Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
- tonywerner
- Kanta-asiakas
- Viestit: 28218
- Liittynyt: 29 Loka 2004, 07:36
- Paikkakunta: Riihimäki
Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Maa: Suomi
Vuosi: 1968
Kappale: Kun kello käy
Esittäjä: Kristina Hautala
Säveltäjä: Esko Linnavalli
Sanoittaja: Juha Vainio
Kapellimestari: Ossi Runne
Sijoitus: 16./17
Pisteet: 1
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1968fi
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/50s_60s/Finland1968.html
Kristina Hautala (s. 28.6.1948) varttui tukholmalaisessa lähiössä ja jo pikkutyttönä hänen haaveenaan oli päästä pop-tähdeksi. Kristinan isän tuttava, nuoriso-ohjaaja Niilo Kantokorpi, kuuli tytön laulua nauhalta ja Kantokorpi päätti tuoda hänet Suomeen. Pääsiäisenä 1965 Kristina osallistui Scandia musiikin koelaulutilaisuuteen, jossa hän ihastutti paikalla istuneet levymogulit välittömästi valloittavalla olemuksellaan ja heleällä äänellään. Kristina ei kuitenkaan hallinnut täysin suomen kieltä, joten aluksi hänet passitettiin fonetiikan oppitunneille.
Toukokuussa 1966 julkaistiin Kristinan ensimmäinen single “En koskaan”, joka oli Juha Vainion kääntämä versio Dusty Springfieldin hitistä “You don’t have to say you love me”. Kappaleesta tuli heti yksi radion soitetuimmista kappaleista ja nukkemaisen kauniista Kristinasta tuli kaikkien ihannoima poptähti - juuri sellainen, mistä hän oli unelmoinutkin. Sirpakan ulkomuotonsa ansiosta Kristina oli haluttu kansikuvatyttö 1960-luvun aikakausilehtiin ja lisäksi hän sai mm. kunnian toimia Apu-lehden ensimmäisen paperinuken mallina.
1960-luvun loppu oli vauhdikasta aikaa ja singlejä julkaistiin useita, kuten “En katso naamion taa”, “Jokainen hetki”, "Kielletyt käskyt" ja “Rakkautta vain”, joka oli käännös Beatles-hitistä “All You need is love”. Lisäksi Kristina kiersi ahkerasti keikoilla ympäri Suomea. Useimmiten yksin, mutta myös mm. Johnny Liebkindin kiertueen vierailevana tähtenä.
Vuosi 1968 oli Kristinan uran huippuhetki, sillä hänet valittiin Suomen euroviisuedustajaksi ylivoimaisella postikorttiäänten enemmistöllä. Suomen karsinnassa toiseksi sijoittui Kristinan kiertuekaveri Johnny kappaleella “Kissankellojen aikaan”. Kristinan “Kun kello käy” oli ajan hengessä rullaava nuorekas popkappale - ensimmäinen lajissaan Suomen euroviisuedustajien joukossa.
Lontoossa Kristina Hautala herätti runsaasti positiivista huomiota kauniilla olemuksellaan ja juorulehdet yhdistivät hänet jopa hieman romanttisessa mielessä isäntämaan edustajaan Cliff Richardiin. Lisäksi hänet nimettiin monissa yhteyksissä kisan kauneimmaksi solistiksi. Royal Albert Hallin lavalla Kristina ei kuitenkaan vakuuttanut eri maiden tuomareita vihreässä baby doll mekossaan, vaan sai ainoastaan yhden pisteen norjalaistuomarilta. Lopputuloksissa Suomi jakoi viimeisen sijan Alankomaiden kanssa.
Kristinan uraa Suomessa tämä ei kuitenkaan hetkauttanut, vaan hän suuntasi kesäkiertueelle, jonka vierailevana tähtenä esiintyi uraansa aloitteleva Markku Aro. Syksyllä 1969 hän aloitti kuitenkin opiskelun ruotsalaisessa iltaoppikoulussa ja ehti keikoille ja levytysstudioon enää viikonloppuisin. Seuraavana vuonna häneltä ilmestyi levytykset “Kop kop ken lie”, joka oli versio saman vuoden Ison-Britannian euroviisusta “Knock knock who’s there”, sekä Lasse Mårtensonin kanssa duetoitu “En koskaan aio rakastaa”. Ne jäivät Kristinan varsinaisen uran viimeisiksi levytyksiksi.
Vuonna 1972 Kristina Hautala hyllytti hienon laulajanuransa kokonaan ja muutti suomalaisyleisön pettymykseksi takaisin Ruotsiin. Hän meni opiskelemaan tukholmalaiseen yliopistoon ja hankki itselleen psykologin koulutuksen. Kristina onkin toiminut kyseisessä ammatissa kaikki nämä vuodet, vaikka laulaminen on säilynytkin rinnalla rakkaana harrastuksena. Syksyllä 2003 harrastus poiki myös yhden näkyvämmän hedelmän, kun Kristina julkaisi yllättäen omakustannealbumin “Hetki tää”, joka sisältää Matti Viita-ahon lauluja. Mutta muuten Kristina ei haikaile enää poptähteydestä.
Kristina Hautala - Vänta och se
Kristina Hautala - 20 suosikkia (Spotify)
http://kotinetti.suomi.net/kristinahautala/index.htm
Vuosi: 1968
Kappale: Kun kello käy
Esittäjä: Kristina Hautala
Säveltäjä: Esko Linnavalli
Sanoittaja: Juha Vainio
Kapellimestari: Ossi Runne
Sijoitus: 16./17
Pisteet: 1
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1968fi
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/50s_60s/Finland1968.html
Kristina Hautala (s. 28.6.1948) varttui tukholmalaisessa lähiössä ja jo pikkutyttönä hänen haaveenaan oli päästä pop-tähdeksi. Kristinan isän tuttava, nuoriso-ohjaaja Niilo Kantokorpi, kuuli tytön laulua nauhalta ja Kantokorpi päätti tuoda hänet Suomeen. Pääsiäisenä 1965 Kristina osallistui Scandia musiikin koelaulutilaisuuteen, jossa hän ihastutti paikalla istuneet levymogulit välittömästi valloittavalla olemuksellaan ja heleällä äänellään. Kristina ei kuitenkaan hallinnut täysin suomen kieltä, joten aluksi hänet passitettiin fonetiikan oppitunneille.
Toukokuussa 1966 julkaistiin Kristinan ensimmäinen single “En koskaan”, joka oli Juha Vainion kääntämä versio Dusty Springfieldin hitistä “You don’t have to say you love me”. Kappaleesta tuli heti yksi radion soitetuimmista kappaleista ja nukkemaisen kauniista Kristinasta tuli kaikkien ihannoima poptähti - juuri sellainen, mistä hän oli unelmoinutkin. Sirpakan ulkomuotonsa ansiosta Kristina oli haluttu kansikuvatyttö 1960-luvun aikakausilehtiin ja lisäksi hän sai mm. kunnian toimia Apu-lehden ensimmäisen paperinuken mallina.
1960-luvun loppu oli vauhdikasta aikaa ja singlejä julkaistiin useita, kuten “En katso naamion taa”, “Jokainen hetki”, "Kielletyt käskyt" ja “Rakkautta vain”, joka oli käännös Beatles-hitistä “All You need is love”. Lisäksi Kristina kiersi ahkerasti keikoilla ympäri Suomea. Useimmiten yksin, mutta myös mm. Johnny Liebkindin kiertueen vierailevana tähtenä.
Vuosi 1968 oli Kristinan uran huippuhetki, sillä hänet valittiin Suomen euroviisuedustajaksi ylivoimaisella postikorttiäänten enemmistöllä. Suomen karsinnassa toiseksi sijoittui Kristinan kiertuekaveri Johnny kappaleella “Kissankellojen aikaan”. Kristinan “Kun kello käy” oli ajan hengessä rullaava nuorekas popkappale - ensimmäinen lajissaan Suomen euroviisuedustajien joukossa.
Lontoossa Kristina Hautala herätti runsaasti positiivista huomiota kauniilla olemuksellaan ja juorulehdet yhdistivät hänet jopa hieman romanttisessa mielessä isäntämaan edustajaan Cliff Richardiin. Lisäksi hänet nimettiin monissa yhteyksissä kisan kauneimmaksi solistiksi. Royal Albert Hallin lavalla Kristina ei kuitenkaan vakuuttanut eri maiden tuomareita vihreässä baby doll mekossaan, vaan sai ainoastaan yhden pisteen norjalaistuomarilta. Lopputuloksissa Suomi jakoi viimeisen sijan Alankomaiden kanssa.
Kristinan uraa Suomessa tämä ei kuitenkaan hetkauttanut, vaan hän suuntasi kesäkiertueelle, jonka vierailevana tähtenä esiintyi uraansa aloitteleva Markku Aro. Syksyllä 1969 hän aloitti kuitenkin opiskelun ruotsalaisessa iltaoppikoulussa ja ehti keikoille ja levytysstudioon enää viikonloppuisin. Seuraavana vuonna häneltä ilmestyi levytykset “Kop kop ken lie”, joka oli versio saman vuoden Ison-Britannian euroviisusta “Knock knock who’s there”, sekä Lasse Mårtensonin kanssa duetoitu “En koskaan aio rakastaa”. Ne jäivät Kristinan varsinaisen uran viimeisiksi levytyksiksi.
Vuonna 1972 Kristina Hautala hyllytti hienon laulajanuransa kokonaan ja muutti suomalaisyleisön pettymykseksi takaisin Ruotsiin. Hän meni opiskelemaan tukholmalaiseen yliopistoon ja hankki itselleen psykologin koulutuksen. Kristina onkin toiminut kyseisessä ammatissa kaikki nämä vuodet, vaikka laulaminen on säilynytkin rinnalla rakkaana harrastuksena. Syksyllä 2003 harrastus poiki myös yhden näkyvämmän hedelmän, kun Kristina julkaisi yllättäen omakustannealbumin “Hetki tää”, joka sisältää Matti Viita-ahon lauluja. Mutta muuten Kristina ei haikaile enää poptähteydestä.
Kristina Hautala - Vänta och se
Kristina Hautala - 20 suosikkia (Spotify)
http://kotinetti.suomi.net/kristinahautala/index.htm
If you love someone, follow your heart
Cause love comes once, if you're lucky enough
Cause love comes once, if you're lucky enough
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Biisi on hyvä, mutta esittäjästä en jostakin syystä oikein innostu. Harmi, ettei biisi pärjännyt paremmin. Annan tänään neljä tähteä.
Riskinä seniorilaumat
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Minä taas sytyn juurikin esittäjästä, joka osasi tulkita tyttömäisen kujeilevasti tämän melko keskinkertaisen teoksen. Olisin tälle kyllä suonut vähän paremman sijoituksen itse kisassa. Annetaan kolme tähtöstä.
"Mutta siis kaikkihan on pornoa, jos sitä katsoo oikein." (Margot)
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Viimeinen sija?? Mikä niillä on aina Suomea vastaan? Tämä on oikeasti hyvä ja Suomen euroviisujen parhaimmistoa.
- tonywerner
- Kanta-asiakas
- Viestit: 28218
- Liittynyt: 29 Loka 2004, 07:36
- Paikkakunta: Riihimäki
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Minusta sekä kappale että esittäjä ovat varsin keskiverrot Sievähän Kristina on kuin nukke, mutta jotenkin jännittynyt siellä Royal Albert Hallin lavalla (hartiat korvissa ja kädet samassa asennossa koko ajan siinä edessä)... Kolme tähtöstä ***
If you love someone, follow your heart
Cause love comes once, if you're lucky enough
Cause love comes once, if you're lucky enough
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Yllättävää, ettei tämä viisu sijoittunut aikoinaan paremmin. Koska Kun kello käy on minusta ihan hyvä sen ajan moderni pop-biisi. Ja nuori, pirteä Kristiinakin sopii hyvin kyseisen laulun esittäjäksi. - Olisiko syynä menestymättömyyteen sitten suomen kieli
Tälle Kun kello käy-viisulle annan neljä tähteä.
Sinä vuonna Suomen karsinnassa kolmanneksi muuten tuli Rauno Lehtisen tekemä laulu On hetki. Josta sittemmin tuli ikivihreä iskelmä. Yksi Lehtisen hienoimmista lauluista. Harva suomalainen taitaa enää muistaa/tietää, että kyseinen evergreen on tehty juuri euroviisuihin.tonywerner kirjoitti:Vuosi 1968 oli Kristinan uran huippuhetki, sillä hänet valittiin Suomen euroviisuedustajaksi ylivoimaisella postikorttiäänten enemmistöllä. Suomen karsinnassa toiseksi sijoittui Kristinan kiertuekaveri Johnny kappaleella “Kissankellojen aikaan”.
Tälle Kun kello käy-viisulle annan neljä tähteä.
-
- Kanta-asiakas
- Viestit: 11667
- Liittynyt: 23 Helmi 2006, 18:38
- Paikkakunta: Kälviä, Keski-pohjanmaa
- Viesti:
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
ottaen huomioon sen vuojen erikoisen hyvän tason nii en ihmettele tämän vähäistä pistemäärää... olihan tuo pisteidenjako systeemikin aika syvältä kaivosta... Krissun ääni on ehkä liian kimeä ja ohut mun makuuni ...
4.1.2022 MITÄ IHMETTÄ! OLEN tuolloinkirjoittanut, WAHWA äänihän Hautalaskalla on, yllättäwän wahwa, ollakseen Suamalainen artisti !!! :sydän: ...
mutta muutoin hyvin herttainen esittäjä... jos tälle annan n. 2.3 pist. (ehkä toiseksi viimeisellä sijalla suomifinalistit -listallani 1961 - 199 ...? -8 ...) niin Johnnyn esittämä upea Kissankellojen aikaan saakin sitten täyet 5 pist. Siinäpä olisi ollut JA ON oikein ns. mahtiballadi... mutta ei, jonkun piti ehkä tiedostamattaankin "matkia" edellis vuotista englannin pirttsakan pirskahtelewaa voittoisaa iskelmää... ?
JK. tuo kertosäe on aina vaivannut ja ihmetyttänyt jotenkin minua, jonkinlaisesa outoudessaan se ei ole toellakaan niitä helpoimpia laulaa, nuotit on siinä ikäänkuin puristettu nyrkillä kasaan, a-osa on taas sinänsä oikein viehättävä ja tekstille TIETYSTI PALJON myös pisteitä... mutta hienosti tämäkin nuori solisti veti vaativan tehtävänsä...
Ja tuo On Hetki sävelmä on kaiketi eniten erilaisia versioita saanut karsintasävelmäMME, varsinainen ikivihreiden evergreen, joka vain on näitten soittolistojen myötä hävinnyt lähes tyystin radiokanavilta... ei hitto, meinasin kirjoittaa että Soitinyhtye Yölintu sitä joskus laulelee jonkin toimittajan armosta mutta taisin sekoittaa muistikuvani Lux -67:een!
4.1.2022 MITÄ IHMETTÄ! OLEN tuolloinkirjoittanut, WAHWA äänihän Hautalaskalla on, yllättäwän wahwa, ollakseen Suamalainen artisti !!! :sydän: ...
mutta muutoin hyvin herttainen esittäjä... jos tälle annan n. 2.3 pist. (ehkä toiseksi viimeisellä sijalla suomifinalistit -listallani 1961 - 199 ...? -8 ...) niin Johnnyn esittämä upea Kissankellojen aikaan saakin sitten täyet 5 pist. Siinäpä olisi ollut JA ON oikein ns. mahtiballadi... mutta ei, jonkun piti ehkä tiedostamattaankin "matkia" edellis vuotista englannin pirttsakan pirskahtelewaa voittoisaa iskelmää... ?
JK. tuo kertosäe on aina vaivannut ja ihmetyttänyt jotenkin minua, jonkinlaisesa outoudessaan se ei ole toellakaan niitä helpoimpia laulaa, nuotit on siinä ikäänkuin puristettu nyrkillä kasaan, a-osa on taas sinänsä oikein viehättävä ja tekstille TIETYSTI PALJON myös pisteitä... mutta hienosti tämäkin nuori solisti veti vaativan tehtävänsä...
Ja tuo On Hetki sävelmä on kaiketi eniten erilaisia versioita saanut karsintasävelmäMME, varsinainen ikivihreiden evergreen, joka vain on näitten soittolistojen myötä hävinnyt lähes tyystin radiokanavilta... ei hitto, meinasin kirjoittaa että Soitinyhtye Yölintu sitä joskus laulelee jonkin toimittajan armosta mutta taisin sekoittaa muistikuvani Lux -67:een!
Viimeksi muokannut romualdo, 04 Tammi 2022, 09:52. Yhteensä muokattu 5 kertaa.
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Kappale ei oikein iske, mutta mekko oli sievä.
R.I.P. Eurovision
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Minä sytyn kovinkin Kristina Hautalasta Mekkonsa on sievä ja äänensä vahva. Mutta kappale on aika vaikean kuuloinen: outoja harmonioita, yllättäviä sointukulkuja. Kappale ei mielestäni ole sen enempää kaunis kuin tarttuvakaan. En miellä tätä oikein pop-biisiksikään. Kristinalle tähteni annan: kaksi.
-
- Kanta-asiakas
- Viestit: 5198
- Liittynyt: 09 Syys 2008, 16:19
- Paikkakunta: ... (Kouvola)
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Ihan kiva kappale, ei erityisemmin ihastuta muttei vihastutakaan. *** tähteä.
Bussi tytön aina ohi onnen vie
Kun toiset löytää sen
- Marion Rung: "Pikku rahastaja" (Suomen viisukarsinnat -62)
Kun toiset löytää sen
- Marion Rung: "Pikku rahastaja" (Suomen viisukarsinnat -62)
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
KRISTINA on ihana! (Hanna-Riikka Siitosen äänellä ) Eikä viisussakaan ole suurempia vikoja. Sellainen suurin mieleenpainuvuus siitä kuitenkin uupuu, joten annetaan KOLME tähteä. Viimeinen sija oli mielestäni hyvin huonosti ansaittu. Suomi oli kuitenkin ajan hermolla.
"Kunnon uni on tae mukavalle huomiselle." -Leena-
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Minä pidän Kristina Hautalasta. Mielestäni hänen koko levytysuransa on oivallinen läpileikkaus 60-luvun Suomessa levytettyyn popmusiikkiin. Mukana on ihanaa tunnelmointia ja jopa dramaattisuutta (Jokainen hetki, Voinko luottaa, Sain sulta sanan ), ja sitten mukavia kepeitä ralleja, kuten esim. Kenen syy ja En katso naamion taa.
Kristinan laulujen sanoitukset olivat myös poikkeuksellisen nuorekkaita. Tuskinpa kukaan muu oli ennen tulkinnut niin paljon lauluja, jotka keskittyivät teinien tai nuorten aikuisten sielunelämään, sillä lauluissa avoimesti petettiin, eikä haikailtu miesten perään. Kristina haukkui samasta miehestä kilpailevia tyttöjä kanoiksi, eikä hänelle edes kelvannut kuka tahansa: mies lähti vaihtoon, jos pukeutui housuihin, joissa oli rumat lahkeet. Nirsomppoo levylaulajjoo.
Ja en katso naamion taa / on aina hauskempaa varmaan / kun paikalla armaan on tuntematon. Vapaamielisemppöö levylaulajjoo. Osa Kristinan lauluista tosin olivat hieman erikoisia, esim. "Rakkautta vain" on ehkä kamalin Beatles-cover koskaan.
Kun kello käy poikkeaa loppujen lopuksi aika paljon Kristinan muusta tuotannosta, sillä se on iskelmällisempi, ja muutenkin muut Kristinan laulut olivat pitkälti käännösiskelmiä. Hän oli kuitenkin sopiva esittäjä tälle "kaikenikäisten" laululle, ja mielestäni on jo ajankuvan kannalta todella hyvin kuvaavaa, että Kristina on saanut edustaa Suomea Euroviisuissa vuonna 1968. Laulu on mielestäni mukavan letkeä, ja tosiaan nuorekas Suomen aikaisempiin viisuedustajiin verrattuna. Säkeistöt ovat ehkä vähän vaikeat ja hahmottomat, mutta lennokas kertsi on mielestäni SE JUTTU tässä viisussa. Vuoden 68 taso on mielestäni aika heikko, joten en pysty ymmärtämään viimeistä sijaa millään, vaikka Kristina tosiaan on hieman jäätynyt loppukilpailuesityksessään. Etenkin jos vertaa Saksan Wencke Myhreen, joka esiintyi samanlaisessa asussa niin paljon vapautuneemmin. Neljä tähteä kuitenkin tälle mukavalle veisulle.
Kristinan laulujen sanoitukset olivat myös poikkeuksellisen nuorekkaita. Tuskinpa kukaan muu oli ennen tulkinnut niin paljon lauluja, jotka keskittyivät teinien tai nuorten aikuisten sielunelämään, sillä lauluissa avoimesti petettiin, eikä haikailtu miesten perään. Kristina haukkui samasta miehestä kilpailevia tyttöjä kanoiksi, eikä hänelle edes kelvannut kuka tahansa: mies lähti vaihtoon, jos pukeutui housuihin, joissa oli rumat lahkeet. Nirsomppoo levylaulajjoo.
Ja en katso naamion taa / on aina hauskempaa varmaan / kun paikalla armaan on tuntematon. Vapaamielisemppöö levylaulajjoo. Osa Kristinan lauluista tosin olivat hieman erikoisia, esim. "Rakkautta vain" on ehkä kamalin Beatles-cover koskaan.
Kun kello käy poikkeaa loppujen lopuksi aika paljon Kristinan muusta tuotannosta, sillä se on iskelmällisempi, ja muutenkin muut Kristinan laulut olivat pitkälti käännösiskelmiä. Hän oli kuitenkin sopiva esittäjä tälle "kaikenikäisten" laululle, ja mielestäni on jo ajankuvan kannalta todella hyvin kuvaavaa, että Kristina on saanut edustaa Suomea Euroviisuissa vuonna 1968. Laulu on mielestäni mukavan letkeä, ja tosiaan nuorekas Suomen aikaisempiin viisuedustajiin verrattuna. Säkeistöt ovat ehkä vähän vaikeat ja hahmottomat, mutta lennokas kertsi on mielestäni SE JUTTU tässä viisussa. Vuoden 68 taso on mielestäni aika heikko, joten en pysty ymmärtämään viimeistä sijaa millään, vaikka Kristina tosiaan on hieman jäätynyt loppukilpailuesityksessään. Etenkin jos vertaa Saksan Wencke Myhreen, joka esiintyi samanlaisessa asussa niin paljon vapautuneemmin. Neljä tähteä kuitenkin tälle mukavalle veisulle.
Jos joskus elämänsä voisi vaihtaa unelmaan.
E troco a minha vida por um dia de ilusão.
E troco a minha vida por um dia de ilusão.
- akuankka13
- Kanta-asiakas
- Viestit: 8992
- Liittynyt: 10 Touko 2008, 13:08
- Paikkakunta: Vanajan taka
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Pirtsakka biisi ja tyttö, joten en kyllä ymmärrä jumbosijaa laisinkaan. Kyllä tälle neljä tähteä mielellään antaa!
You're not ugly, you are smart, talented
And have abilities to make the world better
And have abilities to make the world better
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Kivasti erilainen kappale, jonka Kristina pirteästi esittää. Olen aina pitänyt noista erikoisista sävelkuluista, vaikka muutokset tulevatkin aika töksähtäen. Sen sijaan Kristinan äänestä en erityisemmin pidä, on jotenkin takakireä. Hyvin olivat fonetiikan opetukset Kristinaan uponneet: nätisti hän nuo Suomen viisuissa niin suositut ja ah niin kauniit yö, lyö, työ -riimitykset lausuu.
Vahvat kolme tähteä.
Vahvat kolme tähteä.
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Mulle tulee tästä aina jotenkin mieleen sellainen esi-Ultra Bra -meininki. Mutta ei tämä sävellyksenä mitenkään erikoinen ole. Vähän yksitotinen ja hakkaava. Palkitsen Kristinan kolmella tähdellä.
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Komppaan Leomnardoa muuten, mutta annan neljännenkin tähden. Siinä voi kyllä olla mukana nostalgialisää puolen tähtösen verran. Kiva jatsahtava tausta.
Rise, angel, shine, love!
- jee euroviisut
- Press
- Viestit: 19869
- Liittynyt: 09 Helmi 2009, 16:20
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Ja tämä tuli viimeiseksi. Pirtsakka biisi oli ja pidin Kristinan äänestä. Veikkaanpa, etä olisi pärjännyt paremmin, jos silloin olisi ollut puhelinäänestys.
- TomppaJr
- Koordinaattori
- Viestit: 37154
- Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Kolme, ei mitään spesiaalia annettavaa.
And when I cry I cry for both of us.
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Tämä oli mukava sävelmä. Siinä oli hurmaavaa vanhan ajan tunnelmaa. Kolme tähteä.
"Että siellä sitten ne, ne ei oo viisubileet, mutta ne on viisubileet"
- N20
- N20
-
- Kanta-asiakas
- Viestit: 11667
- Liittynyt: 23 Helmi 2006, 18:38
- Paikkakunta: Kälviä, Keski-pohjanmaa
- Viesti:
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
ja tämä on ilmeisesti jääny jollain lailla henkihieveriin eli elämään monien ihmisten mielissä... eräs harvasanainen miessoittaja toivoi tätä viime kertaisesta Puhelinlangat laulaa-konsertista. "Erittäin onnistunut valinta" vai mites se juontajana toiminut Sanna Kojo tähän ilahtuneena kommentoi... tämän ohella voi ratiosta hyvällä tuurilla kuulla myös tuon varsinaisen ikivihreän On hetki ...kappaleen, eikä siitä ole kauaakaan kun sen kuulin Aarno Ranisen laulamana... mutta esim. Ankin herkän Sanoja kuulemaan jää laulun yhytin omana toivelevynäni Ylen aalloilta viimeksi joskus v. 1978... !
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Herttainen kokonaisuus, ihanat taustat ja 60-luvun tunnelmat. Neljä tähteä.
I don't want more choice, I just want nicer things!
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
2.1 ,ei ole mikään erikoinen viisu
No, I can't even read the news today
cause everything reminds me of yesterday
cause everything reminds me of yesterday
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Ihan mukiin menevä kappale Suomelle, vaikka ei menestynytkään
Žvižej fucked up the solo
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Kamalasta ”lyö, yö, työ” -riimiparista huolimatta olen aina pitänyt tästä. Kristinan ääni on ehkä vähän liian korkea omaan makuuni, mutta kappale ei ole hullumpi. Neljä tähteä.
I will take the fight, I will stay up all night
I'm not running away
Mun jearán áddjás
Chain me to the wall, they cannot break us all
I'm not running away
I'm not running away
Mun jearán áddjás
Chain me to the wall, they cannot break us all
I'm not running away
-
- Kanta-asiakas
- Viestit: 11667
- Liittynyt: 23 Helmi 2006, 18:38
- Paikkakunta: Kälviä, Keski-pohjanmaa
- Viesti:
Re: Suomi 1968: Kristina Hautala - Kun kello käy
Leo kirjoitti: ↑21 Helmi 2011, 16:48 Minä sytyn kovinkin Kristina Hautalasta Mekkonsa on sievä ja äänensä vahva. Mutta kappale on aika vaikean kuuloinen: outoja harmonioita, yllättäviä sointukulkuja. Kappale ei mielestäni ole sen enempää kaunis kuin tarttuvakaan. En miellä tätä oikein pop-biisiksikään. Kristinalle tähteni annan: kaksi.
nostan tämän kommentoijan viestin täältä esiin ..., oivallista pohdintaa, ja itsekin olen, etelleen sitä mieltä, että laulun, sinänsä hienohkoon, tarttuwaan ja wahwahkoon kertosäkeeseen on tungettu nuotit jokseenkin liian ahtaalle ... vrt. esim. saman vuoden Itävallan upeampaakin upeampaan balladiin ja sen hehkuttamiseen... ikuinen katkeruuspala ehkä ... ku aattelee, mitä muita meiltä olisi ollut tuonakin tynkäfinaalissamme tarjolla ...