Viisukuppila

Jos suomenkielinen teksti kuuluu "mainosvalot valaisevat yötä", niin voiko sanoa "neons lighting up the sky" vai pitäisikö se olla "neon lights lighting up the sky"?

Neon lights lighting, koska eiväthän neon(kaasut) yksinään paljon valaise.

Onko teistä räikeän törkeää puhua muffinsseista oikeamman (?) muffinien sijaan?

Määräytyykö se, puhutaanko mahlasta vai pihkasta, puulajista vai jostakin muusta? Näin äkkiseltään veikkaisin, että pihkaa on havupuissa ja mahlaa lehtipuissa. Menikö aivan puihin?

Muffineita voi syödä jotkut muut, mutta minä olen syönyt aina muffinsseja , se on aiemmin vakiintunut termi.

Puulaji määrää. Havupuissa on pihkaa. Koivussa mahlaa. Vaahterassa ... siirappia - taitaa olla lehtipuissa mahlaa, ellei niin sitten että kaikissa puissa on ne nesteet mahlaa, jota havupuissa kutsutaan siten pihkaksi

EDIT: wikipedian mukaan mahlaa on lehtipuissa. Ja pihka on ilmeisesti eri asia kuin ravintoaineita kuljettava mahla. Mutta mikä sitten havupuissa niitä kuljettaa, vai tarviiko kuljettaa, kun eivät varastoi talvella ja kasvata uusia lehtiä keväällä?

Veikkaan itse, että vaikka pihkaa esiintyykin lähinnä havupuissa ja mahlaa lehtipuissa, kyse on ihan erilaisista aineista, joilla on erilaiset tarkoitukset puun... fysiologiassa. Eli niitä ei ole järkeä sinänsä verrata.

ta1ja kirjoitti:Mutta mikä sitten havupuissa niitä kuljettaa, vai tarviiko kuljettaa, kun eivät varastoi talvella ja kasvata uusia lehtiä keväällä?

No, mahlahan juoksee lähinnä keväällä, kun lehtipuut kasvattavat uusia lehtiä, eli ainakin kesällä ravintoaineet kulkevat enemmän tai vähemmän samalla lailla sekä lehti- että havupuissa.

Mutta kun kuusen tuo sisään jouluna se saattaa alkaa "kukkimaan" ja silloin matolle tippuu "pihkaisia" länttejä. Niin että jotain nesteitä pakosti virtaa siellä rungossa myös ja miksi sitä sitten kutsutaan, jos se ei ole pihkaa, niin kuin ei pihkakuvauksen perusteella ilmeisesti ole?

- löysin wikistä tällaisen, sokerimänty, josta sanotaan, että:

Sokerimänty (Pinus lambertiana) on mäntyjen sukuun Pinus kuuluva ainavihanta havupuu. Laji on saanut nimensä sen mahlan suuresta ksylitolisokeripitoisuudesta.

ja ilmeisetsi kaikissa puissa on mahlaa, mutta havupuissa lisäksi pihkaa, tuosta päätellen. Mutta

No totta kai niitä elämännesteitä virtaa aina, mutta keväällä lehtipuissa enemmän. Ei siitä puun sisuksissa virtaavasta nesteestä juuri muulloin tarvitse puhua.

Pete: mulle ne leivonnaiset ovat muffinsseja. Oon ihan varma, että molemmat on pakko hyväksyä, koska tuo s:llinen variaatio on niin yleinen ja vakiintunut.

Kotuksen arkistosta löytyi seuraava pätkä:

"Myös Suomen kielen perussanakirja suosittelee muotoa muffini eikä muffinssi, ja muffineista leivontaohjeissa jo yleisesti puhutaankin.

Monikkopohjaisellekin lainaamiselle on perusteensa. Englannin kielen sana shorts merkitsee parillista vaatekappaletta ja esiintyy käytännöllisesti katsoen aina monikossa niin kuin monien musiikkiyhtyeidenkin nimet. Koska keittokirjan ohjeesta tulee useampi kuin yksi muffini tai cookie, englanninkielisen reseptin otsikko on monikollinen muffins tai cookies. Myös pinssejä saattaa omistajallaan olla puseron rinnus täynnä. Ei siis ole ihme, että monikkomuodossa usein esiintyvät sanat pyrkivät lainautumaan monikollisina."

Minä olen sitä mieltä, että jos ei hyväksyisi muotoa "muffinssi" ei saisi myöskään hyväksyä muotoa "grissini".

"...ku mä en tiedä sitäkään että..." kuulin täs eilen ratiosta, Yle Puheesta tietenki tälläistä muotoilua kuin "sanoma on saanut peränsä" ... onko tämä ihan kirjakieltä vai joku äkkiä murjaistu uusio(hätä-)sana ? Ihte olisin sanonu saman näin "sanoma on saanut alkunsa..."

Tajusin vasta vähän aikaa sitten, että tapaskin on jo monikko itsessään. Tosin typerältähän se kuulostaisi tilata "tapoja" eikä "tapaksia".

kwak kirjoitti:Tajusin vasta vähän aikaa sitten, että tapaskin on jo monikko itsessään. Tosin typerältähän se kuulostaisi tilata "tapoja" eikä "tapaksia".

Näissä tosiaan kielenhuoltajalle riittää työsarkaa Itse yritän parhaani mukaan purkaa kaksoismonikoita, vaikka sen tuloksena syntyisikin kaiken maailman paninoita ja mediumeja. Erilaisten pastalaatujen nimien sen sijaan olen todennut rinnastuvan ainesanoihin, jolloin niitä voi käyttää monikollisina yksikön tapaan, jotta välttyy tagliatelloilta ja spaghetoilta.

^mutta eihän ne kyllä ole suomen kielen kannalta kaksoismonikkoja. Ne on pieniä vääriymmärryksiä, ja minusta olisi mielenkiintoista säilyttää sellaiset uudissanojen omaksumisen jäljet kielessä. Tai siis minusta noiden ulkomaisten ruokalajien kanssa on vähän sama kuin Hetekan hetekan. "Tapas", "Muffins" "Spaghetti" ovat merkkejä tai käsitteitä, eivät ulkomaisia jotain tarkoittavia sanoja ne siis ohittavat alkuperäisen rakenteensa ja yhdistyvät sellaisenaan , kullloinkin omaksutussa muodossaan suoraan siihen asiaan johon viittaavat.

"Muffinssilla" nyt ainakin on niin pitkä historia jo, että itseasiassa minusta on hieman pöllöä että asiaa on lähdetty paimentamaan. Kun ensimmäistä kertaa kuulin en ihan oikeasti edes ymmärtänyt että muffini on sama kuin muffinssi, kuvittelin että kyse on jostain uudemmasta amerikkalaisleivonnaisesta joka kuulostaa (vesi)puhvelilta . Mistä tulikin mieleeni että "brownieseja" pitäisi kaiketi kutsua browneiksi tms . Ja epäilen, että niiden aikoinaan suomalaistuneiden muffinssien leivontaohjeetkin poikkeavat amerikkalaisperäisten muffinien ohjeista.

Go sitruunamuffinssi, go!

Hmm... mielenkiintoista pohdintaa. Minulle "muffini" on tuonut mieleen jonkin vuohen (siis muflonin) ja muffinssi on ollut se oikea. Nyt kun asiaa ajattelee syvällisemmin, niin ilman muuta pitäisi sanoa muffini. Alan käyttää sitä heti tästä eteenpäin. Samalla logiikalla tosin pitäisi pinssien sijaan puhua pinneistä...

Olenko ihan väärässä, kun mielestäni on todella väärin kirjoittaa kirjakaupan mainosplakaattiin:

"Maailman suurin valikoima suomenkielisiä kirjoja sekä yli 3 miljoona englanninkielistä titteliä."

^Anglismi. Kaikki evät vaan osaa.

Jvvv kirjoitti:"Maailman suurin valikoima suomenkielisiä kirjoja sekä yli 3 miljoona englanninkielistä titteliä."

Nauroin samaa itsekin eräänä päivänä mutta unohdin tulla raportoimaan. Tuon on kääntänyt joku, joka ei ole edes tiennyt mistä on kysymys.

Violette kirjoitti:Kaikki evät vaan osaa.

Taitava ahven evineen?

Mistä nämä LOISTAVUUTTA, PARHAUTTA, HIENOUTTA, yms. ovat putkahtaneet? Näitä käyttävät nykyään kielitieteilijätkin.

Ne on johdettu samoin kuin lapsuus, nuoruus, uutuus jne. Substantivoiduiksi adjektiiveiksi väittäisin, jos olisin varma.

^Jep. Erikoista niissä ei suinkaan ole johtaminen, sillä onhan tuonkaltaisia johdettuja substantiiveja ollut mahdollista käyttää iät ajat: Veden parhaus janojuomana on kyseenalaista. Huomiota hertättävää lienee kuitenkin juuri johdosten partitiivimuodon käyttökonteksti. Adjektiivista johdettua substantiivia käytetään tavallaan adjektiivin paikalla: Cokis on parhautta (vrt. parasta).

^ mun korvaani nuo sinänsä vähän ärsyttävät "parhautta" jne muodot eivät ole sama asia kuin "parasta". Kun Cokis on parhautta, se on (vain yksi) osa kokonaisvaltaista "parhauden" tilaa, hyvää oloa, fiilistä. Kun Cokis on parasta konteksti on muut (cola-)juomat. Tosin sanonnassa "Se on ihan parasta" mennään kyllä aika lähelle "parhautta" mutta "parhautta" tai "parhaus" ilmaisee kuitenkin enemmän olemisen tilaa, ei palkkää kohteen ominaisuutta.

Eikö tällaisia muuten ole aiemminkin ollut tai ainakin minulle tulee "kauneus" terminä ja käsitteenä mieleen. EDIT: no nimmari skidi tuon sanoikin jo. Mutta kauneutta, onkohan sitä käytetty

ta1ja kirjoitti:- - mutta "parhautta" tai "parhaus" ilmaisee kuitenkin enemmän olemisen tilaa, ei palkkää kohteen ominaisuutta.

Siihen siinä kai pyritäänkin. Toki on niin, että parhautta predikatiivina ilmaisee jotakin enemmän kuin parasta.

Osaiskohan joku täällä neuvoa mua?

Onko sanoilla asemasta ja asemesta mitään eroa? Molempia käytetään samassa merkityksessä.
Ja mikä ihmeen sana tuo asemesta edes on? Mun kielikorvani ei kuule siinä mitään oikeaa, enkä voi ymmärtää, miten sen käyttöä voidaan perustella. Mulle se on pelkkä typo.

Auttakaa, ennen kuin tulen hulluksi.

Veikkaan villisti, että asemesta on murretta.

Pete kirjoitti:Veikkaan villisti, että asemesta on murretta.

Ei ole. Se on suositusten mukaista yleiskieltä.

Mutta miksi se on?
Ihan tyhmä sana koko asemesta.

Kielitoimiston mukaan asemasta on rinnakkaismuoto, mutta käsittääkseni asemesta on se "oikea" muoto, jota suositellaan, vaikka tuo toinen onkin yleistymässä.

Asema-sanan taivutuksesta tässä kai on kyse? Vai olenko mä oikeasti ihan hakoteillä? Vai enkö tajua muuten vaan? Miten asemesta on muodostettu? Voiko esim. nasevan taivuttaa nasevesta?
Yöunet tässä menee!