Viisukuppila

No, ehkä täydeksi myytiksi julistaminen oli turhan melodramaattista ja onhan totta sekin, ettei kirjoitus voi koskaan vastata 100 % puhuttua kieltä.
Mutta ei silti voi sanoa, että suomea kirjoitetaan ja puhutaan täysin samalla tavoin.

Magnumin loppukahdentamattomuus Porilaiset ja kotkalaiset on niin hassuja, kun ne ei loppukahdenna. (Siis ne, jotka puhuvat murrettaan.)

Violette kirjoitti:kotkalaiset on niin hassuja, kun ne ei loppukahdenna. (Siis ne, jotka puhuvat murrettaan.)

Pöh, koko muu Suomi on vaan omituinen!

Violette kirjoitti: - -kotkalaiset on niin hassuja, kun ne ei loppukahdenna. (Siis ne, jotka puhuvat murrettaan.)

Yritin lukea tätä ketjua läpi mut en tajunnut mitä loppukahdentaminen on. Oon kotkalainen ja miä puhun kyllä omasta mielestäni puhdasta kotkaa (tai kymiä ) ja nyt kiinnostaa että mitä toi tarkottaa ja loppukahdennanko miä. En varmaan jos kerta puhun kotkaa.

Tuskin sanot perheppitsa tai hernekkeitto eli et loppukahdenna.

^ En sano. En ees osaa sanoa noita. Varmaan tyhmän kuulosta kun yritin yksin keskellä yötä sanoa jotain hernekkeittoa. Ei kuulostanut kyllä yhtään luontevalta.

Martti Servo ei muuten aina loppukahdenna ja se kahdentumattomuus on välilä tosi hmm selvää muttei kylä ehkä säännönmukaista ja ehkä toi ei aina olekkkaan sitä kahdentumattomuutta toi. Tervevaan.
http://www.youtube.com/watch?v=KtMZMZN8 ... re=related

Violette kirjoitti:Porilaiset ja kotkalaiset on niin hassuja, kun ne ei loppukahdenna. (Siis ne, jotka puhuvat murrettaan.)

Lapsosena tämä aina aiheutti hämmästystä, kun vierailimme serkkuni perheen luona Kymeenlaaksossa. Heillä ei puhuttu aitoa murretta, mutta muutoin sitä kyllä paljon kuultiin. Tällaista lausetta ei nyt kukaan käyttänyt, mutta laitan tähän pöhkön (kuka nyt suoraan ovelta tarjoo silliä) esimerkin:

Tervetuloa ja ottakaahan perhesilliä!
Kun taas meillä savolaismurteiden alueella tömpsäytettään teetä monneen kertaan:
Tervetttttullooo ja ottakeepa perhessssilliä!

Ulkon näyttäs tulevan sadekuuro! > sadekkkuuro!

Magnum kirjoitti:Tuskin sanot perheppitsa tai hernekkeitto eli et loppukahdenna.

Omituista, koska joskus multa saattaa lipsahtaa ja sanon juuri noin. Toisaalta mun puhetyyli onkin erittäin epälooginen, välillä käytän tuota "miä"-sanaa, mutta useammin "mä".

TomppaJr kirjoitti:Olinko edes lähellä?

Yksi on vähän sinne päin. En taida vielä kertoa sen tarkemmin, jos Nehakakin haluaa koettaa, kun kerran pyysikin.

voda07 kirjoitti:No, ehkä täydeksi myytiksi julistaminen oli turhan melodramaattista ja onhan totta sekin, ettei kirjoitus voi koskaan vastata 100 % puhuttua kieltä.
Mutta ei silti voi sanoa, että suomea kirjoitetaan ja puhutaan täysin samalla tavoin.

Mutta kun tuon sanan "täysin" jättää pois on väite täysin totuudenmukainen. Suomessa sanat lausutaan kuten kirjoitetaan Kun lähtee vertaamaan vaikka englantiin tai ranskaan niin suomen kielen minimaaliset poikkeukset eivät (mielestäni) asiaa muuta miksikään.

Ranskan kirjoitus- ja ääntämisasut ovat itse asiassa aika lähellä toisiaan. Jakauma ei ole 1 kirjain/1 äänne, vaan vähän monimutkaisempi, mutta kun kirjoitusta segmentoi eri tavalla, niin se on ihanan looginen.

Jónsì kirjoitti:Ranskan kirjoitus- ja ääntämisasut ovat itse asiassa aika lähellä toisiaan. Jakauma ei ole 1 kirjain/1 äänne, vaan vähän monimutkaisempi, mutta kun kirjoitusta segmentoi eri tavalla, niin se on ihanan looginen.

Might be true, mutta loogisuus onkin aivan eri asia kuin se lausutaanko sanat samalla lailla kuin kirjoitetaan. Etkai lähde väittämään että ranskaa lausutaan kuten kirjoitetaan?

Aancon kirjoitti:

Jónsì kirjoitti:Ranskan kirjoitus- ja ääntämisasut ovat itse asiassa aika lähellä toisiaan. Jakauma ei ole 1 kirjain/1 äänne, vaan vähän monimutkaisempi, mutta kun kirjoitusta segmentoi eri tavalla, niin se on ihanan looginen.

Might be true, mutta loogisuus onkin aivan eri asia kuin se lausutaanko sanat samalla lailla kuin kirjoitetaan. Etkai lähde väittämään että ranskaa lausutaan kuten kirjoitetaan?

Tottakai väitän. Onhan ranskassakin poikkeuksia (vaikka "ville"), mutta muuten ranskaa äännetään hyvin samalla tavalla kuin kirjoitetaankin.

^

Voisitko vähän selventää, että miten mielestäsi ranskan ääntämisen ja oikeinkirjoituksen suhde ei ole selkeä ja looginen?

^No en oikeastaan, kun en osaa Kai se sitten on selkeä ja looginen. Mutta jos sanan kuulee ranskaksi, on aika vaikea tietää miten se kirjoitetaan oikein.

^Samahan se on suomea osaamattomilla suomenkielisten sanojen suhteen.

Siitähän tässä vain on kysymys, kuinka lähellä foneemiperiaatetta kielen oikeinkirjoitus on.

UFOPOLI kirjoitti:Siitähän tässä vain on kysymys, kuinka lähellä foneemiperiaatetta kielen oikeinkirjoitus on.

Tuossa sanotaan, että tiukimman foneemiperiaatteen mukaan yhtä äännettä vastaa yksi kirjainmerkki. Mutta, kuten jatkossa todetaan, kirjainmerkkien määrän rajoittamiseksi ei kaikille äänteille ole luotu omia kirjaimia vaan on ryhdytty käyttämään esimerkiksi kirjainyhdistelmiä yksikkönä - kuten saksan sch suhu-s:ää merkitsemässä. Ja kun alkuperäinen kirjainmerkkien valikoima on varmaankin, en tiedä, veikkaan, lähtöisin latinassa käytetyistä äänteistä, niin ne kielet, joiden äänteet eniten vastaavat latinan äänteitä saavat selvän etulyöntiaseman suhteessa "luetaan niin kuin kirjoitetaan" mittelössä. Suomi on tällainen kieli, samoi italia (muutamine poikeuksineen), skandikielet jne.Soinnillisia äänteitä ym sisältävät joutuvat puolestaan soveltamaan muodostamalla yhdistelmiä ja muita sääntöjä. Toisissa nuo yhdistelmät ovat säännönmukaisia, jolloin - en ole lukenut - ranska voi olla kieli, jota luetaan niin kuin kirjoitetaan, jos yksiköksi otetaan äännettä vastaava kirjainyhdistelmä.

Siis puhdasta vailla parempaa tietoa olevaa spekulaatiota, mutta eikö se jotenkin näin mene?

Aintsu kirjoitti:

Violette kirjoitti:kotkalaiset on niin hassuja, kun ne ei loppukahdenna. (Siis ne, jotka puhuvat murrettaan.)

Pöh, koko muu Suomi on vaan omituinen!

Tämä oli minulle aivan uusi tieto! Kyllä meillä Kouvolassa loppukahdennetaan ihan antaumuksellisesti, kuinka ihmeessä te kotkalaiset voitte puhua niin eri tavalla? Mistä tämä johtuu?

Hurrican kirjoitti:Oon kotkalainen ja miä puhun kyllä omasta mielestäni puhdasta kotkaa (tai kymiä ) ja nyt kiinnostaa että mitä toi tarkottaa ja loppukahdennanko miä.

Jännää tuokin, että jotkut sanovat ihan oikeasti miä. Mie en ikinä erehtyisi sanomaan niin!

Jónsì kirjoitti:Tottakai väitän. Onhan ranskassakin poikkeuksia (vaikka "ville"), mutta muuten ranskaa äännetään hyvin samalla tavalla kuin kirjoitetaankin.

Liityn tähän keskusteluun tuomalla esiin asian, joka tuottaa tuskaa suurelle osalle ranskankielen lukijoille.
Mitä eroa on é, è, ê ja ë? Milloin "o" kirjoitetaan eau, au tai o? Ääntämisero "en" ja "on"? Äärettömän pieniä asioita, mutta todella "graaveja" virheitä tehdä? Kukapa kirjoittaisi "chato" tai "chatau"? Tai ècole?

Ei nyt ihan koske suoraan tuota ääntämishommaa, mutta close enough.

^Noillahan on ihan selvät erot ja selkeät ohjeet, miten ääntyvät

oxox kirjoitti:Liityn tähän keskusteluun tuomalla esiin asian, joka tuottaa tuskaa suurelle osalle ranskankielen lukijoille.
Mitä eroa on é, è, ê ja ë? Milloin "o" kirjoitetaan eau, au tai o? Ääntämisero "en" ja "on"? Äärettömän pieniä asioita, mutta todella "graaveja" virheitä tehdä? Kukapa kirjoittaisi "chato" tai "chatau"? Tai ècole?

No esimerkiksi è:n voi kirjoittaa vain toiseksi viimeiselle tavulle eikä silloinkaan jos sen jälkeen tulee ääntyviä vokaaleita.

Violette kirjoitti:^Noillahan on ihan selvät erot ja selkeät ohjeet, miten ääntyvät

Olen lukenut ranskaa ihan ihan ihan pikkutaaperosta saakka ja voin sanoa ihan rehellisesti, etteivät ne ole minulle tai ystävilleni todellakaan ollut aina ihan itsestään selvyyksiä. Tottakai sitä nyt on oppinut, että école on école eikä esim ècole, mutta vähän vähemmän tuttujen sanojen kanssa, tuottaa välillä tuskaa mites päin se aksentti tällä kertaa vetästään.

Okei joo nuo eau, au, o -jutut on aika päivänselviä ranskaa lukeneille, mutta toisaalta sitä vähemmän lukeneille vaikea varmaan aluksi hoksata.

niin että kaikki nuo "vi**u etsä nyt tajuu" hommat voi jättää.. niin ja anteeksi, minulla on superhuonopäivä joten puran sitä nyt täällä. huomenna kadun tätä kirjoituksen tynkääni..

oxox kirjoitti:Tottakai sitä nyt on oppinut, että école on école eikä esim ècole, mutta vähän vähemmän tuttujen sanojen kanssa, tuottaa välillä tuskaa mites päin se aksentti tällä kertaa vetästään.

Eikös é ja è äännetä eri tavoin? Joten vähän korvaa höristämällä huomaa kyllä, kummin päin vetäistään. é on semmoinen selkeä terävä kunnon e, è lötköversio. (En ole opiskellut ranskaa, mutta tältä se on minusta kuulostanut.)

oxox kirjoitti:

Violette kirjoitti:^Noillahan on ihan selvät erot ja selkeät ohjeet, miten ääntyvät

Olen lukenut ranskaa ihan ihan ihan pikkutaaperosta saakka ja voin sanoa ihan rehellisesti, etteivät ne ole minulle tai ystävilleni todellakaan ollut aina ihan itsestään selvyyksiä.

Kieliin liittyvät asiat eivät ole kaikille tosiaan helppoja, sehän on aivan luonnollista. Itseäni ainakin auttoi fonetiikan ja fonologian opiskelu sekä runsas lukeminen, jolloin oppii huomaamattaan sen logiikan. Ranskan kirjoitusjärjestelmä on tosi looginen, verratkaapa vaikka englantiin! Toki itsellänikin on aina välillä sormi suussa ja ranskaa kirjoittaessani heittelen milloin minnekin aksentteja, jotka eivät sinne kuulu - onneksi oikolukuohjelma korjaa. Tarkoitin siis sanoa, ettei ole ollenkaan mahdotonta oppia ääntämään ja kirjoittamaan ranskaa oikeilla kirjaimilla ja kirjainyhdistelmillä, koska kyseisellä kielellä on niissä selkeä logiikka. Kielioppi ei sitten aina olekaan niin looginen.

Ja kyllä, ranskassa on tosiaan kaksi e:tä. Toinen on suppea, esim. sanassa école, ja toinen laveampi, suomalaisen korvaan lähes ä-äänteeltä kuulostava, esim. sanassa père.

Miksi suomenruotsalainen on suomalainen, jonka äidinkieli on ruotsi, mutta ruotsinsuomalainen on Ruotsissa asuva suomalainen? Minusta tämä on todella hämäävää.

^Kai sillä on nimenomaan historialliset perusteet. Suomenruotsalaiset eivät ole tulleet Ruotsista asumaan Suomeen äidinkielensä kera, vaan kieli on pikemminkin jäänne ajoilta jolloin Ruotsi oli Suomen valtias ja ruotsi oli Suomen kieli. Suomenruotsalaiset ovat siis suomalaisia siinä kuin muutkin, mutta puhuvat vain jäännekieltä. Ruotsinsuomalaiset ovat puolestaan menneet Ruotsiin myöhemmällä ajalla ja ovat nimenomaan suomalaisia vieraalla maalla. Heitä ei voida siis niinkään pitää ruotsalaisina - hehän ovat finskejä! Tämän kaiken kyllä varmasti jo tiesit joten eipä musta tainnut apua olla nimeksikään.

Joo, mä mietin tätä siis nimenomaan kielen kannalta. Miksi nimitykset on muodostettu samalla tavalla, vaikka on kyse aivan eri asioista?