuun, kun meitä suomalaisia on siirtolaisina vähemmän Euroopan maissa kuin muiden maiden kansalaisia, byääähh!

Minä ainakin luulisin, että kritisioin näitä ilmiöitä siksi, koska olen kiinnostunut Eurovision laulukilpailusta, enkä siksi, että huonoitsetuntoisena suomalaisena pillittäisin sitä, että omat laulumme eivät pärjää yhtä hyvin kuin muut. En edes itse erityisemmin pitänyt Suomen tämän vuotisesta edustussävelmästä, ja jos olisin itse diktaattorina saanut päättää kaikki tämän vuotisen finaalin sijoitukset Suomi olisi ollut jokseenkin samalla paikalla. En siis ymmärrä mistä oletetaan, että kritisoisin naapuriääniä vain siksi, että Suomi ei pärjää. Mielestäni on väärin, että Pohjoismaisen tukiverkoston takia Hanna sijoittui paremmin kuin Saksan kappale.

Huilumies kirjoitti: Mutta miten "naapuriblokkien" osalta? Ne kuuluvat samaan kulttuuripiiriin, joten on luonnollista, että ne pitävät toistensa musiikista. Etkö sallisi niille edes muutamaa pistettä enemmän kuin muiden maiden keskiarvo, jotta niiden pisteet mahtuisivat "oikeat pisteet" -nimityksesi alle?

Esim. jos Montenegro ei saa ex-Jugoslavian ulkopuolelta yhtään pistettä, eikö silti edes osa muiden ex-jugomaiden sille antamista pisteistä pitäisi katsoa "oikeiksi", sillä naapureita äänestetään eri perustein kuin siirtolainen alkuperämaataan, biisi merkitsee jo aika paljon ja sitä ymmärretään paremmin kulttuurisesti läheisessä maassa. Oletko huomioinut tämän laskelmissasi?

Jos et, syntyy kuva, että tilanne on mielestäsi ok vasta kun kaikki maat äänestävät suurin piirtein samalla lailla - poikkeavuudet leimataan vääristymiksi vaikka ne olisivat kulttuurisesti erittäin ymmärrettäviä.

Vaikka en olekaan Timoteus, niin saanen kommentoida pikkaisen Timoteus on tosin mielestäni osittain vastannut näissä lukuisissa keskusteluissa esittämiisi kysymyksiin, koska olen hänen viesteistään oppinut ao. esimerkit. Sanoisin, että näitä tapauksia on kahdenlaisia: jonkun Moja stiklan kohdalla asia on niin, että naapuriäänille ei yksinkertaisesti voida mitään, koska, olen jo parikin kertaa tämän todennut, laulu olisi voinut olla periaattessa minkä tahansa ex-Jugoslavian maan lähettämä (ok, šije, šete, oto, novet ovat ilmeisesti nimenomaan muinaiskroatilaisia ilmaisuja, mutta kuitenkin sellaisia, että muutkin ne ymmärtävät), ja kuka nyt ei itseään äänestäisi. Ja esimerkiksi se, että Ruotsi sai tänä vuonna kaikilta Pohjoismailta 8-12 pistettä, tuskin johtui siitä, että se nyt vaan oli Ruotsi, vaan siitä, että yhtye on erittäin suosittu kaikissa näissä maissa. (Vertailun vuoksi Las Vegasin saamat pisteet Pohjoismailta 0-1-6-7)

Mutta toisaalta en usko, että esimerkiksi Ninanajna olisi Suomen edustussävelmänä saanut 8 pistettä Kroatialta, Bosnialta ja Serbia & Montenegrolta. Biisi nyt ei ollut mitenkään erityisen balkanilainen. Olihan siinä jonkinlaisia etnosoundeja, mutta niin olisi esim. myös Janen V.I.P:ssäkin. Entäs Vjerujem u ljubav? Mitä erityisen balkanilaista siinä on? Tai Make my day? Olisiko tullut Albanialta 12 pistettä, jos se olisi ollut vaikkapa Puolan edustussävelmä?

JuhaUK kirjoitti: Siinä on hyväö esimerkki siitä, miksi raateihin ei voi eikä pidä palata: ne ovat täysin kaiken kontrollin ulkopuolella eivätkä pahimmillaan edusta lainkaan kansan tahtoa

Se, että täällä jotkut ovat haikailleet raatien paluuta tai edes 50/50 järjestelmää siirtolaisäänestämisen kitkemiseksi, ei kuitekaan tarkoita, että pitäisi palata entisaikojen kaltaisiin raateihin, koska, kuten tässäkin ketjussa esityt esimerkit osoittavat - raatien pisteet voivat olla mitä tahansa. En itse missään nimessä kannata mitään 8-henkistä raatia, jota voi lahjoa miten huvittaa, ja joita ei edes välttämättä kiinnosta viisut millään tavalla, mutta esimerkiksi jo 80-henkinen raati voisi jo mennä. Yksi ehdotus, jolla räikeimmät siirtolaisäänet voitaisiin kitkeä, olisi sellainen, että palattaisiin 50/50 järjestelmään, niin että on puhelinäänestys ja raati, johon kuuluu 80 henkeä. Raadin jäsenet työskentilisivät täysin itsenäisesti, eivät välttämättä tapaisi toisiaan missään. Raati kootaisiin oikean väestöjakauman mukaan eri valtion osat ja ikäluokat huomioituina - Saksan raadissa olisi siis 2 turkkilaista Näin näillä turkkilaisilla olisi yhtä suuri valta, mikä heillä pitäisi olla, jotta Saksan antamat pisteet todellakin edustaisivat saksalaisten mielipidettä.

Ihmetyttää se, että joidenkin mielestä nykyiselle systeemille ei pitäisi tehdä mitään, muuta kuin ajatella, että se on vain Euroviisujen nykyaikaa.
Vuonna 1966 Pohjoismaalaiset näyttivät kuinka naurettava äänestys voi olla, ja heti seuraavana vuonna äänestyssystemiä ja tuomaristojen kokoonpanoja muutettiin. Vuonna 1970 Euroviisujen "rajavaltiot" (Pohjoismaat, Portugali, Itävalta) boikotoivat, ja taas tehtiin muutoksia, tällä kertaa oikein pitkällä tähtäimellä, ja vihdonkin vuonna 1975 tunnuttiin saavan sellainen systeemi, joka miellytti kaikkia. Siis ei pelkästään kitisijöitä, vaan kaikkia.
90-luvulla oli epäkohtia, joita on jo lukuisia kertoja mainittu täällä, ja viisut ovat muuttuneet kielivapaaksi puhelinäänestyskilpailuksi. Nyt on jälleen kerran havaittu epäkohtia, miksi juuri nyt mitään ei saisi yrittää muuttaa parempaan suuntaan?

Hienoa kirjoitusta. Asiallista.

Ihmettelen itsekin miksi ei nykyistä järjestelmää saisi kritisoida! Jopa maallikkokin tajuaa että nyt on systeemin muutoksen paikka. Ihmettelen sitä Svanteakin...vähätteli koko läpinäkyvää äänestyskäyttäytymispuheita, sen mädännäidyyttä.

Muutoksia ei tuu tapahtumaan jos ei ongelmaa nähdä -haluta nähdä.

Onko tämä oikea ketju diaspora-salaliittoteorioille?

Nythän on käynyt niin, että tämän vuoden voittaja Serbian Marija on tullut ulos kaapista ja paljastunut mustalaiseksi 
Tarkoittaako tämä sitä, että kaikki Itä-Euroopan romaanit ovat äänestäneet Serbiaa tänä vuonna just sen takia?

Jos nuo UK:n backup juryn pisteet ovat oikeita ja niihin lisätään Andorran ja Albanian raatien pisteet finaalin TOP10 olis tässä:

1. Saksa 21p
2. Espanja 14p
2. Valko-Venäjä 14p
4. Ranska 12p
4. Ukraina 12p
6. Romania 10p
6. Kreikka 10p
6. Ruotsi 10p
6. Turkki 10p
6. Unkari 10p
(12. Suomi 7p)
(12. Serbia 7p)

Saksa on ainoa joka sai kaikilta kolmelta raadilta pisteitä. Pieni otos mutta silti uskon kyllä että Saksa olisi ollut paljon korkeammalla.  Eläköön puhelinäänestys! 

Se puolalaisten diasporaäänien puute täältä UK:sta selvisi sitten juuri niin kuin oletinkin: kaikki puolalaistutut sanoivat, että eiväthän heidän kappaleensa esittäjät olleet edes puolalaisia 

JuhaUK kirjoitti: Se puolalaisten diasporaäänien puute täältä UK:sta selvisi sitten juuri niin kuin oletinkin: kaikki puolalaistutut sanoivat, että eiväthän heidän kappaleensa esittäjät olleet edes puolalaisia 

Agnes pitäisi ehkä saada edustamaan Suomea...  Äänestäiskö maailmalle hajautuneet ulkopuolalaiset sitten Suomea? 

Marjukka kirjoitti:

JuhaUK kirjoitti: Se puolalaisten diasporaäänien puute täältä UK:sta selvisi sitten juuri niin kuin oletinkin: kaikki puolalaistutut sanoivat, että eiväthän heidän kappaleensa esittäjät olleet edes puolalaisia 

Agnes pitäisi ehkä saada edustamaan Suomea... 

Mielellään puolaksi. 

Plks klps kll.

Jónsì kirjoitti:

Marjukka kirjoitti: Agnes pitäisi ehkä saada edustamaan Suomea... 

Mielellään puolaksi. 

Että sitten puolakin olisi parempi vaihtoehto kuin suomi  Risuaittoo, risuaittoo..

Muoks: piti oikein mennä tarkistamaan, että muistinko oikein että puolan kieltä kutsuttiin yleisemminkin risuaidaksi ennen kuin tietotekniikkamerkki tuli tunnetuksi, ja tälläinen selitys löytyi Sanaristikot.netistä:

Risuaita = Zdzislaw Krzyszkowiak, Puola, estekultaa Roomassa -60. Eli tuollainen etymologia selvisi sitten

Marjukka kirjoitti: Plks klps kll.

hn mllln. 

lharju kirjoitti: Katsotaanpa sitten Makedonian pisteitä tämän vuoden semifinaalissa. Yhteensä niitä tuli 97. Poistetaan ensin naapuripisteet, hups, jäljelle jää 42 pistettä. Sitten blokkiäänet -- ja sitten vielä maat, joissa tunnetusti asuu paljon balkanilaisia siirtolaisia, tyydyn siihen, että jäljelle jää 6 pistettä, koska en tiedä, kuinka paljon balkanilaisia asuu Tsekissä.

Tiesitkö, että Makedonia, Kroatia, Montenegro jne. ovat nykyään itsenäisiä valtioita? Niillä on myös oikeus äänestää itsenäisesti kysymättä neuvoa meiltä. Jos tämä ärsyttää, ratkaisu on yksinkertainen: perutaan vain 90-luvun sodat ja etsitään jostain uusi Tito. - Oletko muuten laskenut, montako pistettä Tšekki sai slaavilaisilta veljeskansoiltaan? (Hups, sitä ei voikaan mainita, koska se ei tue ideologiaasi.)

lharju kirjoitti: En edes itse erityisemmin pitänyt Suomen tämän vuotisesta edustussävelmästä, ja jos olisin itse diktaattorina saanut päättää kaikki tämän vuotisen finaalin sijoitukset Suomi olisi ollut jokseenkin samalla paikalla.

Diktaattorivitsit eivät naurata, koska luen parhaillaan Stalinin elämäkertaa. Ajatus tuli kyllä selväksi: kun ihmiset saavat äänestää oman mielensä mukaan, tulos on "väärä" ja lharju "paheksuu" väärin äänestäneitä. Jotkut viisufanit tietävät, miten pisteet kuuluisi jakaa, mutta Eurooppa ei tottele. Tuhma Eurooppa! 

lharju kirjoitti: jonkun Moja stiklan kohdalla asia on niin, että naapuriäänille ei yksinkertaisesti voida mitään, koska, olen jo parikin kertaa tämän todennut, laulu olisi voinut olla periaattessa minkä tahansa ex-Jugoslavian maan lähettämä -- ja kuka nyt ei itseään äänestäisi.

Kroatia ei äänestänyt itseään. Jos naapurit pitivät Moja štiklasta, he tekivät oikein äänestäessään sitä. Äänestysblokkiin kuuluvien maiden pisteet ovat samanarvoisia kuin kaikkien muidenkin maiden pisteet. Blokkiäänestykselle ei tosiaan voida mitään, ja siksi olisi kohteliasta kunnioittaa äänestäjien ilmaisemaa mielipidettä.

Epäasiallinen naapuriäänten parjaaminen pilaa uudistajien uskottavuuden. Miksikö se on epäasiallista? Koska se perustuu oletukseen, että yhdet äänestävät "automaattisesti" maata ja toiset (yleensä ainakin puhuja itse) "puolueettomasti" parasta laulua. Dikotomia on valheellinen, koska kaikki ovat puolueellisia. Jotkut yhdellä, jotkut toisella tavalla. Täydennys: Keskustelu olisi pitänyt alusta asti kohdistaa siirtolaispisteisiin, koska niille jotain voitaisiin tehdäkin, mutta lisäksi pitäisi muistaa, että nekin ovat vain yksi tuloksiin vaikuttava tekijä (en puhuisi edes vääristymästä) muiden joukossa.

lharju kirjoitti: Sanoisin, että näitä tapauksia on kahdenlaisia: jonkun Moja stiklan kohdalla asia on niin, että naapuriäänille ei yksinkertaisesti voida mitään, koska, olen jo parikin kertaa tämän todennut, laulu olisi voinut olla periaattessa minkä tahansa ex-Jugoslavian maan lähettämä (ok, šije, šete, oto, novet ovat ilmeisesti nimenomaan muinaiskroatilaisia ilmaisuja, mutta kuitenkin sellaisia, että muutkin ne ymmärtävät), ja kuka nyt ei itseään äänestäisi.

Mutta toisaalta en usko, että esimerkiksi Ninanajna olisi Suomen edustussävelmänä saanut 8 pistettä Kroatialta, Bosnialta ja Serbia & Montenegrolta. Biisi nyt ei ollut mitenkään erityisen balkanilainen. Olihan siinä jonkinlaisia etnosoundeja, mutta niin olisi esim. myös Janen V.I.P:ssäkin.

Nyt on kyllä monta asiaa joita en ymmärrä.

1) Millä tavalla Moja štikla on enemmän ”kuin minkä tahansa ex-Jugoslavian maan lähettämä biisi” kuin Ninanajna? Kuules, Ninanajnassa oli aika lailla nimenomaan balkanilaisia elementtejä. Mojot svetissä niitä oli vielä enemmän! Ai, mutta makedonialaisiako elementtejä ei hyväksytäkään, pitää olla jotain "yleisbalkanilaista"? Kun heillä on se 7/8 –rytmi? Vai puhutko siitä, että Severina on niin tunnettu artisti, kuten The Ark ja toisin kuin Martin Stenmarck?

2) Miksi vertaat tilannetta siihen, että Ninanajna olisi Suomen biisi? Oli puhe käsittääkseni siitä, onko biisi yleisbalkanilainen vai ei, eikä siitä jos se olisi Suomen biisi. Entäs Moja štikla sitten? Pisteitäkö olisi ropissut Balkanilta yhtä paljon jos se olisi Suomen biisi?

3) Ei ole selvinnyt, Lharju, etkö hyväksy sitä että maan naapurimaat antavat maalle keskimääräistä enemmän pisteitä, mikä johtuu musiikillisesta sukulaisuudesta, musiikin ja tyylin ”tutunkuuloisuudesta” tms.?

lharju kirjoitti: Se, että täällä jotkut ovat haikailleet raatien paluuta tai edes 50/50 järjestelmää siirtolaisäänestämisen kitkemiseksi, ei kuitekaan tarkoita, että pitäisi palata entisaikojen kaltaisiin raateihin, koska, kuten tässäkin ketjussa esityt esimerkit osoittavat - raatien pisteet voivat olla mitä tahansa. En itse missään nimessä kannata mitään 8-henkistä raatia, jota voi lahjoa miten huvittaa, ja joita ei edes välttämättä kiinnosta viisut millään tavalla

Lahjonta on tietenkin huono asia. Samoin se, jos raatia ei kiinnosta viisut.

Mutta mitä vikaa on siinä, että ”raatien pisteet voivat olla mitä tahansa”? Ei kai niiden tarkoituskaan ollut alun perin edustaa kansaa vaan itseään? Eivätkö ne saisi tuottaa persoonallisia äänestystuloksia? Pelkäätkö, että raadit olisivat täynnä ”kulttuurisnobeja”?

Itse harmittelen aika paljon sitä, että viisujärjestelmässä lopetettiin raadit ennen kuin kerkesin pääsemään sellaiseen (siis joka antaisi pisteitä muille maille). Sormiani oikein syyhyttäisi päästä ”värittämään” Suomen raadin tuloksia antamalla korkeita pisteitä etenkin sellaisille kappaleille, joista pidän ja joista tiedän ettei kovin moni muu pitäisi

Itse kannattaisin viisufaniraateja… koska siten ainakin voitaisiin olla varma kahdesta asiasta: 1) että raatilaisia kiinnostaisi viisut (minkä vastakohdan Lharjukin mainitsi ongelmaksi), ja 2) että he olisivat kuunnelleet kappaleet jo ennen kilpailua monta kertaa läpi

Viisufaniraatien kautta kitschin voittokulku voisi olla luotaantyöntävää muille kuin euroviisufaneille...

Ihanaa, onneksi ei tarvinnut vielä lopettaa tätä keskustelua

Huilumies kirjoitti: 1) Millä tavalla Moja štikla on enemmän ”kuin minkä tahansa ex-Jugoslavian maan lähettämä biisi” kuin Ninanajna? Kuules, Ninanajnassa oli aika lailla nimenomaan balkanilaisia elementtejä. Mojot svetissä niitä oli vielä enemmän! Ai, mutta makedonialaisiako elementtejä ei hyväksytäkään, pitää olla jotain "yleisbalkanilaista"? Kun heillä on se 7/8 –rytmi? Vai puhutko siitä, että Severina on niin tunnettu artisti, kuten The Ark ja toisin kuin Martin Stenmarck?

Kuules, Moja štiklan sanoitus sisältää lukuisia kroatiankielisiä* sanaleikkejä, jotka perustuvat vanhoihin balkanilaisiin juttuihin. Laulu on muutenkin kovin sanoituskeskeinen, joskin se toki toimii myös pelkästään sävelmänäkin (kuten viisudiskoissa on havaittu ) mutta sanoitusmaailmaan tutustuminenhan avaa kappaleen ihan uudella tavalla, ja eiköhän se ole ollut myös tekijöidenkin tarkoitus, ainakin osittain. Eiköhän tällaisen perusteella voida pitää Moja štiklaa "enemmän" balkanilaisena, kuin laulua, jossa tyttö laulaa universaalilla kielellä maailman vanhimmasta asiasta.

* Ennen kuin yksikään tarttuu tuohon kroatian kieleen, ja toteaa siihen näsäviisaasti, että "eihän se sitten olisi voinut olla kuin minkä tahansa ex-Jugoslavian maan lähettämä", niin tiedoksi, että serbian ja bosnian, ja montenegron, kieli on täysin sama, ja kieltä ymmärrettäneen hyvin myös Sloveniassa ja Makedoniassa.

Ninanajna oli ehkä hieman huono esimerkki, jos se sitten huokuu edna duša balkanskaa, mutta selittäisitkö vielä yhtä perusteellisesti, mitä balkanilaista on sellaisissa biiseissä kuin Vjerujem u ljubav, Make my day, tai sitten laulussa, jonka unohdin edellisestä viestistäni, eli Call me. Call me nyt ihan oikeasti olisi voinut olla mistä tahansa maasta, mutta silti se vain veti 6-8 pistettä muista ex-Jugoslavian maista. Olisiko Slovenia antanut Call melle 8 pistettä, jos se olisi ollut Suomen tai Irlannin tai Portugalin tai Armenian edustussävelmä? I don't think so. Yritän tehdä tästä sellaista synteesiä, että esimerkiksi Makedonia tänä vuonna olisi mitä todennäköisimmin saanut ihan samoista maista pisteitä, vaikka se olisi lähettänyt huonon ruotsalaisen formaattiviisun. Se, että Makedoniaa edusti tänä vuonna laulu, jossa on paljon balkanilaisia elementtejä vaikutti siihen, että pistemäärä saattoi olla 10, siinä missä kuvitellulle formaattiviisulle se olisi ollut 7. Tässä siis kommentti kysymykseesi:

Huilumies kirjoitti: 3) Ei ole selvinnyt, Lharju, etkö hyväksy sitä että maan naapurimaat antavat maalle keskimääräistä enemmän pisteitä, mikä johtuu musiikillisesta sukulaisuudesta, musiikin ja tyylin ”tutunkuuloisuudesta” tms.?

Se nyt on yksi hailee mitä minä hyväksyn vai en, mutta todennäköisesti nämä maat saisivat kuitenkin toisiltaan pisteitä, vaikka musiikin tyyli ei olisi yhtään "tutunkuuloista", vaan voisi tulla ihan mistä vaan. Palataan kuitenkin siihen, mistä tämä koko keskustelu on lähtenyt liikeelle: Näen edelleen Mojot svetin finaalipaikan epäreiluna, koska pistetaulukot kiistattomasti osoittavat, että muualla Euroopassa siitä ei pidetty tarpeeksi. En kiistä sitä, etteikö Balkanilla siitä olisi oikeasti pidetty, mutta sen ei pitäisi riittää finaalipaikkaan, koska muualta Euroopasta tuleva biisi, joka pärjäisi samalla tavalla, eli saisi pisteitä vain tietystä maanosan kolkasta, ei yksinkertaisesti pääse semifinaalista jatkoon.

Huilumies kirjoitti: 2) Miksi vertaat tilannetta siihen, että Ninanajna olisi Suomen biisi? Oli puhe käsittääkseni siitä, onko biisi yleisbalkanilainen vai ei, eikä siitä jos se olisi Suomen biisi. Entäs Moja štikla sitten? Pisteitäkö olisi ropissut Balkanilta yhtä paljon jos se olisi Suomen biisi?

Koska keskustelun otsikko on "Euroviisujen pistelaskenta" ei "Balkanilaisen musiikin analysointi". Moja štikla tuskin voisi olla Suomen edustussävelmä, koska Suomessa ei tehdä tuollaista musiikkia. Toki tilanne voisi olla teoreettisesti mahdollinen, mutta todennäköisyys olisi yhtä suuri, kuin että Portugali lähettäisi kisaan Katri Helenan laulamaan Anna mulle tähtitaivas. Koetin etsiä viisuhistoriasta toista laulua, joka vastaisi Moja štiklaa ja osuvin, mikä tuli mieleeni, oli Neiokõsõn Tii, jolle mm. Suomi ja Latvia antoi täydet pisteet. Pisteitä tuli lähinnä Baltiasta ja Pohjolasta, koska meille tuon kaltainen "Värttinä"-tyyli on meille tuttua. Suurin osa Euroopasta kuitenkin ihmetteli, mikä oli täysin ymmärrettävää.

Huilumies kirjoitti: Mutta mitä vikaa on siinä, että ”raatien pisteet voivat olla mitä tahansa”? Ei kai niiden tarkoituskaan ollut alun perin edustaa kansaa vaan itseään? Eivätkö ne saisi tuottaa persoonallisia äänestystuloksia? Pelkäätkö, että raadit olisivat täynnä ”kulttuurisnobeja”?

Itse harmittelen aika paljon sitä, että viisujärjestelmässä lopetettiin raadit ennen kuin kerkesin pääsemään sellaiseen (siis joka antaisi pisteitä muille maille). Sormiani oikein syyhyttäisi päästä ”värittämään” Suomen raadin tuloksia antamalla korkeita pisteitä etenkin sellaisille kappaleille, joista pidän ja joista tiedän ettei kovin moni muu pitäisi

Taisit juuri mainita tärkeimmän syyn, minkä takia raadit lakkautettiin. Kiva kuitenkin, että minä olen se Kuppilan virallinen Staliniin verrattavissa oleva diktaattori, vaikka muut kirjoittavat tällaista tekstiä...
Totta kai raadit saavat tuottaa niin persoonallisia äänestystuloksia kuin haluavat. Jos kuitenkin ajateltaisiin hieman omaa napaa pidemmälle ja mietittäisiin, mitä se tekisi Eurovision laulukilpailulle. Kuinkakohan kauan ihmiset jaksaisivat seurata ja olla ihan oikeasti kiinnostuneitakin kilpailusta, jos raadit jakavat persoonallisia äänestystuloksiaan? Kaikki eurooppalaiset olisivat varmasti riemuinneet, kun Lordi olisi jätetty hännille, ja voittajaksi olisi julistettu vaikkapa Kyproksen Why angels cry, koska kaikki tuomaristot päättivät olla vähän persoonallisella päällä. Puhelinäänestyksen hyvä puoli on siinä, että onnistuessaan se voi nostaa voittajaksi biisin, jota selvästi halutaan kuulla. En väitä Lordia sellaiseksi siksi, koska se on suomalainen, vaan siksi, että Lordin menestys muualla Euroopassa viisujen jälkeen on osoittanut, että sillä on oikeasti ollut kiinnostusta.

Ja sitten - jos kerran provosoidaan, niin provosoidaan sitten kunnolla -osio:

sziget kirjoitti: Tiesitkö, että Makedonia, Kroatia, Montenegro jne. ovat nykyään itsenäisiä valtioita?

Taisinpa toki tietää. Jopa niin itsenäisiä, että yhdellä valtioista ei ole vielä edes oikein kunnon nimeä. Sen sijaan kun katsoo miten nämä maat äänestävät Eurovision laulukilpailussa, niin tulee hieman sellainen fiilis, että tulevat niin hyvin toimeen, että varmaan haluaisivat vieläkin olla samassa valtioliitossa.

sziget kirjoitti: Oletko muuten laskenut, montako pistettä Tšekki sai slaavilaisilta veljeskansoiltaan? (Hups, sitä ei voikaan mainita, koska se ei tue ideologiaasi.)

Ei yhtään. Mahtaa tšekkiläsiä sitten v*tuttaa, kun ne lähettävät jonkun kappaleen, josta eurooppalaiset jo oikeasti pitävät, ja saavat pisteitä yli 20 maalta, mutta sijoittuvat semifinaalissa vasta 11. sijalle, kun Makedonia meni taas vähän päälle kymmenen maan pistein turvin muutamalla pisteellä Tšekin ohi

sziget kirjoitti: Diktaattorivitsit eivät naurata, koska luen parhaillaan Stalinin elämäkertaa. Ajatus tuli kyllä selväksi: kun ihmiset saavat äänestää oman mielensä mukaan, tulos on "väärä" ja lharju "paheksuu" väärin äänestäneitä. Jotkut viisufanit tietävät, miten pisteet kuuluisi jakaa, mutta Eurooppa ei tottele. Tuhma Eurooppa! 

Jee, minä en ole paitsi piilorasisti, vaan minä olen myös diktaattori. Mahtavaa. Minähän muuten äänestin tänä vuonna Valko-Venäjää, ja sen äänin turvin vielä annoin tukeni Lukašenkon hallinnolle. Tai nyt kun mä itse olen diktaattori, niin mitäpä jos minä olenkin itse Lukašenko! Jos mä olen vähän niin kuin "kalteva torni", ja mulla on toinen persoona, jonka olemassaoloa en tiedosta. NO NYT selvisi vihdoinkin miksi olen niin epäsuosittu: sehän johtuu siitä kuin ihmiset näkevät mut kadulla, ja näkevät, että tossa kulkee itse Lukašenko...

PS. Yllä olevat viestit eivät naurata, koska luen parhaillaan Dostojevskin Idioottia.

Iharjulta taas ihanan pitkä viesti.


Luen sen seuraavaksi.

Edit.

lharju kirjoitti: PS. Yllä olevat viestit eivät naurata, koska luen parhaillaan Dostojevskin Idioottia.

Mikä loppukaneetti.

Erittäin viihdyttävää luettavaa oli Iharjun teksti.  Pitäisköhän siirtyä Fjodor Dostojevskin: Rikos ja rangaistus -teoksen pariin. En ole jaksanut lukea sen pahemmin Idioottia kuin Rikosta ja rangaistustakaan, oon kyllä yrittänyt. Jos kuitenkin pysyisin ranskalaisessa kirjallisuudessa. Camus:n Sivullinenkin on vielä lukematta.

Voisiko joku äänestysblokkien puolustelija sanoa minulle, miksi on oikeudenmukaista, että osa äänestää maata, eikä kappaletta, esiintyjää tai esitystä?

Yhdenlainen parannusehdotus voisi kenties olla tämä. En jaksa tähän aikaan yöstä laskea tuloksia kaikkien kappaleiden osalta, joten teen sen vain v. 2007 semifinaalissa sijoille 9-12 sijoittuneiden maiden kohdalla.

Pisteidenlaskussa pitäisi alkaa ottaa huomioon enemmän kuinka monelta maalta laulu saa pisteitä, koska se on aika hyvä indikaattori sille, kuinka paljon laulusta oikeasti pidetään Euroopassa. Tehdään siis joko näin
1) Pisteet annetaan (1-8, 10 ja 12) kuten normaalisti ja ne lasketaan yhteen. Pisteiden summa kerrotaan sillä luvulla, kuinka monesta maasta laulu on saanut pisteitä.
Eli:
Makedonia: 97 pistettä * 13 = 1261 pistettä
Moldova: 91 pistettä * 14 = 1274 pistettä
Portugali: 88 pistettä * 15 = 1320 pistettä
Andorra: 80 pistettä * 19 = 1520 pistettä

2) (Sama asia, mutta siedettävimmillä luvuilla) Lasketaan maiden saama pistekeskiarvo, eli kuinka monta pistettä jokainen 41 maata antoi keskimäärin laululle, ja kerrotaan se sillä luvulla, kuinka monesta maasta laulu sai pisteitä.
Eli:
Makedonia: 97 / 41 = 2,37 * 13 = 30,8 pistettä
Moldova: 91 / 41 = 2,22 * 14 = 31,1 pistettä
Portugali: 88 / 41 = 2,15 * 15 = 32,2 pistettä
Andorra: 80 / 41 = 1,95 * 19 = 37,1 pistettä

lharju kirjoitti: Pisteidenlaskussa pitäisi alkaa ottaa huomioon enemmän kuinka monelta maalta laulu saa pisteitä, koska se on aika hyvä indikaattori sille, kuinka paljon laulusta oikeasti pidetään Euroopassa.

Ehdottelin jossain aiemmassa viestissäni (en muista, oliko ketju tämä vai muu) jotain tuontapaista. Ja totesin perään, että tuo ehkä herkästi johtaisi siihen, että koetetaan tehdä ja lähettää edustajaksi jotakin kaikkia mahdollisia tahoja miellyttävää keskivertoviisua. Luultavasti tyylillistä vaihtelua olisi paljon nykyistä vähemmän, joten en kannata tuommoista.

Sitten paremmuuden määrittämisessähän on menetelty tasan toisinpäin, eli Ruotsin ja Ranskan päädyttyä tasapisteisiin (olikos se 1991?) voittaja ratkaistiin sen perusteella, kummalla oli enemmän täysiä pisteitä, eli voittajaksi taisi päätyä laulu, jonka suosio on epätasaisempaa (jossain tykätään paljon ja toisaalla aika vähän).

Jónsì kirjoitti: Voisiko joku äänestysblokkien puolustelija sanoa minulle, miksi on oikeudenmukaista, että osa äänestää maata, eikä kappaletta, esiintyjää tai esitystä?

Enpä tiedä, olenko blokkien puolustelija, mutta minusta on aika ymmärrettävää, että niitä muodostuu, ja että niitä muodostuu, vaikka äänestettäisiinkin kappaletta, esiintyjää tai esitystä, eikä maata. -Itse en muuten tykkää edes tuosta esiintyjän äänestämisestä; kyllä perusteena pitäisi olla kappale tai esitys.

Missään säännössähän ei ole kielletty äänestämästä maan perusteella. Jos maan perusteella äänestäminen kiellettäisiin, pitäisi myös olla jokin konsti järjestää äänestys niin että kieltoa voitaisiin valvoa, eikä tällaista konstia kai vielä ole keksitty.

Jos koko kisaan voisi suhtautua niin, ettei sijoitus ole niin tärkeää kuin erilaisen musiikin esittely, niin helpottaisiko vähän? Tai jos jaettaisiin useita eri palkintoja erilaisista ansioista, olisi eri sarjoja tms. Minusta voittajia voisi hyvin myös olla useita, en tiedä miksi yksi ainoa pitää voida nimetä.

lharju kirjoitti: Yhdenlainen parannusehdotus voisi kenties olla tämä. En jaksa tähän aikaan yöstä laskea tuloksia kaikkien kappaleiden osalta, joten teen sen vain v. 2007 semifinaalissa sijoille 9-12 sijoittuneiden maiden kohdalla.

Tein nyt sitten kaikkien kohdalta tuon. Semifinaalista finaaliin olisivat selvinneet Makedonian sijasta Andorra ja Moldovan sijasta Puola.

Finaalin laskut menevät tietenkin hieman pilalle, kun mistäpä sitä tietää, miten äänet olisivat jakautuneet kun maat olisivat olleet hieman toiset kuin nyt olivat. Nykyisillä mailla järjestys olisi ollut seuraava (maan nimen edessä kuinka monta sijaa sijoitus muuttuisi):

        Serbia
        Ukraina
        Venäjä
+1    Bulgaria
-1    Turkki
        Valko-Venäjä
        Kreikka
+1    Unkari
(+1) (Moldova)
-2    Armenia
+1    Georgia
-1    Bosnia-Hertsegovina
        Romania
+1    Slovenia
(-1)  (Makedonia)
        Latvia
+2    Saksa
-1    Suomi
+1    Espanja
-2    Ruotsi
        Liettua
        Ranska
        Iso-Britannia
        Irlanti

Eli ihan kuten pitää, lähinnä Skandinaviasta pisteensä saava Ruotsi romahtaisi vielä nykyistä pahemmin  .  Makedonian ja Moldovan tilalle voinee sijoittaa haluamassaan järjestyksessä Andorran ja Puolan (oikeastaan en ihmettele, jos niiden järjestys semistä finaaliin vaihtuisi, kuten kävi Makedonian ja Moldovankin kohdalla).

Eli isoin vaikutus on nuo viimeiset finaaliin päässeet. Voisi laskeskella vielä parin muunkin vuoden kohdalta; veikkaanpa, että tulokset olisivat samansuuntaisia ts. ei kovin merkittäviä, ainakaan omasta mielestäni.

Rousku kirjoitti:   Voisi laskeskella vielä parin muunkin vuoden kohdalta

Vuonna 2006 finaaliin olisi päässyt Makedonian sijasta Puola.

Finaalisijoitukset olisivat pysyneet samoina seuraavia lukuunottamatta:

1    Kreikka (9 -> 8)
-1  Armenia (8 -> 9)
      (Makedonia 12)
3    Iso-Britannia (19 -> 16)
-1  Latvia (16 -> 17)
-1  Sveitsi (17 -> 18)
1    Moldova (20 -> 19)
-2  Tanska (18 -> 20)

Suluissa ensin maan sijoitus nykyisen pistelaskusysteemin mukaan, sitten sijoitus joka olisi tullut suosion laajuuden huomioon ottavan systeemin mukaan. Makedonia ei siis olisi päässyt finaaliin, ja Puolan hypoteettista sijoitusta emme tiedä.

Rousku kirjoitti:Sitten paremmuuden määrittämisessähän on menetelty tasan toisinpäin, eli Ruotsin ja Ranskan päädyttyä tasapisteisiin (olikos se 1991?) voittaja ratkaistiin sen perusteella, kummalla oli enemmän täysiä pisteitä, eli voittajaksi taisi päätyä laulu, jonka suosio on epätasaisempaa (jossain tykätään paljon ja toisaalla aika vähän).

Nykyisten sääntöjen (jotka ovat olleet käytössä jo useamman vuoden) mukaanhan tasapisteiden tapauksessa sijoitus määritellään ennen kaikkea juurikin sen mukaan, että mikä maa/maat ovat saaneet useammalta maalta pisteitä. Jos pisteitä on tullut yhtä monelta maalta, aletaan vasta sitten verrata suurimpien pisteiden lukumääriä.

lharju kirjoitti: Ninanajna oli ehkä hieman huono esimerkki, jos se sitten huokuu edna duša balkanskaa, mutta selittäisitkö vielä yhtä perusteellisesti, mitä balkanilaista on sellaisissa biiseissä kuin Vjerujem u ljubav, Make my day, tai sitten laulussa, jonka unohdin edellisestä viestistäni, eli Call me. Call me nyt ihan oikeasti olisi voinut olla mistä tahansa maasta, mutta silti se vain veti 6-8 pistettä muista ex-Jugoslavian maista. Olisiko Slovenia antanut Call melle 8 pistettä, jos se olisi ollut Suomen tai Irlannin tai Portugalin tai Armenian edustussävelmä? I don't think so. .

Juu juu. Call me on todellakin mistä tahansa (etupäässähän tulee kaikille mieleen Ruotsi ) Make my day ei minunkaan mielestäni ole mistään kotoisin (no toisaalta siinäkin oli balkanilaisia elementtejä, mutta huonompaa etnoviisua saa hakea). Vjerujem u ljubav oli Balkanilla tunnetun veteraanimuusikon väsynyt yritelmä. (tässä tuli siis kyllä sille artistipisteitä!)

Eli:
- Call me:lle tuli maasta johtuvia ”epäoikeudenmukaisia” pisteitä
- Make my day:lle myös vaikka ei pelkästään niitä,
- Vjerujem u ljubaville tuli sekä maasta että artistista johtuvia pisteitä (miten nyt olikaan, olivatko tietyn Euroopan kolkassa tunnettuudesta johtuvat artistipisteet ”tuomittavia” vai ei?)

lharju kirjoitti: Yritän tehdä tästä sellaista synteesiä, että esimerkiksi Makedonia tänä vuonna olisi mitä todennäköisimmin saanut ihan samoista maista pisteitä, vaikka se olisi lähettänyt huonon ruotsalaisen formaattiviisun. Se, että Makedoniaa edusti tänä vuonna laulu, jossa on paljon balkanilaisia elementtejä vaikutti siihen, että pistemäärä saattoi olla 10, siinä missä kuvitellulle formaattiviisulle se olisi ollut 7. .

Ehkäpä olisi saanutkin samoista maista pisteitä, mutta myönnät siis että oli luonnollista että tällaisella hyvin balkanilaisella viisulla se sai enemmän kuin tavallisesti. Hyväksyt siis nuo hypoteettiset 3 lisäpistettä maata kohden, mikä onkin hyvä Itse väitän, että omakielisyys (suurimmaksi osaksi kappaletta) myös varmistelee näitä lisäpisteitä.

Ihmettelen vaan joskus, millaista viisua Makedonian pitäisi lähettää, jotta ei tulisi tuota iänikuista valitusta sen finaalipaikasta. Ajattelette äänestysteknisesti, mutta ajattelisitte myös kulttuuriselta kannalta. Nyt Makedonia oli lopun englanninkielisiä säkeistöjä lukuun ottamatta hyvinkin kansallisella linjalla, mitä minä todellakin arvostan. Edellisinä vuosina se oli vaillinaista runsaan englannin kielen ja uusien kosmopoliittisempien sovitusten takia, mutta tänä vuonna se oli kansallisempi kuin pitkään aikaan! Minäkin suutuin Make my day:n finaalipaikasta, mutta Mojot svetin finaalipaikasta en todellakaan!

Ymmärrän kyllä, mitä ajatte takaa: että vastaava Makedonian tarina muualla Euroopassa ei olisi onnistunut finaalipaikan hankkimisessa pienemmän naapurivaltioiden tiheyden takia. En kiellä. Muistuttaisin vain, että Makedonian voidaan sentään katsoa kulttuurisesti edistyneen viisuvalinnassaan ja ansaitsevan muun ex-Jugoslavian pisteet tänä vuonna paremmin kuin edellisinä vuosina.

Noin muuten Lharjun ehdotus äänestäneiden maiden määrän suuremmasta huomioon ottamisesta kuulosti hyvältä, kunnes luin Rouskun pelon tässä yhteydessä. Toisaalta, nyt tarkemmmin ajatellen, Rousku… sijoittuminen sijoille 10 parhaan joukkoon 20 maan listoilla kielii kuitenkin suuremmasta toivotusta ”värikkyydestä” kuin sijoittumisesta sijoille 11-15 kaikkien maiden listoilla, johon nuo ”kaikkia miellyttävät keskivertokappaleet” todennäköisemmin sijoittuisivat. Näin kovassa kilpailussa täytyy olla värikäs selvitäkseen edes 10 parhaan joukkoon tietyn maan listalla. Joten ehkä Lharjun ehdotus olisi silti kannatettava

Eikä se Lharju Stalin taida olla  :hali:

Keksin parannuksen Lharjun ehdotukseen. Siinä on nimittäin se ongelma, että pistemäärä muuttuu niin rajusti, kun vielä alhaisilla pistemäärillä jo yhdestä lisäpisteestä pistemäärä nousee äänestyksen alussa ehkä jo 1,5-kertaiseksi. Pitääkö tätä välttämättä toteuttaa äänestyksen alusta lähtien?

Ehdottaisin mieluummin sitä, että Lharjun menetelmää (että kerrotaan pistesumma pisteitä antaneiden maiden määrällä) sovellettaisiin vasta, kun kappaletta äänestäneitä maita olisi esim. 10 tai sinnepäin. Kynnyslukumäärä voisi olla esim. 12, jolloin pistemäärä kerrottaisiin ”vielä vain” 1:llä mikäli äänestäneitä maita on 11, mutta kerrottaisiin heti 2:lla kun on löytynyt kahdestoista maa, joka kappaleen sijoittaa omaan top-10:iinsä. 12 voisi olla aika sopiva luku olemaan tällainen kynnysarvo, onhan sillä luvulla muutenkin merkityksensä euroviisuissa. Toki se voi olla myös 10. Jossain sielläpäin kuitenkin liikkuu semifinaalin ”viivamaita” äänestäneiden maiden määrä.

Tällä tarkennuksella myöskään pistetaulun luvut eivät paisuisi kohtuuttoman suuriksi. Pistelaskussa päästäisiin jännittämään myös ääniä tietylle kappaleelle antaneiden määrän nousua, saavuttaisiko se kynnysarvon

Huilarin parannusvaihtoehto Lharjun ehdotukseen,
pistekerronnan kynnysarvo 10 (jolla kerrotaan 2:lla) jonka perusta-arvo 10-2=8:

Makedonia: 97 pistettä * (13-8) = 485 pistettä
Moldova: 91 pistettä * (14-8) = 546 pistettä
Portugali: 88 pistettä * (15-8) = 616 pistettä
Andorra: 80 pistettä * (19-8) = 880 pistettä

Eli tämä on vielä tehokkaampi tähän tarkoitukseen kuin Lharjun ehdotus, ajaa saman asian ja säilyttää pistemäärät pikkasen inhimillisempinä

Huilumies kirjoitti: Ehdottaisin mieluummin sitä, että Lharjun menetelmää (että kerrotaan pistesumma pisteitä antaneiden maiden määrällä) sovellettaisiin vasta, kun kappaletta äänestäneitä maita olisi esim. 10 tai sinnepäin. Kynnyslukumäärä voisi olla esim. 12,

Ehdottaisin vielä, että tätä sovellettaisiin vain semifinaalissa. Nimittäin finaalin tulokset eivät kovin olennaisesti näytä muuttuvan, laskettiin pisteet miten tahansa. Olennaisimmat muutokset tapahtuvat semin puolella, nimenomaan parin viimeisen finaaliin mukaan pääsevän kohdalla. Ja semissähän laskusysteemi voi olla miten monimutkainen tahansa, kun katsojat eivät sitä kuitenkaan näe.

Paitsi että finaalissa - ainakin toistaiseksi - määräytyy seuraavan vuoden suorat finalistit. Ja jos on mahdollisuus pudottaa Turkki ja Armenia siitä joukosta niin...

Rousku kirjoitti: Tein nyt sitten kaikkien kohdalta tuon. Semifinaalista finaaliin olisivat selvinneet Makedonian sijasta Andorra ja Moldovan sijasta Puola.

Suosinkin tätä nykyistä systeemiä.

Huilumies kirjoitti: Paitsi että finaalissa - ainakin toistaiseksi - määräytyy seuraavan vuoden suorat finalistit.

Niin juu tosiaan. Mites monta niitä suoria finalisteja on? Onko niitä aina tasan 14 (=neljä suurta* ja kymmenen hyvin sijoittunutta), vai onko niitä vähemmän, jos sattuu niin omituisesti käymään että joku neljästä vakiofinalistista onkin kymmenen parhaan joukossa?

Vaan onko se suoraan finaaliin semissä käymättä sitten jokin etu... Ja kohtahan suorista finaalipaikoista päästäneen muutenkin.

*Siis lähinnä rahoittajana suurta, ei niinkään musiikillisesti...