Voi olla, että sen jälkeen kutsua raatiin ei enää kuuluisi.
![Heh :heh:](./images/smilies/heh.gif)
Mutta olisinpahan ehtinyt tekemään edes yhden kiusan.
Viisukuppila . Euroviisuaiheinen uutis- ja keskustelusivusto
Tuo on jo ilmiselvää, voisi ehkä siistimminkin nollata suosikkejakwak kirjoitti: Hyvä esimerkki tästä on ennakkosuosikin Venäjän tuomari Larisa Rubalskaya. Varmasti ihan musiikillisista syistä hän sijoitti kaksi muuta ennakkosuosikkia Ukrainan (25.) ja Australian (24.) finaalissa kahden viimeisen joukkoon...Australiaa hän ei saanut pelattua kuitenkaan ihan täysin ulos pisteiltä (sai 2 p), sillä muut Venäjän tuomarit antoivat sentään kärkikymppisijoituksia (6-10-8-9), Ukraina nyt Venäjä-vastaisuudessaan jäi kaikilla tuomareilla häntäpäähän.
Eri mieltä. Maat ovat sodassa keskenään, turha moralisoida ulkopuolelta että olkaas nyt kiltisti. Eihän se ole muilta pois, kun molemmat saavat ylimääräisen nollan pisteriviinsä. Hyvä että ovat kuitenkin mukana.ta1ja kirjoitti:Myös Azerien ja Armenian keskinäinen raatikäyttäytyminen olisi riittävä syy raatien hyllyttämiseen. JOs ei arvostella musiikkia vaan tehdään politiikkaa niin raadit ovat häpeä ja uskottavuus nolla.
Sanoisin, että se on ollut suuri ongelma aina. Kaksi väärää ei tee yhtä oikeaa, mutta puhelinäänestyksen viat ja raatien kepulipeli tuottavat ehkä sittenkin oikeamman tuloksen kuin pelkkä jompikumpi. Ensimmäinen asia olisi mielestäni inhokkiäänestyksen korvaaminen suosikkiäänestyksellä raadeissa. Siinäkin voi helposti jättää poliittiset viholliset nollille, mutta ainakin "vääränlaisen" musiikin syrjintä vähenisi. Se Tanskan raatitörpön virhekin olisi painanut vähemmän, jos haettaisiin vain suosikkeja eikä rankattaisi koko porukkaa.ta1ja kirjoitti:Diasporaa varmaan täytyy kahlita, mutta nyt tuntuu, että raatien taktikoinnista on hyvää vauhtia tulossa suurempi ongelma.
Eri asioita. Ukrainan viisun poliittisuus oli kiistanalainen asia, se jakoi mielipiteitä muuallakin, ja vaikka EBU piti kappaletta sääntöjen mukaisena, raati voi olla toista mieltä. Australian heikkoa rankkausta voi ihmetellä, mutta ihmetellään sitten myös Australian nollaa Venäjälle.kwak kirjoitti: Hyvä esimerkki tästä on ennakkosuosikin Venäjän tuomari Larisa Rubalskaya. Varmasti ihan musiikillisista syistä hän sijoitti kaksi muuta ennakkosuosikkia Ukrainan (25.) ja Australian (24.) finaalissa kahden viimeisen joukkoon...![]()
Vertasin tuossa nimenomaan sitä, että vertautuvatko nuo järkevästi muiden tuomarien pisteisiin. Lasku on luonnollista, liiallinen lasku epäilyttävää. Muissa kuin näissä tapauksissa en huomannut tuomarien merkittävää liikehdintää.Rousku kirjoitti:^Pelkkien sijoitusmuutosten lisäksi olisi hyvä tietää, mitkä maat porhalsivat finaalissa Venäjän ohi. Eli olivatko samoja, jotka semissä olivat jääneet taakse. Kakkossemi oli mielestäni ykköstä kovatasoisempi, joten ei se vielä raskauttavaa, jos sieltä niitä ohimenijöitä löytyi, samoin suorien finalistien parhaimmistosta.
Sergein esitykset ovat vaikuttaneet sillä tavoin varmoilta, että mitään ratkaisevaa eroa semin ja finaalin juryesitysten välillä tuskin on ollut. Muut ovat tietysti voineet onnistua finaalivaiheessa paremmin; ainakin joku Azerbaidzhan on ollut aika ailahteleva. (Minä en kyllä ymmärrä, millaisilla musiikin laatukriteereillä sen oikein voisi pistää Venäjän edelle. Ehkä kun se on niin hehkeä ruotsipoppis?)
Oikeasti, olis kiva tietää, onko siinä joku juju, miksi raadit on niin pieniä?Sahara kirjoitti:Pakkoko niiden raatien on olla niin mahdottoman pieniä, että yhden raatilaisen äänellä on niin iso vaikutus?
Eikö kaikissa raadeissa (mukaanlukien UMK) voisi olla vaikkapa 40-50 jäsentä?
En väitä olevani tietävä, mutta ... Euroviisuissa uudistuksia on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty tavoitteena pitkälti viihdearvon lisääminen. Raadit tosin kaiketi palautettiin tuloslaskennen uskottavuuden kärsittyä ja katsojien turhauduttua puheliäänestyksen ongelmiin, erityisesti diasporäänetykseen. Arvelen, että pienillä raadeilla on pyritty yllättäviin tuloksiin, joita TV-lähetyksen selostajat eivät voi ironisesti ennakoida katsojille. Tähän on paremmat mahdollisuudet, kun muutaman harvan henkilön päähänpistot ja henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat merkittävästi tulokseen. Osinhan tässä on onnistuttukin.Sahara kirjoitti: Oikeasti, olis kiva tietää, onko siinä joku juju, miksi raadit on niin pieniä?
Viitsiskö joku tietävä kommentoida?
Yksi hyvä perustelu on jv:n mainitsema yllätyksellisyys. Esim. 2014 Saksan raati kehtasi tukea Puolaa, jota melkein kaikki raadit paivoivat alas. Tätäkään ihmettä ei olisi nähty, jos raadeissa pönöttäisi 20 ammattifiksua eikä viisi. Ammattimaiseen arviointiin kuuluu subjektiivisuuden myöntäminen. Lehtiarvostelukin on yleensä yhden kriitikon mielipide eikä mikään toimituksen keskiarvo. EBU lisäsi 2014 äänestyksen läpinäkyvyyttä julkistamalla kaikkien tuomarien pisteet. Tarkoitus hiukan vesittyisi, jos raati olisi iso lauma, johon yksilö katoaisi.Sahara kirjoitti:Oikeasti, olis kiva tietää, onko siinä joku juju, miksi raadit on niin pieniä?
Viitsiskö joku tietävä kommentoida?
Raadeille annetaan kuitenkin aika tarkat kriteerit siitä, että millä perusteilla biisejä pitäisi arvioida. Eihän tällaisen sooloilun pitäisi olla sallittua? Jos joku raatilainen äänestää vaan "tunteella", eikö joku voisi äänestää sitten jotenkin vielä hullummin perustein?Rousku kirjoitti:Suomalainen "asiantuntija" Jannika B Ilta-Sanomien mukaan: "Olen aina sanonut, että musiikin suhteen kannattaa olla mieluummin tuntija kuin asiantuntija. Eli itse annoin pisteet sen perusteella, mikä kosketti."
Itse olisi tapuvainen uskomaan, ihan omaan kokemukseen perustuen, että Ukraina on ehdokas, joka vaatii sulattelua. Aiheen rankkuus etenkin, se työntää ensiksi pois, älä pakota minua katsomaan näitä karmeita tunteita suoraan silmiin, kokemaan niitä - ajatuksella. Joillekin myös biisin estetiikka, Jamalan itämainen vaikertava laulutapa saattaa tökkiä aluksi.Kodiac kirjoitti:Ukrainan raatisijoitusten summa laski semi-finaalista semiin (siis kun mukaan otetaan vain ne maat jotka äänestivät niin semissä kuin finaalissakin Ukrainaa). Tästä nyt voisi päätellä ihan mitä tahansa. Vaikka että jury-finaalissa Jamala onnistui huikean paljon paremmin kuin semissä. Tai että kappale uppoaa paremmin kun sen kuulee toisen kerran.
Mitä tarkoittaa sijoituspisteiden summa?Kodiac kirjoitti:Semissä sijoituspisteiden summa oli 99 ja finaalissa 94.
Se voi olla hyvä ohje, mutta miksi sitten leikkiä, että raatilaiset ovat jotenkin erityisen asiantuntijoita, ja että heitä tarvitaan sitä varten?ta1ja kirjoitti:Minusta Jannika B:n ohje olemisesta enemmän tuntija, kuin asiantuntija, on erittäin hyvä ja keskeinen, mitä tulee mihinkään taiteen kokemiseen ja arvottamiseen.
Yritin siinä lainaamasi kohdan alla kyllä kuvata miten voidaan perustella asiantuntija-tuntijan mielipiteen painoarvoa suhteessa ihan vaan yhteen mielipiteeseen muiden jokossa. Ei se ole leikkimistä. Asiantuntija pysyy asiantuntijana, vaikkei taide olekaan käsitteellistä purkamista pakenevan luonteensa vuoksi analysoitavissa rationaaliseksi reseptiksi. Asiantuntijan kokemus lepää hänen asiantuntijuutensa, sivistyksensä päällä.Rousku kirjoitti:Se voi olla hyvä ohje, mutta miksi sitten leikkiä, että raatilaiset ovat jotenkin erityisen asiantuntijoita, ja että heitä tarvitaan sitä varten?ta1ja kirjoitti:Minusta Jannika B:n ohje olemisesta enemmän tuntija, kuin asiantuntija, on erittäin hyvä ja keskeinen, mitä tulee mihinkään taiteen kokemiseen ja arvottamiseen.
Minusta Suomen raati on tekijä-näkökulmasta hyvin painavasti valittu ja pätevä , Suomen huipuista vähinätään 2/4 kyse. Mutta koska kyse on tekijöistä, ei kriitikoista niin subjektiivisista maku-painotuksista ei päästä niin hyvin, jos lainkaan eroon, mikä puoletsaan heikentää raadin painoarvoa. Jurek on tämän hetken kiitetyimpiä tuottajia Suomessa, oli tuottaja-ehdokkaana Emmoissa 2015. Tuottanut mm. Antti Tuiskun Peto-albumin ja Robinin musiikkia. Jori Sjöroos puoletsaan arvostettu hittinikkari, PMMP:n oli Sjöroosin. Minusta Suomen raadin nimet ovat tekijä-näkökulmasta erittäin kovia. Jannika B:tä voi tekijänä ehkä pitää kevyenä popparina, mutta hän on kirjoittanut erittäin paljon ja painavasti muusikon asemaan liittyen, mm. gradunsa. Se ei ole kritiikkiä, kylläkään, mutta kirjoittanut kuitenkin enemmän ja analyyttisemmin kuin musiikintekijät yleensä. Neljäs raatilainen, Hanna Kinnunen on radiotoimittaja, eli ilmeisesti radiosoitto-portinvartijan roolissa raadissa.Rousku kirjoitti: Haluaisin tietää, millä proseduurilla Suomen raati on valittu. Joku Ylen tuottaja kysellyt tuntemiltaan musiikki-ihmisiltä, tulisitko tai tulisko se sun kaveri.
Semissä eri maat sijoittivat Ukrainan seuraavasti (tässä on kyse vain niistä maista, jotka äänestivät Ukrainaan niin semissä kuin finaalissakin):Rousku kirjoitti:Mitä tarkoittaa sijoituspisteiden summa?Kodiac kirjoitti:Semissä sijoituspisteiden summa oli 99 ja finaalissa 94.
Epäilyttävää ja hämmentävää. En ihan osta sitäkään, että Ukraina olisi vaatinut useamman kuuntelun. Sehän ylitti uutiskynnyksen jo karsinnoissa, ja varmasti monet raatilaiset tunsivat isoimmat suosikit ennalta. Ehkä kuviteltiin, ettei se nyt missään näy eikä tunnu, jos minä vähän pelaan Ukrainan pussiin finaalissa. Mutta monen tuomarin tehdessä samoin saadaankin tulos, jossa muutos näkyy, tuntuu ja jopa haiskahtaa.Kodiac kirjoitti:Minua kyllä vahvasti epäilyttävät sellaisten tuomarien motiivit, jotka ovat laittaneet Ukrainan semissä top 10 ulkopuolelle ja nostaneet sitten finaalissa top 5:een. Muutenkin on tietty hämmentävää, että biisien lisääntyessä sijoitus vain nousee.
Ei pelkästään, menihän puhelinäänestys siltä vielä paremmin kuin 2015. Venäjän toimet Krimillä tuomittiin melko yksimielisesti, silti Venäjän viisuja äänestetään. Ei kai siellä ole ennenkään märehditty toiseksi tai kolmanneksi jäämistä sen kummemmin. Voittaminen on vaikeaa kaikille. Seitsemän vuotta pohjoismaiset tekijät jyräsivät, ja kahdeksan vuotta näytti siltä, että vain englanniksi voi voittaa. Tässä oli kuitenkin koko kertosäkeistö kieltä, jota harva meistä osaa.Kodiac kirjoitti:Ukraina onnistui voittamaan viisut asenneilmapiirin muutoksen ansiosta. Asenneilmapiiri muuttui koko Euroopassa, Ukrainan sanoman kannalta suosiollisempaan suuntaan. Venäjälle tämä oli myös poliittinen tappio.
Totta. Kammoksun ajatusta, että Australian hyvyys ja Itävallan huonous olisivat jotain absoluuttisia faktoja, jotka asiantuntijan täytyy muka välttämättä tunnustaa. Siitä taas seuraisi tuttu päätelmä, että kansa on tyhmää, kun se arvottaa viisuja omilla kriteereillään.ta1ja kirjoitti:Minusta Jannika B:n ohje olemisesta enemmän tuntija, kuin asiantuntija, on erittäin hyvä ja keskeinen, mitä tulee mihinkään taiteen kokemiseen ja arvottamiseen. Parhaat löytyvät vain tuntemalla, se mikä koskettaa itseä koskettanee myös muita.
Hyvällä tahdolla voisin kuvitella, ettei EBU kunnolla ymmärtänyt vuoden 2013 sääntömuutosten tätä puolta. Nyt evidenssiä on jo niin paljon, että pitäisi alkaa ymmärtää.ta1ja kirjoitti:Ikioma ongelmansa jatkuvasti on kaikkien ehdokkaiden järjestykseen laittaminen. Niiden järjestäminen, joita kohtaan ei ole tunteita, samoin kuin inhokkien nimeäminen sijana listan pohjalla, johtaa vääristävään spekulointiin aina, tavalla tai toisella.
Konsultoimani turkkilaisen lingvistin mukaan krimintataari on lähinnä turkin murre, jota sekä turkin että azerin puhujat ymmärtävät helposti. Näin ollen EBU-maissa on noin sata miljoonaa potentiaalista puhelinäänestäjää, jotka osaavat kertosäkeen kieltä.sziget kirjoitti:Seitsemän vuotta pohjoismaiset tekijät jyräsivät, ja kahdeksan vuotta näytti siltä, että vain englanniksi voi voittaa. Tässä oli kuitenkin koko kertosäkeistö kieltä, jota harva meistä osaa.
Tuota "vain viisupisteet parhaille" -menetelmää aikoinaan kritisoitiin, mutta liittyikö kritiikki siihen, että pisteet tuolloin yhdistettiin? Pitäisi kaivaa jostakin vanhasta ketjusta keskustelua esiin.sziget kirjoitti:Ajatus oli, että tuotaisiin tavikset raateihin ja lisäksi muutettaisiin pisteytys niin, ettei rankattaisi omia inhokkeja ollenkaan vaan annettaisiin pelkät euroviisupisteet parhaille. Niin kuin 2009-2012. Nykyinen kaikkien viisujen rankkaus oli alun perinkin huono ratkaisu. Nyt sillä ei ole mitään pointtia, kun raati- ja yleisöpisteitä ei enää tarvitse yhdistää vaan kaikki jäävät voimaan.
Koetin leikkiä raatilaista, joka antaisi finaalissa pisteet vain kymmenelle parhaalle. Tuntemalla löytyi viisi ilman muuta pisteille pääsevää (Ukraina, Armenia, Bulgaria, Serbia, Israel); ne kai pitäisi sijoittaa kärkeen johonkin järjestykseen. Loput viisi pitää löytää muulla menetelmällä. Latvia ehkä puoliksi tuntemalla, ja sitten Alankomailla oli jotain oikeaa objektiivista laatua (paitsi se tauko ehkä ei hyvä idea). Kolme vielä. Nyt ongelma on se, että kaikki kohkaavat kuinka hienoja Ruotsi ja Ranska ovat, mutta minulle ne vain eivät aukea. Onkohan vika asiantuntijuudessani? Olenko sittenkin liian sivistymätön? Vai onko se vain sitä, että makuni on draamailevampi? Pitäisikö tässä raatilaisena mennä joukon mukana ja uskoa että kyllä ne ovat hienoja, vaikken itse saa niistä mitään? Miten raatilaisen tulisi toimia, ja olisiko jokin tomintatapa arveluttava?ta1ja kirjoitti:Minusta Jannika B:n ohje olemisesta enemmän tuntija, kuin asiantuntija, on erittäin hyvä ja keskeinen, mitä tulee mihinkään taiteen kokemiseen ja arvottamiseen. Parhaat löytyvät vain tuntemalla, se mikä koskettaa itseä koskettanee myös muita. Asiantuntijuus ei siitä mihinkaan katoa: koska mikään kokemus ei ole lähde objektiivisesta ja puhtaasta kokemuksesta niin asiantuntijan elämys lepää hänen asiantuntijuutuensa, so. tietonsa ja alaa koskvan sivistyksensä päällä.
Kerro jos löydät. Muistan vain, että Timoteus esitti Raatien paluu -ketjussa 2009 laskelman siitä, miten pisteiden yhdistämisen tapa vaikuttaa tuloksiin. EBU valitsi yksinkertaisen yhteenlaskun, jossa molempien äänestysten kärkikymmenikkö sai ensin euroviisupisteet. Diasporailmiötä sei ei täysin eliminoinut, koska puhelinäänestyksen voittajat saivat yhä melko hyviä pisteitä. Vuonna 2013 mentiin toiseen äärimmäisyyteen, kun kaikki viisut saivat sijoituspisteet. Samalla jokainen yksittäinen raadin jäsenkin rankkasi koko joukon, vaikkei malli sinänsä olisi sitä vaatinut. Varsinkin finaalissa tämä tarkoitti käytännössä inhokkiäänestystä, koska viisun rankkaaminen jumboksi heikensi radikaalisti sen mahdollisuuksia päästä pisteille.Rousku kirjoitti:Tuota "vain viisupisteet parhaille" -menetelmää aikoinaan kritisoitiin, mutta liittyikö kritiikki siihen, että pisteet tuolloin yhdistettiin? Pitäisi kaivaa jostakin vanhasta ketjusta keskustelua esiin.
Esimerkiksi niin. Joka tapauksessa vähemmän kuin 26, koska kilpailun kannalta pitäisi olla epäolennaista, kuinka paljon raadin jäsen inhoaa jotain kappaletta.Rousku kirjoitti:Rankkaisiko jokainen raatilainen (oli sitten tavis tai asiantuntija) vain kymmenen omaa parastaan?
Ajattelin laskeskella näitä kokeeksi, kokeilin Suomen raatipisteillä, mutta törmäsin siihen, etten tiedä, miten raadin viisupisteet tulisi jakaa, jos useampi kappale päätyy samaan pistemäärään.sziget kirjoitti:Esimerkiksi niin. Joka tapauksessa vähemmän kuin 26, koska kilpailun kannalta pitäisi olla epäolennaista, kuinka paljon raadin jäsen inhoaa jotain kappaletta.Rousku kirjoitti:Rankkaisiko jokainen raatilainen (oli sitten tavis tai asiantuntija) vain kymmenen omaa parastaan?