Viisukuppila

Vietin itsenäisyyspäivää Kouvolassa, enkä tiennyt paraatista ennen kuin itse päädyin paikalle ja katselin siinä. Mielenkiintoinen kokemus, mutta ei se nosta hyvin vähäistä kiinnostustani kaikkea armeijaa koskevaa kohtaan.

Mattan kirjoitti:Mielenkiintoinen kokemus, mutta ei se nosta hyvin vähäistä kiinnostustani kaikkea armeijaa koskevaa kohtaan.

Itse katselin tuota tv:stä ja iski kauhea ahdistus. Voi että millä innolla odotankaan tammikuun seitsemättä.

Kahdeksan vuotta tuli tänään täyteen siitä, että oma varusmiespalvelukseni päättyi. Näen kyllä edelleen unta armeijasta.

ESC93 kirjoitti:Itse katselin tuota tv:stä ja iski kauhea ahdistus.

Jos se niin kovasti ahdistaa, niin mikä pakko sinne on mennä?

^ Koska en saanut C:n pahveja, sivarin tarjonnasta ei löytynyt lainkaan mielekkäitä hommia, mahdollisuus 5,5 kk palvelukseen (jos ovat armollisia & en hae/pääse kuljettajakoulutukseen), maitojunakin on olemassa jos ei vain kestä ja haluan pitää läheiset tyytyväisenä edes pistäytymällä siellä (enkä edes tiedä miksi, (ehkä) olen vain niin nössö tässä kohtaa ).

Tai sitten en vain osaa argumentoida.

Pakko kommentoida sen verran, että en itsekään ollut mikään kauhean innokas menijä ennakkoon, vaikka sitä onkin nyt vaikea uskoa. Muistelen viikkoa ennen miettineeni, että voisin vaikka maksaa ettei sinne tarvitsisi mennä. En kuitenkaan missään vaiheessa ollut sillä mielellä että luovuttaisin, ja lopulta kokemus olikin ihan paras, koska siellä oli niin paljon hyvää (esim. alokasaikana tupahenki). Toki myös paljon kaikkea kamalaa joka kuitenkin jälkikäteen tuntuu ihan kivalta kokemukselta.

Sotkun kone on pikkasen hidas mutta olkoon. TJ ruhtinaalliset 339 näin esivalittuna kuskina, kyllä hajottaa. Ja lenkillä / puntilla pitäisi varmaan jossain välissä käydä kun tänään lihaskuntotesti ja neljän kilsan marssi á la tetsari ja kymmenen kilon reppu meni vähän hassusti.

^ Tsemppiä ja hyviä säitä sinne inttiin!

Tsemppiä asepalvelukseen ESC93! Kerro toki lomille päästyäsi juttuja täällä, minua ainakin kiinnostaa.

Jos tosiaan pääset (vuoden) kuskiksi, niin onhan siinä aamuja, mutta positiivisesti ajateltuna pääset "helppoihin" hommiin. Se on vaan tää parin kuukauden alokasaika joka on ikävää ja pakko vaan yrittää kestää.

Hurrican kirjoitti:Jos tosiaan pääset (vuoden) kuskiksi, niin onhan siinä aamuja, mutta positiivisesti ajateltuna pääset "helppoihin" hommiin. Se on vaan tää parin kuukauden alokasaika joka on ikävää ja pakko vaan yrittää kestää.

Se auttaakin tässä motivaation ylläpitämisessä. Viiden viikon jälkeen ollaan kuulemma menossa Lahteen muistaakseni kolmeksi viikoksi, ja siellä sitten ajetaan C-kortti.

Ai niin juu, jee viikonloppulomat jee.

Allekirjoittanut hajoilee parhaillaan Keuruun pioneerirykmentissä. Tosin nyt lomilla ja voin kertoa, että tarpeeseen tuli. Joka aamu herätys klo 5-6 aikaan ja perinteisesti se on se aika kun on baarista kotoutunut

Kiva viettää kiinnioloviikonloppua täällä VAOssa (KVG) n. 10 muun kanssa. Yllättäen ei edes hajota, kun lomat ovat tällä kertaa vain la-su. Seuraavalla viikolla yhden yön leiri, saas nähdä mitä siitä tulee.

Mennyt viikko tuli hajoiltua niin kassulla kuin Räyskälässä vemppana buranan ja strepsilsin voimalla. Nyt tavoitteena rikkoa pari tonnia cooperissa. Ja valakin lähestyy.

Niin, ja eipä sitten vielä päästykään Lahteen, vaan hajoillaan Riksussa P-kausi loppuun asti.

Avauduin jo lärvikirjassa, mutta avaudun vielä täälläkin. Meillä oli eilen haaveet kaatuu -päivä, ja oma nimeni oli viesti-AUKin kohdalla. Motivaatiohan siinä laski kuin lehmän häntä, joten kävin tänään puhumassa kapteenille ja alikille. Lupasivat ns. selvittää asiaa, saas nähdä onko nimi taas kuskien listassa viikon päästä vai hajoanko tähän niin että keskeytän tai menen sivariin.

^ Minutkin yritettiin pakottaa "aukkiin", mutta mokailin huomaamattomasti niissä kokeissa ja haastattelussa totesin, etten tule koskaan tarvitsemaan johtajakokemusta. Lisäksi vielä mainitsin, että olisin äärettömän pettynyt, jos minut valittaisiin. Ei valittu.

Aika jännä, että pistivät AUK:n jos kovasti vastustit ja teit selväksi ettet halua! Tosin voihan sen ajatella positiivisestikin, että olit niin noheva P-kaudella että pistivät sinne ja joku joka olisi halunut, ei päässyt.

Itsekin vastustin kovasti, tein Peten mainitsemia huomaamattomia virheitä mm. psykologisissa testeissä ja laitoin "pakolliseksi" AUK-toiveeksikin vaikean lääkintäaliupseerilinjan minimoidakseni mahdollisuuden joutua. Jos olisin joutunut, tuskin olisin luovuttanut mutta kyllä olisi etenkin oppilaskautena kyrsinyt. Nyt välillä mietinkin, että olisi pitänyt käydä se johtajakoulutus, mutta toisaalta samapa tuo nyt sit kuitenkin.

Niinisalossa tuli viikolla vietettyä kolme päivää ei-niin-hajottavalla ampumaleirillä oikeinkin mukavissa olosuhteissa. Rk:n takatähtäin toki antoi kerran syöksyessä turpiin alahuuleen ja ATT meni vähän miten sattuu, mutta ei haittaa. Kokemus oli myös nähdä ko. lafkan sotku, joka oli kuin supermarket Riksuun verrattuna.

Ja kapteenille avautumisesta näytti olevan hyötyä: Lahti kutsuu viikon päästä maanantaina. C-korttia tarjotaan, CE olisi voinut olla tulevaisuudessa hyödyllisempi, mutta parempi tämä kuin homeisella kassulla AUKissa hajoaminen. Pitää vain ensin tottua esikuntakomppanian käytäntöihin ja (ehkä) hajota liikkeellä olevan tornarin mukaan uudelle leirille (juuri kun toivoin pääseväni pidemmäksi aikaa eroon tetsaamisesta ).

Joo tossa tiistaina leuka loksahti auki kun paksu kirjekuori tupsahti postista. Ja mikäs muukaan leima siinä on kuin itse Puolustusvoimien! Ei luoja, kohta se on edessä

Joo-o meikä toimii sitten Sotilaspoliisina syyskuun 20.päivään asti. Parhaimpia hommia mitä Keuruulta löytyy tosin masentaa aivan helvetisti koska koko viisuviikko ollaan kiinni kasarmilla Täytyy katsoa sitten jälkeenpäin semit ja finaali läpi

Meillä puolestaan on nyt takana hullujen tornareiden viikko kun kaikki informaatio meni taas uusiksi melkein joka tunti. Tulipahan kuitenkin movetettua yö Padasjoella usean muun kanssa kun toiset hiihtelivät samalla rasteja pimeässä ja hajosivat telttojen kasaamiseen.

Tänään sitten mentiin Lahteen ja ollaankin siellä noin pari kuukautta istumassa niin luokassa pänttäämässä teoriaa kuin auton ratissa C-korttia suorittaessa. Kuulemma ihan lepi meininki HÄMR:ssä, let's hope so.

Tänään sain sitten kutsun kutsuntoihin, mahtavaa.

HTT: Täällä Hennalassa gonahtaa todella helposti, varsinkin nyt kun pariin päivään ei ole ollut muuta ohjelmaa kuin pari ajotuntia sekä kulmaperuutusharjoituksia ja melkein kaikki alikit on samaan aikaan motoleirillä. Tai no, eilen oli myös teoriakoe, joka meni selvästi läpi. Muutenkin ihan outo paikka, kun pinkan tekemisen sijaan päiväpeite kuuluu tunkea kaappiin. Parempi tämä silti on kuin metässä ryynääminen.

Vois vaikka jäädäkin Lahteen, kun nytkin on (oli) jo kolmas peräkkäinen nelipäiväinen viikko. Pakko se on kuitenkin reilun viikon päästä maanantaina palata Riksuun.

Maanantaina oli inssi ja loppuviikko olikin tyyppikoulutusta (HTT: Masissa on hirrween vaikea saada tunnetta vaihteistoon, onneksi E-Sisu ja MAN-Sisu ovat automaatteja ) ja ammattipätevyystunteja. Päästiin mm. hinaamaan vaijerilla ja puomilla sekä räpläämään istuinmoduuleja. Ensi viikolla ajoneuvoleirillä samaa sitten maasto-olosuhteissa.

PS: Ratsumiehet saivat vasta viime viikolla M05-tetsarit ja reput, kun me saimme tyytyä pitämään vanhat M85:t. En ymmärrä miten kaikki kamppeet edes mahtu(i)vat niihin. Onneksi tetsareita ei tarvita leirille mukaan ja Riihimäellä saadaan taas kaikki uudemmanmalliset varusteet.

Maanantaina muutettiin takaisin "kotiin" epäkäytännöllisten puukaappien ja tiukemman kurin pariin (paitsi että ollaan nyt melkein yksin täällä kun melkein koko muu yksikkö on leirillä). Tämä viikko on mennyt suht löysästi, ohjelmaa ei ole ollut paljoa ja ammattipätevyystunnit jatkuvat vasta muutaman viikon päästä. Ensi viikko ollaan taas jo aivan liian tutuksi tulleella Taruksella leirillä. Lisäksi saatiin kuulla luotettavasta lähteestä että osa meistä (ml. minä) muutetaan seuraavan saapumiserän E-kaudella EK:sta 1. VK:aan mastokuskeiksi ja joudutaan (ehkä) tetsaamaan puolen vuoden viestimiesten kanssa (itsehän en pidä heitä juuri minään) ja kestämään kaikenlaista muutakin. Jotain varmaan kertoo se, että nykyisistä sinne määrätyistä 12 kuskista 5 lähti melkein heti sivariin ja meistä (viitisentoista) melkein kaikki sopivat siinä tapauksessa tekevänsä samoin. Siihen on kuitenkin vielä kutakuinkin 140 aamua, joten saas nähdä.

Tällä viikolla tuli ensimmäistä kertaa sellainen tunne että toivoi leirin jatkuvan pidempään. Kaipa se viisi päivää silti riitti, mutta oli kuitenkin ihan jees olla siellä parin rennon gona-alikin ja muutaman vähintään yhtä rennon skapparin kanssa (keksivät kaikenlaista hassutusta silloin kun ei tehty muuta ). Padasjoen ABC:kin ehti tulla tutuksi pariin kertaan. Vappuna oli myös sauna lämpimänä.

No, tehtiin siellä kyllä ihan asiaankuuluvampiakin juttuja. Opeteltiin muun muassa käyttämään koukkulavalaitteita, vaihtamaan vararengasta ja ajattamaan ahtaissa paikoissa puiden väleissä. Mutta ei kaikki mennyt kuitenkaan täysin kommelluksitta: sain seinäjyrkässä mäessä erittäin kuluneissa urissa Eemelin jumiin, ja kun yritimme vinssata sitä irti siitä, se kaatoi vieressä olleen parikymmenmetrisen männyn ja läheisen puhelinlinjan. Joku muu jäi myöhemmin alamäen pohjalla vielä pahemmin mutaan kiinni, joten lopulta ajot jäivät siltä osin vähän vähemmälle.

Se tältä erää siihen, sillä nyt olen torstaihin saakka lomilla. Muutamat ottivat hölliä koko viikoksi, mutta minulla on perjantaina ajoa liukasradalla.

Toukokuu oli aika hiljainen, kun täällä oli paikalla vain nuorempi kuljetus, kirjuri ja pari huollosta, kaikki muut menivät jänkhälle leikkimään. Ammattipätevyystunnit on paria tuntia vaille käyty ja kolmet ajotunnit ajettu, joten viikko onkin kulunut lähinnä hallin puolella. Pari yötä meni kuitenkin aika vähillä unilla erään Parolan-keikan ja päivystyksen takia.

Nyt on vasta kolmas kinkku, edellinen oli tammikuun lopulla. Ollaan läjitelty leirikamppeita, pelattu säbää ja öljytty aseet (edellisen kerran ammuttiin helmikuun lopussa ). Huomenna kuulemma tetsataan, toivottavasti VAO-hälytys tulee juuri silloin. Eipä tämä kuitenkaan haittaa jos juhannukselle menee viikon lomat läpi.

wulfila kirjoitti:A related question, kaikille kuppilalaisille jotka olette armeijan käyneet: Millaisissa tehtävissä olitte? Oliko kokemus kuinka rankka, fyysisesti ja psyykkisesti? Olitteko jo inttiin mennessänne hyvässä kunnossa vai kohosiko kunto vasta siellä?

Olin Kainuun Prikaatin tykistössä, ensimmäisessä ja toisessa tuliasemapatterissa. Tehtäväni oli valmistella tykin paikka ennen kuin tykki sinne tuotiin. Tarkan keskipisteen antoi joku tyyppi, joka varmisti, että tykit ovat keskenään linjassa. Minä tasoitin paikan mahdollisuuksien mukaan ja suunnittelin, mistä kautta tykki paikalla tuodaan. Sen jälkeen ohjasin tykin tuoneen auton läheiseen suojapaikkaan.

Vihasin tuota hommaa, mutta eipä armeija muutenkaan ollut minun juttuni. Minut yritettiin pakottaa aukkiin, mutta "mokasin" huomaamattomasti testit ja tein vahvan vetoomuksen haastattelussa. Loppujen lopuksi toiseksi viimeisen viikon aikana meille koulutettiin kaupunkitaistelutaitoja, ja minulle jäi itse asiassa epäselväksi, että olisinko sodassa sitten kaupunkitaistelija.

Fyysisesti armeija ei tykistössä ole kovin rankka, koska joka paikkaan mennään autolla. Kuri on kuitenkin kuulemani mukaan huomattavasti kovempaa kuin jalkaväen yksiköissä. Psyykkisesti olin kyllä pariin otteeseen tiukilla, kun olin ollut niin teoreettinen ihminen ja armeijassa kaikki täytyy osata käytännössä. P- eli peruskauden jälkeen E- eli erikoistumiskauden alussa oli sairaana, eikä minulle opetettu ollenkaan niitä asioita ja sitten vaan heitettiin niitä tekemään. Hyvä, etten särkenyt yhtä tykkiä.

Kuntoni oli huono armeijaan mennessä ja sieltä palatessa.

^ Jee kiitos vastauksesta

Enpä ollut tuollaista(kaan) rajoitetta ottanut huomioon, että olen itsekin tosiaan teoreettinen ihminen (suom. olen täysin tumpelo kaikissa kädentaitoja vaativissa asioissa, vaikka osaisinkin ne hommat teoriassa ), mikä voi tosiaan vaikeuttaa armeijasta selviytymistä.

Pete kirjoitti:Kuntoni oli huono armeijaan mennessä ja sieltä palatessa.

Eipä tuo ole mullakaan noussut juuri lainkaan. Terv. nimim. ensi keskiviikkona 25 km marssi

On se niin kätevää, kun pystyy nukkumaan silloin kun käsketään. Viime viikko meni kuskaillessa AUKin kamppeita ympäri ämpäri Räyskälää öisin ja päivät nukuttiin autossa. Vähän meni unirytmi sekaisin, mutta mikäs siinä.

Onneksi nyt on viikon lomat (hallikirjuri poltti joiltakin päivän tai pari, kun he eivät ilmoittaneet niistä ja muuten olisi pulaa kuskeista, mutta ei kuitenkaan minulta polttanut ) niin pääsee vähän rentoutumaan. Ja mikä parasta: "herra alikersantti" saa nyt jäädä historiaan.