Jee, AnnFredi.
1. Voitto
Dialogialku toimii yllättävän hyvin. Tunnelma hiukan laskee loppua kohti. Ruoanlaitto, ulos lähteminen ja vanhojen meikkien poisto ovat vielä mukavia ja vievät tarinaa eteenpäin. Lopusta en innostunut, paha voitetaan kovinkin helposti. Musiikki paisuu, henkilöt kutistuvat kadotessaan korkeuksiin.
2. Some justice for the rap song I kind of liked
Itävallan karsinnoista olen samaa mieltä kuin monet: väärä biisi voitti. (Taktisesti se saattoi olla oikea, koska voimaballadilla pärjää aina, omaperäisyydellä vain satunnaisesti.) Mielipiteeni
Oida Taunzista ei silti liity mitenkään siihen, onko tämä onnistunut sanoitus. Aiheeseen vihkiytymättömälle ei olisi. "Someone's laughing to me?" (r. 20): laugh-verbin kanssa olisin käyttänyt at- eikä to-prepositiota. Thanks but no thanks.
3. Rauhankyyhky
Hysteerisen hauska. Suuri vääryys on, jos tämä ei menesty. Viimeistään yksitavuisten paraati "toi, soi, loi" (r. 4) paljastaa, mistä on kysymys. Kummallista, ettei edes nkorppi näytä lukeneen tätä parodiana. "Asemyyntipaikat poistetaan" - pahus, R-kioskilta ei voi enää noutaa uutta Kalashnikovia. "Voi kansat neuvotella suuttuessaan" - mahtava idis, sodat loppuisivat heti. Mainoksen sanoin: ota Pax, ota Pax, ota Fazerin Paxeja kaks!
4. Ritari
Yhteen aikaan ritarit ja prinsessat olivat käännöskisojen vakiohahmoja. Todellisuuspako on luotettava aihe, Aale Tynnin
Lasinen vuori tämän lajin ylittämätön klassikko (säv. Toni Edelmann, es. Eija Ahvo, 1989). Lopussa uneksittu on uneksijaa todellisempi. Käänne toimii, vaikkei yllätä. Epäsuora kommentti naisten epärealistisiksi väitettyihin vaatimuksiin parisuhdemarkkinoilla?
5. Mustasiipinen
Ruma ankanpoikanen -sadun keijuversio, perin murheellista. Tomppa on tosiaan mainiossa vireessä juuri nyt. "Sateenkaarenhohtoinen" on hieno sana ja oikeassa paikassa. Haudatuksi tulemisen tarkoitus jäi vähän ilmaan roikkumaan. Antaisi henkensä, jos saisi värikkäät siivet? Tappaa itsensä, jos ei saa? Kertojan alakuloisuus ja esityksen pröystäilevyys ovat kenties ristiriidassa. Ei muuta huomautettavaa.
6. Kalastajaeukko
Tietääkö kertoja mitään kalastuksesta? Yrittääkö joku stadilaisfriidu huijata meitä? Parasta tässä on kielellinen rikkaus ("eväkkäiset") ja mahtipontisen lopun nokkela hyödyntäminen: kappaleen paisuessa eukon megalomania pahenee samaan tahtiin. Vähän yhdentekevä loppufiilis, ehkä yhteys biisiin oli sittenkin liian heikko.
7. Piilopaikka
Otsikko on pöllitty Dannyn käännöshitistä (1965). En muista, ajattelinko ensin salaisuuden pitämistä vai lokkia ja jäätelöä. Kantava idea ja muut osat tulivat jotenkin niistä. Työtä helpotti se, etten vihaa laulua, vaikka parodian riitasointu täytyi tähänkin sisällyttää. Muuten en olisi jaksanut.
nkorppi kirjoitti:Tekniikan toteutuminen on jonkinlainen ihme -- kuinka paljon työtä meni apukäännöksen laatimiseen?
Tällä kertaa en tarvinnut apukäännöstä. Totta, alkuteos ei suosi suomen kieltä, ja tavunpituuksissa löysäsin pipoa ainakin frisbeen lopputavun kohdalla. Kahta en vaihda, koiraa ja frisbeetä!
8. Sua kaipaan mä taas
Mukavaa, että vakavia balladitekstejäkin löytyy, vaikkei biisi olisi maailman inspiroivin. - Kertoja sanoo, ettei päästäisi irti, jos vain saa lentää (r. 11-12). Eikö lentämisen idea ole, että
täytyy päästää irti (maasta)? "Voittanut en kuin tyhjät muistot eiliseen" on epäkieltä, illatiivi käsittämätön. Unimaasta on runoiltu ennenkin, ja mikäs on runoillessa. Toivoisin silti tuoreempia kielikuvia.
If you only see one movie this year, it should be FRANKENHOOKER. - Bill Murray, 1990