Ensimmäinen osallistumisvuosi: 1958
Osallistumiskerrat: 55
Viisuvoitot: kuusi (1974, 1984, 1991, 1999, 2012 ja 2015)
Keskiarvosijoitus: 8,0
Keskiarvopisteet: 104,1
Suurimmat pisteet saaneet maat: Australia, Serbia-Montenegro ja Tanska
Suurimmat pisteet antaneet maat: Australia, Tanska ja Norja
Rakas naapurimaamme Ruotsi lähti mukaan Eurovision laulukilpailuihin jo vuonna 1958 ja he ovat ottaneet osaa kisaan joka vuosi, paitsi vuosina 1964, 1970 ja 1976. Vuonna 1964 artistilakko esti osallistumisen ja 1970-luvulla Ruotsi boikotoi kisoja kahdesti. Ensin osoitettiin muiden pohjoismaiden tavoin tyytymättömyys vuoden 1969 pistesekoiluihin ja myöhemmin kärhämää aiheutti raha. Ruotsin kansa osoitti mieltään vuoden 1975 kisaisännyyden seurauksena tyhjentyneen kassan vuoksi ja SVT ilmoittikin poisjäännin syyksi sen, että mahdollisen voiton osuessa kohdalle heillä ei olisi varaa isännöidä kisaa. Tästä johtuen EBU loikin uuden säännön, jonka myötä jokainen osanottaja maksaisi osallistumismaksun.
Ruotsi on yksi Eurovision laulukilpailujen menestyneimmistä maista. 52 edustussävelmästä peräti 35 on sijoittunut kärkikymmenikköön ja 19 jopa kärkiviisikkoon. Vuotta 2010 lukuun ottamatta Ruotsi on aina ollut myös Eurovision laulukilpailujen finaalissa. Silloinkin karsiutuminen jäi täpäräksi Anna Bergendahlin sijoittuessa semifinaalissaan sijalle 11. Voittoja on Ruotsille kertynyt viisi eli he jakavat viisuvoittotilaston hopeasijan Ranskan, Luxemburgin ja Ison-Britannian kanssa Irlannin johtaessa edelleen seitsemällä voitollaan. Viimeiseksi Ruotsi on jäänyt vain kahdesti. Vuonna 1963 Monica Zetterlund jäi nollille yhdessä Alankomaiden, Norjan ja Suomen edustajien kanssa. Vuonna 1977 Forbes-yhtye sai vain Saksalta kaksi pistettä jääden kisan viimeiseksi.
Ruotsi pitää hallussaan myös täpärimmän viisuvoittajan titteliä. Vuonna 1991 Carola Häggkvistin (ylempi kuva) esitys ”Fångad av en stormvind” sai täsmälleen yhtä monta pistettä (146 p.), kuin Ranskan Amina, joten voitto ratkaistiin kärkipisteiden lukumäärällä. Kun molemmat maat olivat saaneet täydet 12 pistettä neljältä maalta, ratkaisi pelin kymmenet pisteet, joita Ruotsi oli saanut viideltä maalta ja Ranska vain kahdelta. Vastaavasti tuorein voittaja Loreenin ”Euphoria” keräsi pisteitä 372 kappaletta eli toiseksi eniten viisuhistoriassa ja täydet 12 pistettä kahdeksaltatoista maalta eli useammalta, kuin kukaan muu tähän mennessä. Ruotsalaisista viisuvoittajista legendaarisin on kuitenkin Abba, (alempi kuva) joka nousi maailmanmaineeseen vuoden 1974 kilpailun myötä. Kilpailukappale ”Waterloo” valittiin myös vuonna 2005 Eurovision laulukilpailujen 50-vuotisjuhlassa kaikkien aikojen parhaaksi euroviisuvoittajaksi.
Ensimmäistä edustussävelmää ”Lilla stjärna” lukuun ottamatta Ruotsin edustuskappaleet on aina valittu julkisten karsintojen kautta, joita vuodesta 1967 lähtien on kutsuttu nimellä ”Melodifestivalen”. Vuosien saatossa Melodifestivalen on noussut itsenäisenä kilpailunakin jo käsitteeksi, jota seurataan ympäri Eurooppaa – erityisesti euroviisufanien keskuudessa. Kilpailu on kansainvälisessä kisassa menestyneiden ruotsalaisedustussävelmien lisäksi poikinut kymmeniä ikivihreitä hittejä.
VUOSI | ESITTÄJÄ | KAPPALE | SIJOITUS | PISTEET |
---|---|---|---|---|
1958 | Alice Babs | Lilla stjärna | 4. | 10 |
1959 | Brita Borg | Augustin | 9. | 4 |
1960 | Siw Malmkvist | Alla andra får varann | 10. | 4 |
1961 | Lill Babs | April, april | 14. | 2 |
1962 | Inger Berggren | Sol och vår | 7. | 4 |
1963 | Monica Zetterlund | En gång i Stockholm | 13. | 0 |
1964 | – | – | – | – |
1965 | Ingvar Wixell | Annorstädes vals | 10. | 6 |
1966 | Lill Lindfors & Svante Thuresson | Nygammal vals | 2. | 6 |
1967 | Östen Warnebring | Som en dröm | 8. | 7 |
1968 | Claes-Göran Hederström | Det börjar verka kärlek, banne mig | 5. | 15 |
1969 | Tommy Körberg | Judy min vän | 9. | 8 |
1970 | – | – | – | – |
1971 | Family Four | Vita vidder | 6. | 85 |
1972 | Family Four | Härliga sommardag | 13. | 75 |
1973 | Malta | Sommar’n som aldrig säger nej | 5. | 94 |
1974 | Abba | Waterloo | 1. | 24 |
1975 | Lasse Berghagen | Jennie, Jennie | 8. | 72 |
1976 | – | – | – | – |
1977 | Forbes | Beatles | 18. | 2 |
1978 | Björn Skifs | Det blir alltid värre framåt natten | 14. | 26 |
1979 | Ted Gärdestad | Satellit | 17. | 8 |
1980 | Tomas Ledin | Just nu | 10. | 47 |
1981 | Björn Skifs | Fångad i en dröm | 10. | 50 |
1982 | Chips | Dag efter dag | 8. | 67 |
1983 | Carola Häggvist | Främling | 3. | 126 |
1984 | Herreys | Diggi-loo-diggy-ley | 1. | 145 |
1985 | Kikki Danielsson | Bra vibrationer | 3. | 103 |
1986 | Lasse Holm & Monica Törnell | E’ de det här du kallar kärlek | 5. | 78 |
1987 | Lotta Engberg | Boogaloo (Fyra bugg och en Coca-Cola) | 12. | 50 |
1988 | Tommy Körberg | Stad i ljus | 12. | 52 |
1989 | Tommy Nilsson | En dag | 4. | 110 |
1990 | Edin-Ådahl | Som en vind | 16. | 24 |
1991 | Carola | Fångad av en stormvind | 1. | 146 |
1992 | Christer Björkman | Imorgon är en annan dag | 22. | 9 |
1993 | Arvingarna | Eloise | 7. | 89 |
1994 | Marie Bergman & Roger Pontare | Stjärnorna | 13. | 48 |
1995 | Jan Johansen | Se på mig | 3. | 100 |
1996 | One more time | Den vilda | 3. | 100 |
1997 | Blond | Bara hon älskar mig | 14. | 36 |
1998 | Jill Johnson | Kärleken är | 10. | 53 |
1999 | Charlotte Nilsson | Take me to your heaven | 1. | 163 |
2000 | Roger Pontare | When spirits are calling my name | 7. | 88 |
2001 | Friends | Listen to your heartbeat | 5. | 100 |
2002 | Afro-dite | Never let it go | 8. | 72 |
2003 | Fame | Give me your love | 5. | 107 |
2004 | Lena Philipsson | It hurts | 6. | 170 |
2005 | Martin Stenmarck | Las Vegas | 19. | 30 |
2006 | Carola | Invincible | 4./5. | 214/170 |
2007 | The Ark | The worrying kind | 18. | 51 |
2008 | Charlotte Perrelli | Hero | 10./18. | 54/47 |
2009 | Malena Ernman | La voix | 4./21. | 105/33 |
2010 | Anna Bergendahl | This is my life | 11./- | 62/- |
2011 | Eric Saade | Popular | 1./3. | 155/185 |
2012 | Loreen | Euphoria | 1./1. | 181/372 |
2013 | Robin Stjernberg | You | 14. | 62 |
2014 | Sanna Nielsen | Undo | 2./3. | 131/218 |
2015 | Måns Zelmerlöw | Heroes | 1./1. | 217/365 |
Katso tarkemmat tilastot ESCSTATS.COM sivustolta
Keskustele aiheesta foorumilla
Huomioita tilastoihin:
– Keskiarvosijoituksiin on laskettu sijoitukset vuosilta 1957-2015. Semifinaalit ovat huomioitu tilastossa erillisinä kilpailuina mukaan.
– Keskiarvopisteet on laskettu vuosilta 1975-2015. Semifinaalit ovat huomioitu tilastoissa erillisinä kilpailuina mukaan.
– ”Suurimmat pisteet saaneet maat” tarkoittaa kyseenomaisen maan antamia suurimpia keskiarvopisteitä (pisteet per osallistumiskerta) muille maille vuosina 1975-2015.
– ”Suurimmat pisteet antaneet maat” tarkoittaa kyseenomaisen maan saamia suurimpia keskiarvopisteitä (pisteet per osallistumiskerta) muilta mailta vuosina 1975-2015.
Tilastot päivitetty 11.2.2016