Jufo kirjoitti: ↑14 Touko 2024, 08:20
Ei kai sekään ole issue, että jury rankkasi Israelin viimeiseksi vaan että Suomen jury antoi sijat 25,25,24,24,19. Tuo on vielä paljon enemmän kuin että sijoittuisi viimeiseksi. Noita sijoituksia on erittäin vaikea perustella ilman politiikan vaikutuksia, vaikka kappale ei olisi ollutkaan hääppöinen.
Taitavasti väistit kaikki kysymykset ja toistit syytöksen. Onko Israel tämän finaalin ainoa maa, jonka kohdalla jokin sijoitus itsessään riittää todisteeksi virheellisestä arvioinnista? Mikset tyrmisty siitä, että Armenian sijoitusrivi Irlannille oli 25-25-23-25-25? Ei vaikuta siltä, että Armenian raati olisi ottanut asianmukaisesti huomioon kappaleen omaperäisyyttä ja esityksen yleisvaikutelmaa koskevat arvostelukriteerit.
Jos Israel on ainoa, jota ei saa sijoittaa viimeiseksi, tosiasiassa vaadit Israelille positiivista erityiskohtelua. Kummallinen vaatimus.
Jufo kirjoitti: ↑14 Touko 2024, 08:20Viestisi antoivat vaikutelman, ettet näe asiassa ongelmaa ja poliittinen äänestäminen ok. Jos ei ole ongelmaa, silloin ei toki tarvita ratkaisuakaan. Mutta jos päästään yksimielisyyteen, että raatien poliitisessa äänestyksessä on ongelma
Luet liikaa rivien välistä ja liian vähän sitä, mitä on oikeasti kirjoitettu. En ole ollut sen enempää hyväksymässä kuin kieltämässäkään poliittista äänestämistä. Poliittisen äänestämisen käsite on liian puutteellisesti määritelty, että voisin ottaa siihen kantaa.
Vaatimus arvioinnin epäpoliittisuudesta on yleensä kovin valikoiva. Jos joku tuomari olisi todennut sijoittaneensa
Europapan korkealle, koska siinä puhutaan Euroopan yhdentymisestä (poliittinen prosessi!) niin kauniisti, moittisitko tätä poliittisuudesta? Tuskin moittisit. Kappaleen aihe ja tapa käsitellä sitä on osa yleisvaikutelmaa teoksesta ja luonnollinen arvioinnin kohde. Israel toi arvioitavaksi EBU:n sensuroiman
October Rainin, jonka alkuperäinen aihe on kiistellylle sodalle esitetty oikeutus. Miksi teoksen syntyhistoria ei saisi vaikuttaa arviointiin?
Taide, jollaiseksi myös populaarimusiikin luen, ammentaa vaikutteita ulkomaailmasta ja on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Teoksen arvioiminen tyhjiössä ympäristöstään irrotettuna on vaatimuksena jossakin mahdottoman ja mielettömän välimaastossa. Jos on pakko arvioida teos, jolla on poliittisia merkityksiä, miten politiikka on tarkoitus tiristää siitä pois?
Jufo kirjoitti: ↑14 Touko 2024, 08:20niin kannattaisin kanssa, että jokainen juryn jäsen antaa sanalliset perustelut joka kappaleesta. Annetaanko juryn jäsenille samat ylimalkaiset ohjeet mitkä näkyvät netissä, vai tarkemmat? Ehkä juryn jäsenten pitäisi käydä läpi lyhyt koulutus, jossa käydään läpi mitkä asiat pitää jättää pisteytyksestä huomiotta kuten ihonväri ja politiikka. Vai meneekö jo liian Neuvostoliitoksi
Haluaisin raadeille perusteluvaatimuksen arvioinnin laadun ja eheyden varmistamiseksi. Mielipide ei ole uusi, vaan olen halunnut sitä vuosikausia. Pääasiallinen pelkoni ei ole liian poliittinen arviointi vaan liian huolimaton arviointi. Nyt tuomarit käyvät raapustamassa lottorivit lapulle ja se siitä. Emme tiedä, miksi Kyproksen tuomari C piti Portugalia huonoimpana. Ehkä hänellä oli peruste, ehkä hän heitti tikkaa. Pelkästä numerosta emme tiedä, miten siihen on päädytty.
Perustelut parantaisivat arvioinnin laatua. Sanallistaessaan arviota tuomari joutuu perustelemaan myös itselleen tarkemmin, miksi arvio on mikä on. Sivuvaikutuksena äänten vaihto, kaverimaan äänestäminen ja inhokkimaata vastaan äänestäminen vaikeutuvat. Eivät ne kokonaan katoa, mutta asiantuntijalla on isompi kynnys omalla nimellään kirjoittaa perusteluksi diibadaabaa kuin antaa pelkkä höpöhöpönumero.
Arviointikriteerit poistaisin mieluiten kokonaan. Arvostelutyötä ei tarvitse mikromanageroida. Asiantuntijoiden ammattitaitoon pitää voida luottaa.