"Ollaan tappiolla, joten sovitaan tasapeliksi" -strategia, ymmärrän. Minä olen esittänyt keskustelussa faktoja sekä omien näkemysteni tukemiseksi että vastakkaisten kumoamiseksi. Faktoista osa on verifioitavissa olevia, osa kieltämättä vain maalaisjärjellä pääteltävissä mutta sellaisena itsestäänselviä. On valitettavasti mahdotonta osoittaa tutkimustiedolla esimerkiksi sitä, että Euroviisujen esikatseluja katsomaan alkavat ihmiset alkavat katsoa lähetystä nimenomaan nähdäkseen Euroviisujen esikatseluja. Niin turhaa nollatutkimusta missään ei tehdä, joten on tietenkin mahdollista väittää vaikka maailman tappiin asti, että lähetystä katsotaankin vain studiovieraiden takia ja että ilman heitä katsojina olisi vain satakunta viisukuppilalaista. Mikään fakta ei tietenkään tällaista vastaväitettäkään tue mutta sillähän ei ole väliä.Trex kirjoitti: Tämä väittely on valitettavasti jäänyt (puolin ja toisin) tuolle karikatyyrin uskonnollisen puolen linjalle.
Tähän asti esitetyt vastaväitteet redusoituvat nähdäkseni täydellisesti kahteen tyyppiin: "kyllä minä tykkäsin" ja "ihmiset eivät jaksa". "Kyllä minä tykkäsin" -perusteelle en laita himpun vertaa painoarvoa, jos sanoja on sellainen, joka on kuullut kaikki kappaleet ennestään, kuten meistä täällä keskustelevista luultavasti kaikki ovat. "Ihmiset eivät jaksa" -perustetta yritetään todistaa ainoastaan toistolla. Mitään lähdettä sille ei ole esitetty puhumattakaan siitä, että oltaisiin yritetty kriittisesti käsitellä sitä, päteekö teoria tähän yksittäistapaukseen. Teoria ei voi millään olla universaali ja kaikkiin ohjelmiin pätevä, koska kuten tulin jo luetelleeksi, ihmiset katselevat "dramaturgisesti huonoja" ohjelmia, vieläpä sellaistakin, jossa nämä samat kappaleet esitetään putkeen alle minuutin tauoilla.
"Ihmiset eivät jaksa" -kannan tueksi ei ole esitetty edes esimerkkejä, siis ohjelmia, jotka toteutettaisiin tämän "vaihtelevan" formaatin mukaan ja jotka olisivat jotenkin relevantteja vertailukohtia. Tonywernerin muutamaan otteeseen mainitsema Levyraati ei ole sellainen. Siinä esitetään yleensä hieman pitemmistä videoista "euroviisun mittaiset" pätkät ja, mikä tärkeintä, kappaleen alusta. Esim. PMMP - Joutsenet, koko versio (4 min) vs Levyraati-versio (3 min). Kuulematta jäi viimeinen kertosäe mutta se ei ole kuuntelukokemuksen kannalta kovin ratkaiseva, johan se kertosäe on siihen mennessä kahdesti kuultu. Levyraadin parissa selvästi työskentelee ihmisiä, jotka tietävät musiikista jotakin - ainakin sen, että kappaleen rakentuminen on kuuntelukokemuksen kannalta merkittävää.
Jos esikatselujen toteuttajat olisivat tekemässä Levyraatia, videon näyttäminen olisi aloitettu noin minuutin kohdalta ensimmäisen kertosäkeen puolestavälistä. Kappale olisi varmasti vaikuttanut katsojien mielestä oudolta. Jos Joutsenet olisi (muun kuin Suomen) euroviisu, siitä olisi näytetty esikatseluohjelmassa viimeiset puolitoista minuuttia eli kertosäkeen puolikas, C-osa ja viimeinen kertosäe. Minkä kuvan katsojat olisivat silloin kappaleesta saaneet?
YLE ei ole saanut luultavasti juuri mitään palautetta, koska suomalaiset eivät helposti palautetta anna. Tähän on vain kaksi poikkeusta: urheilulähetykset ja lastenohjelmat. Ne ovat ilmeisesti ainoat, jotka herättävät tunteita. Urheilulähetykset herättävät niitä puolesta ja vastaan ja venyvistä tai ennenaikaisesti katkaistuista lähetyksistä tulee aina valitusryöppy. Lastenohjelmien lähettämättä jättämisestä valittavat närkästyneet vanhemmat, joiden koko ilta menee hyssytellessä Olli-Petteriä, 4 v, joka luulee muumien kuolleen, kun heitä ei näykään televisiosta samaan tuttuun aikaan.Trex kirjoitti:Tämänvuotiset esikatselut olivat aikalailla viimevuotisten kaltaiset. Tämä formaatti ei selvästikään ole täällä kuppilassa suuressa huudossa. Miksi sitten YLE päätti käyttää toistamiseen viisufanien hyljeksimää formaattia? Sitä tuskin saamme koskaan varmasti tietää, mutta voimme arvailla... Ehkäpä joku taikauskoinen ei halunnut tehdä suuria muutoksia viime vuoden voitokkaiseen päätökseen johtaneeseen viisuohjelmakimaraan? (Kotikisojen takia on tosin syntynyt monia uusia ohjelmia.) Ehkäpä tarpeeksi moni ei lähettänyt YLE:lle palautetta viimevuotisesta, vaan tyytyi purkamaan pettymystään täällä kuppilassa? Ehkäpä YLE sai runsaasti positiivista palautetta viimevuotisesta esikatseluformaatista? Ehkäpä YLE:ä ei vaan jaksa kiinnostaa koko asia ja mentiin helpointa reittiä kopioimalla edellisvuotinen?
Kaiken muun YLE voi toteuttaa miten haluaa ja senhän se totisesti tekee. Se ei kuitenkaan tarkoita, että millä tahansa tavalla tekeminen olisi järkevää. Luullakseni YLE on vain tavannut samaa (nimeämätöntä) formaattiaapista kuin sinä, jonka mukaan ainoa merkityksellinen asia on se, että ohjelmassa on useita erilaisia elementtejä. Niitä erilaisia elementtejä ei kuitenkaan osata tai haluta toteuttaa järkevästi tai sitten yleinen sääntö ei päde euroviisujen esikatselujen tapaiseen ohjelmaan, jota ei luoda tyhjästä, vaan jossa kansalla on jo hyvin vankka ennakkokuva siitä, mitä ohjelma pitää sisällään.
Mitä palautteeseen tulee, luulenpa jopa, että useat katsojat eivät täysin ymmärrä, kuinka turmeltuja versioita heille viisuista tyrkytetään. Kyky ja kiinnostus analysoida populaarimusiikin kappaleiden rakenteita ei ole ihmiseen sisäänrakennettu ominaisuus. Jonkinasteista harrastuneisuutta se vaatii. Useimmat ihmiset kuuntelevat musiikkia nauttiakseen siitä, eivät analysoidakseen sitä. He eivät luultavasti saaneet tästä esikatseluohjelmasta irti sitä mielihyvää, mitä halusivat, mutta eivät välttämättä tiedä miksi tai ainakaan osaa muotoilla sitä sanoiksi ja perustelluiksi argumenteiksi. He vain pitivät kappaleita omituisina, ankeina ja yksitoikkoisina mutta luulivat sen olevan kappaleiden eikä YLE:n syytä. Siten palaute jääkin varmuudella antamatta ja YLE voi leikkiä, että kansa tykkäsi. Tämä ei ole mikään syy tarjota ihmisille sutta ja sekundaa.