Viisukuppila

MuzaMaza kirjoitti:

Mie ostin puolestani tänään Epi-Otic nimistä korvien puhdistusainetta.
Ainakin Söpöstiinan korvat näyttivät punottavan ja tuntuivat jotenkin kuumottavilta.
En tiedä oliko aihetta sen kummemmin puhdistusaineen ostoon, mutta puhdistin kuitenkin molempien kattien korvat, vaikka aikamoinen show siitä syntyikin. Onkohan se haitallista jos kissa nuolee sitä puhdistaessaan turkkiaan?

Epi-Otic on sikäli hyvä puhdistusaine, että sillä voi puhdistaa myös tulehtuneet korvat. Yleensähän nuo korvanpuhdistusaineet ovat ennaltaehkäiseviä, eikä niitä saa enää käyttää tulehtuneeseen korvakäytävään. Tuo Epi-Otic on vahaa irrottava ja se myös estää vahan kiinnittymisen. Eikä ole vaarallista nuoltuna pienissä määrissä .

Jos korvien punoitus jatkuu, niin sitten kannattaa hakea lekurilta reseptitipat.

Itkettää. Pikkusisko soitti just, että mun paras kaveri Arvi on joutunut leikkaukseen ja näyttää vähän pahalta...(Arvi on siis 12-vuotias kissa joka elelee ihanaa maalaiskissan elämää meillä kotikotona.)
Sille oli tullut poskeen jotain mätää ja se oli jouduttu aukaisemaan (kuulemma jollain epäilyttävällä eläinlääkärillä, kun se oli ainoa jolle noin akuutissa tilanteessa heti pääsi ). Sisko oli kuullut jostain epäilyttävistä kuolintapauksista sen eläinlääkärin osalta. No, kai se oli pakko sinne viedä jos sitä mätää oli...

Nyt Arvi oli ihan kanttuvei kotona peittojen alla. Toivottavasti sille ei käy kuinkaan

Eiköhän Arvi siitä toivu, jos ei mitään erityistä ole leikkauksessa sattunut. Onhan noita törppöjä eläinlääkäreitä, ja nukutus on aina riski, mutta varmaan tuo operaatio on onnistunut, jos kyseessä on ollut tavallinen paiseen tyhjennys. Paranemisia Arville .

Kiitokset Hazelille Eiköhän se Arvi siitä Sillä on sitä paitsi tärkeä työ meidän neljän koiran laumanjohtajana!

Soppis kirjoitti:PÖLSKI (Molli Karoliina)
* elokuussa 1999
+ 26.6.2008

Nämä on teille
Kännykässäni on vielä tallella ihana otos kaappi-Pölskistä.

Kaikille Pölskin omaisille lohtuhalauksia.

Työkaverini tuntui pitävän minua outona ja idioottina, kun kerroin, että pitää aamulla herätä hiukan aikaisemmin, koska minulla on kissoja. Siis että pitää ehtiä hiukan leikkiä niiden kanssa, antaa ruokaa, vaihtaa vedet jne. En tajua ihmisiä, jotka eivät pidä eläimistä.

Kissani ovat ehkä pönöimpiä ikinä. Ne molemmat haluaa leikkiä jahtaamisleikkiä, mutta ne molemmat haluaa olla jahdattavia eikä jahtaajia. Ne säntää aina välillä yhtä aikaa olohuoneen sohvalta keittiöön päin ja vilkuilevat toisiaan muka kauhuissaan ja sitten toinen jatkaa makkariin ja toinen eteiseen. Sitten ne on ihan kun tajuavat, ettei se toinen jahdannutkaan vaan juoksi ihan toiseen suuntaan.

http://www.youtube.com/watch?v=s13dLaTIHSg

Siis toi JeSSSen video . Justiinsa kuin meidä Punkku Porkkana .

Nehakan kissat . Voi kun näkis ne livenä.

Eiköhän niiden näkeminen livenäkin joskus onnistu.

Nyt ne pureskelee toistensa kauloja. Mutta niitä väsyttää niin paljon, että aina välillä ne vaan retkottaa ja näyttää nukkuvilta. Sitten ne taas potkii ja puree. Ei niilläkään ole kaikki kotona. Nukkuisivat jos kerran väsyttää.

Mulla on koko ajan ikävä niitä pieniä.

Laitoin vähän aikaa sitten Facebookiin yhteiskuvia kummankin kaa.

Ne on hauskoja kuvia. Nehakan kisut on niin ihania öttiäisiä .

Jatkan kissanhiekkamölinääni täällä. Huomasin yhden hyvän puolen Rainbown hiekassa verrattuna Lindoon, mitä yleensä käytän. Rainbow näyttää paljon tyylikkäämmältä, kun se on valkoista. Paitsi että se on kuitenkin valkaistu jollain kodittomien pingviinien verellä.

Tämä oli siis minun tapani ilmaista se, että halvoissa tuotteissa epäilyttää valmistumetodit.

Se on betoniittiä, siitä se valkoinen väri tulee. Hiekka on ihan luonnontuote ilman pingviinejä tai muutakaan yhtä kamalaa .

Mun neidillä on jokin hätänä. Se oli heittänyt ihan valtavat laatat (oikeasti, miten noin pieneen eläimeen mahtuu niin paljon) eteisen lattialle, ja kun tulin kotiin, se oli pitkään pöydän alla eikä suostunut tulemaan pois. Lempparinamit eivät kelpaa Nuuhkaisi kerran ja jäi tuijottamaan niitä apaattisen näköisenä. Nyt se on pari kertaa hitaasti kävellytkin paikasta toiseen ja litkinyt vähän jopa maitoa, mutta aika huonovointiselta se näyttää. Ja se tuntuikin vähän kevyemmältä kuin yleensä, kun otin sen syliini (maha varmasti aivan tyhjä).

Voi ressua . Huomenna sitten eläinlääkäriin ellei olo parane. Varmaankin ohan vaaratonta, mutta raju oksentelu voi olla oire vakavammastakin, joten kannattaa tutkia tarkkaan. Pidäpä silmällä, käykö se normaalisti hiekkalaatikolla.

Joo, nyt se rupeaa jo piristymään, mutta se juo koko ajan ihan hirveästi. Saattaa täydentää oksennuksen aiheuttamaa nestevajausta. Puristelin hellästi sen vatsaa, eikä se ainakaan enää tuntunut olevan herkkä. Alan vähän epäillä, että kyse voisi olla vesianstiasta, jossa oli huuhdeltu mansikoita. Kissa joi siitä jostain syystä aivan innoissaan (en kyllä tiedä, mistä lähtien kissat ovat mansikoista pitäneet). Jos se on juonut enemmän kuin jaksaa ja sitten oksentanut. Oksennuksen mukana oli nimittäin huomattavan runsaasti nestettä.

Miten skidin kissa voi? Onko jo parempi?

Alan epäillä, että kasvattaja huijasi minua. Sanoi, että tässä on cornish rexin pentu, mutta kyllä tuo Katna taitaa sittenkin olla koira. Se kantaa minulle suussaan jatkuvasti lelua ja jättää sen jalkojeni juureen. Kuulostaa ihan kissamaiselta saaliin näyttämiseltä, mutta sitä se ei ole. Jos en heitä lelua, alkaa tajuton huuto ja parku, kun äiti ei leiki oikein. No, sitten heitän lelun toiselle puolelle huonetta, kissa säntää perässä ja kantaa sen suussaan ylpeänä takaisin ja sama alkaa alusta.

Kyllä nuo osaavat olla ihan kuin pikkulapsia. Tuo kitinä ja se katse ovat ihan kuin pienen lapsen. "Äitiii-ii-iii, sun täytyy leikkiä mun kaa!"

Nehaka kirjoitti:Miten skidin kissa voi? Onko jo parempi?

Juuh, se on nyt entisellään. En todellakaan tiedä, mistä sen pahoinvointi johtui, mutta onneksi se meni ohi.

Minunkin naiseni taitaa olla koira. Tosin nykyään se ei enää palauta heitettyä lelua, kuten aikaisemmin, vaan jää vain tuijottamaan, että etkös hae sitä. Mutta mikä mahtava riemu syntyykään heitetystä muovirenkaasta. Ihana tyttö

Aika monikin kissa leikkisi ihmisen kanssa jos ihminen vaan älyäisi leikkiä . Rexit nyt ovat ihan kuuluisia tuosta noutamisesta, samaa sarjaa neloskategorian kissojen kanssa.

Hyvä, että skidin kisu on parantunut.

Se on kyllä ihan totta, että monet eivät edes tajua, että kissojen kanssa voi leikkiä vaikka mitä. En tiennytkään, että rexit noutavat. Ei tuo toinen välitä noutamisleikeistä oikein ollenkaan.

Ei mulla itsellä ole rexeistä paljon kokemusta, mutta moni rex-kasvattaja on kertonut, että ne noutavat ja leikkivät muitakin koiramaisia leikkejä .

Terveisiä vaan meidän murhafarmilta.

Molemmat kissat on ihanasti tottuneet kesärytmiin; pihalla saa olla, juosta ja leikkiä niin paljon kuin haluaa pitkin päivää (ovet aina auki), mutta illalla kun pihavalot sammuu, on aika tulla sisään. Eipä ole kumpaakaan vielä tarvinnut yöhön odotella.

Molemmat myös pitävät koko lauman hyvin ruoassa. Peebo hoitaa pihan hiiret, rotat ja nokkahiiret (vaikka olenkin kovasti koettanut neuvotella noiden nokkisten jättämisestä rauhaan), niitä tupsahtaa tänne papan työpöydän ympäristöön vähintään pari päivässä. Pikku-Lunia sen sijaan hoitaa kaiken muun. Jouduin luopumaan vesilintujen ruokinnasta, kun niistä ruokailijoista meinasi tulla yhden pikkutädin buffet. On ollut pakko alistua sille, että välillä tuolta lähimetsästä kuitenkin ilmestyy muita lintuja Lunian hampaissa kotiin asti. Ja lintujen lisäksi toi pikkuneiti osaa kalastaa. Meillä on yleensä tiskit laiturin kupeessa likoamassa, joka sitten houkuttaa paikalle pikkukaloja, ja ne taas houkuttavat paikalle Terminator-Lunian. Tiivistä kökötystä saalistusasennossa muutaman hetken ja sitten yhdellä tassun räppäyksellä tuoretta kalaa nassuun. On se taitava.

Huh helpotusta, vavvallani on kaikki hyvin. Mailasin kasvattajalle toisen kissani omituisesti roikkuvasta mahasta. Nuoren äidin hysteerisyydellä halusin varmistaa, että se on vain ominaisuus, eikä oire jostakin. Kuulemma ylimääräinen vatsanahka on sukuvika eikä siis ole syytä huolestua. Nyt voin suhtautua karvapallon roikkuvaan mahaan hellyttävänä piirteenä eikä tarvitse pelätä, että se onkin jotain vaarallista.

Kuvasin tänään taas noita kakaroita ja voi että se on hankalaa. Hirveä meno ja meininki päällä koko ajan, joten suurin osa kuvista on epätarkkoja tai niissä näkyy vain puolikas kissa. Toistan itseäni, mutta miten minä ennen elin ilman kissoja? Ei noiden ihanuutta voi sanoin kuvailla.

En mäkään ymmärrä, miten olen joskus voinut elää ilman kissoja. Mutta toisaalta joskus mietin, miten olen elänyt 15 kissan kanssa .

On ne vaan niin ihania. Terkkuja vaan Nehakan "nahkoille" ja Mikkelssonin hiirestäjille

Facebookissa uusia kuvia kakaroista, juhannukselta ja uunituoreita tältä päivältä.

YÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖK! Tanelilla on matoja!

Ihania kuvia Nehakan kisuista taas .

Ja Toni aamulla apteekkiin .

Serkkupojat kävivät vaihtamassa antennin uuteen (tällä säällä hemmetin fiksua kiivetä katolle, pelkäsin ihan hysteerisesti niiden puolesta) ja näkivät kissani mennessään vintille. Aivan ihastuttava vilpittömän hämmästynyt ensikommentti: "Eihän tolla oo karvoja."

Myöhemmin sanoivat niitä rotiksi ja kuulemma pelästyisivät tosissaan, jos törmäisivät niihin pimeässä. No, tottumattoman silmään ne kyllä ihan varmasti näyttävätkin ihan rotilta.

Inri on selvästi tulossa johonkin ihme uhmaikään (murrosikään ehkä ennemminkin). Pakko laittaa kaikkeen koko ajan vastaan. Siirrettiin kakarat huoneesta toiseen, etteivät mene mukaan vintille ja Inri tietysti järjesti hirveän rimpuilukohtauksen sylissä. Nyt meillä on sitten ollut hieman keskustelua siitä kuka määrää ja ketä. Opetellaan olemaan kiltisti nostettaessa ja tottelemaan kieltoja. Katna on niin paljon pienempi kuin Inri, että sitä tulee nosteltua useammin, joten se on tottunut käsittelyynkin hirveän paljon paremmin.

Katna myös säheltää niin paljon enemmän, että sitä tulee kiellettyäkin useammin. Inri on niin rauhallinen, että harvemmin sen kanssa täytyy käydä vakavia koulutuskeskusteluja. Täytyy jonkun leikin varjolla opettaa sitä kielloissa, kun se ei enää riehu niin paljon kuin pentuna. On ehtinyt unohtaa mitä ei tarkoittaa.

Mulla on ikävä kissanpentuja .