Viisukuppila . Euroviisuaiheinen uutis- ja keskustelusivusto
A) Ei sais pitää (vaikka aihetta joskus olisikin).Violette kirjoitti:Joojoo, mutta tämän nimenomaisen henkilön kohdalla nimi taivutetaan Tuomaan.
Siis oikeasti, pidättekö te mua ihan älykääpiönä?
Jvvv kirjoitti:B) Tottakai sitä taivutetaan "Tuomaan". Samoin taipuu esim. Markus-Markuun.
- Miksi meidän on käsketty lähteä ulos ilman takkeja?Timoteus kirjoitti:Tämän lauseen kääntäminen oikeastaan vaatii kontekstin.
Muka-sana on siitä kiva, että siihen sisältyy sekä ajatus "näin olen kuullut" että "en ole samaa mieltä".
En kyllä tiedä, miksi kaupan tädit tuppaavat katsomaan pitkään, vaikka minähän vain autan heitä 
Näinkö? Entä jos mä haluan, että mun nimimerkki taivutetaan genetiivissä "Timoteusin"... tai "Timoteuksesin" tai "Timoteuxgjawijilpaburdyfön".Naali kirjoitti:Joo, kyllä mun mielestä yleissääntö on se, että taivutetaan niin kuin kyseinen henkilö itse haluaa. Mutku.
Ja jos tämä pätee vain oikeisiin nimiin, niin entä jos joku Virtanen haluaakin, että hänen nimeään taivutetaan kuten vierasperäistä (Virtanenin, Virtanenia, Virtanenilla...). On kai se ihan kohtuullinen vaatimus.
Rikssvenskassa mieluummin, mutta ehkä suomenruotsalainenkin termi käy?Katten-Gustaf kirjoitti:Suomenruotsissa vai rikssvenskassa?
Siis, no molemmissahan se on äggsmör, mutta rikssvenskassa sitä sanaa harvemmin esiintyy. Äggsmör-käsite (vähän kuin mämmikin) on aika suomalaiskansallinen juttu, joka siis sanana kyllä tunnetaan rikssvenskassa, mutta sitä ei pahemmin esiinny ruotsalaisessa ruokakulttuurissa.Pete kirjoitti:Rikssvenskassa mieluummin, mutta ehkä suomenruotsalainenkin termi käy?Katten-Gustaf kirjoitti:Suomenruotsissa vai rikssvenskassa?
Minkäköhän luonnollisen kielen kirjakieli ja kielioppi on sitten muka muodostettu jotenkin toisin? Ja kyllä se kielitoimisto melkoinen kielipoliisi on. Se, antaako kyseinen instituutio suosituksia vai sääntöjä, on pelkkää semantiikkaa, jos ne suositukset on iskostettu pienten koululaisten päähän Jumalan sanana. On täysin mielivaltaista, että pitää alkaa tehdä eikä saa alkaa tekemään, mutta vain ensimmäinen muoto on hyväksyttyä kirjasuomea, minkä takia suurin osa lukijoista pitää jälkimmäistä vääränä ja paheksuttavana.JVN kirjoitti:Täytyy muistaa, että suomen kielioppi ei perustu sääntöihin, vaan SUOSITUKSIIN, koskapa useiden eri murteiden pohjalta luotu kirjakielemme on "keinotekoinen", eikä sellaisenaan ole ollut olemassa ennen sen luomista. Niinpä Suomi on yksi niistä harvoista Euroopan maista, joissa kielitoimisto ei toimi ns. kielipoliisina, vaan antaa ainoastaan suosituksia, ei jyrkkiä sääntöjä.
Ahaa. Taidan sitten jättää kääntäjän kommentit sikseen.Katten-Gustaf kirjoitti:Siis, no molemmissahan se on äggsmör, mutta rikssvenskassa sitä sanaa harvemmin esiintyy. Äggsmör-käsite (vähän kuin mämmikin) on aika suomalaiskansallinen juttu, joka siis sanana kyllä tunnetaan rikssvenskassa, mutta sitä ei pahemmin esiinny ruotsalaisessa ruokakulttuurissa.
Meillä ei radioasemia, lehtiä tai mainostajia sakoteta kielioppivirheistä, kuten esim. Ranskassa, useissa espanjankielisissä maissa tai myös täällä Liettuassa. Ihmisille ei myöskään TV-mainoksin syötetä "oikeakielisyyspropagandaa", kuten edellämainituissa maissa, koskapa Suomessa on itsestäänselvää, ettei kukaan puhuessaan käytä kirjasuomea. Tässä on suuri ero - Suomen eri murteet eroavat toisistaan paljon enemmän kuin esim. espanjanespanja tai meksikonespanja. Useissa kielissä puhuttu yleiskieli on täysin tai 99% sama kuin kirjoitettu. Suomessa ei.Timoteus kirjoitti: Minkäköhän luonnollisen kielen kirjakieli ja kielioppi on sitten muka muodostettu jotenkin toisin? Ja kyllä se kielitoimisto melkoinen kielipoliisi on. Se, antaako kyseinen instituutio suosituksia vai sääntöjä, on pelkkää semantiikkaa, jos ne suositukset on iskostettu pienten koululaisten päähän Jumalan sanana. On täysin mielivaltaista, että pitää alkaa tehdä eikä saa alkaa tekemään, mutta vain ensimmäinen muoto on hyväksyttyä kirjasuomea, minkä takia suurin osa lukijoista pitää jälkimmäistä vääränä ja paheksuttavana.
tonywerner kirjoitti:Minä taivutan poikani nimen miten lystäänViolette kirjoitti:Joojoo, mutta tämän nimenomaisen henkilön kohdalla nimi taivutetaan Tuomaan.
Se on MUN poikani myös!!!Ei tuo ole ollenkaan niin paha, kuin aksentin "korvaaminen" heittomerkillä: a' la carte. :tulta:Huilumies kirjoitti:à -sana !!! Aksentin on oltava vasemmalta oikealle ylhäältä alas!!! Siis ranskaksi "accent grave".
EI NÄIN: á
...niin, eikä Bukèe!Pete kirjoitti:Mutta muistattehan että Bucket lausutaan aina kuten Hyacinth sanoo: Bukée!
Siis TÄH? Ranskalaisten kahjoista tavoista olen ollut etäisesti tietoinen mutta että Euroopassa on laajemminkin tapana sakottaa virheellisestä kielenkäytöstä? Oli uutta tietoa minulle mutta tuollainenhan on täysin järjenvastaista.JVN kirjoitti:Meillä ei radioasemia, lehtiä tai mainostajia sakoteta kielioppivirheistä, kuten esim. Ranskassa, useissa espanjankielisissä maissa tai myös täällä Liettuassa.
Muuan jo eläkkeelle jäänyt suomen kielen professori aikoinaan valisti minua hämmästyksissäni, että periaattessa sana "runne" pitäisi tietysti taivuttaa "runteen", mutta Ossi Runnen suku(?) on ilmeisesti halunnut, että NIMI taivutetaan toisella tavalla.Anna_M kirjoitti:Klassinen viisuesimerkki taivutuksesta: Runne -Runnen, vaikka tunne -tunteen...
Pitäisiköhän tässä uskoa ehkä paremmin suomea osaavaa Marcoa... 
Naali kirjoitti:Joo, kyllä mun mielestä yleissääntö on se, että taivutetaan niin kuin kyseinen henkilö itse haluaa. Mutku.
Mitäs minä sanointonywerner kirjoitti:Mutku kyseinen henkilö itse ei ole sanonut miten haluaa nimensä taivutettavan, vaan hänen äitinsä ja minun takavuosien salarakkaani yrittää edelleen hallita elämääni
Violette kirjoitti:
Suomessa eri murteiden puhujat ymmärtävät kyllä toisiaan aivan hyvin, joten täällä sitten kai puhutaan yhtä ja samaa kieltä. Myös suomen kirjakieli ja puhuttu yleiskieli ovat jokaisen ymmärrettävissä, joten epäilenpä että ne voitaisiin luokitella eri kieliksi.JVN kirjoitti: Suomen murteet eroavat niin paljon toisistaan, että kielitieteilijöiden mielestä joissakin tapauksissa ne voitaisiin luokitella jopa eri kieliksi. Samaa sanotaan suomen kirja- ja puhe(yleis)kielen eroista mm. wikipedian useilla esi-suomenkielisillä sivuilla. Puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan niin paljon, että ne voitaisiin periaatteessa luokitella eri kieliksi.
Alanpa saivarrella, mutta ei mua ainakaan ymmärretä HelsingissäTreno kirjoitti:Suomessa eri murteiden puhujat ymmärtävät kyllä toisiaan aivan hyvin, joten täällä sitten kai puhutaan yhtä ja samaa kieltä.
Joka kerta joudun muuttamaan puhettani, että tuun ymmärretyksi. (Esim. kun tilaan kahavin, myyjättäret tuijottaa mua tyhjällä katseella ja odottaa ilmeisesti, että menen pois jos ne tarpeeksi kauan ignooraa) Joskus kyllä tuntuu, että ne tekee sen tahallaan Mutta tulee vähän semmonen ulkomailla olevaisen tuntemus, että on pakko vaihtaa kieltä, jos haluaa saada haluamansa.
. Mutta "kärkkärin" minä tiesin ennestään Sehän on etelässä jalkapallotermi ja tarkoittaa kärkipotkua, jalan kärjellä suoritettua potkua (joka ei siis ole kovinkaan oikeaoppinen potku vaan lähinnä hätäisessä tilanteessa tehty). Mutta Oulussahan se tarkoittaa käristettyä makkaraa (Tämän tiesin sen ansiosta, että firma jossa olen töissä oli ennen lähinnä oululainen firma ) )
