Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1963

Kahdeksannet Euroviisut pidettiin jälleen BBC:n isännöiminä Britanniassa, vaikkei maa ollut vielä kertaakaan voittanut kisaa. Vuonna 1963 sovellettiin uusinta tuolloista televisiotekniikkaa, minkä vuoksi nämä viisut näyttävät kovasti edellisiään erilaisilta. Suomi aloitti nollavuotensa myös tänä vuonna: Laila Halme ei saanut kansainvälisiltä raadeilta yhtään ääntä. Ensi kertaa voitto sen sijaan tuli Pohjoismaihin, Tanskaan.

Edellisvuoden voittajamaalla Ranskalla ei ollut rahaa eikä halua jälleen järjestää kisoja, joten ne pidettiin BBC:n upouusilla studioilla Lontoossa. Yhtiö halusi muuttaa kisoja televisioimaisemmiksi, ja tänä vuonna luovuttiinkin täysin siihen asti käytetystä staattisesta lavaesityksestä. Illan toteutus oli varsin erikoinen: yleisö ja jo toista kertaa juontajana ollut Katie Boyle olivat yhdessä studiossa, kun taas orkesteri ja artistit olivat toisessa, tekniikan täyttämässä studiossa. Yleisö katseli esitykset ilmeisesti monitoreilta ja taputti annettujen kylttiopasteiden mukaan. Yleisöä ei tosin näytetä kertaakaan kuvassa. Jotkut historoitsijat ovat epäilleet laulujen tulleen kokonaan nauhalta sen takia, että mikrofonit oli piilotettu kattoon artistien yläpuolelle. Isäntämaan oman artistin Ronnie Carrollin taustalaulajat näyttivät vain aukovan suutaan väärään tahtiin, mikä on lisännyt epäilyksiä. Luultavimmin kaikki kuitenkin tehtiin niinkuin pitikin, tekniikka oli vain erilaista ja toteutus studiomaisempi kuin koskaan muulloin viisuhistoriassa.

Eurovision laulukilpailu. Iso-Britannia, lauantaina 23. maaliskuuta 1963. BBC Television Centre, Lontoo. Juontaja Katie Boyle. Väliaikanumero Ola ja Barbro.

Vuonna 1963 käytetty Televisiokeskus on ollut usein Britannian omien karsintojen näyttämönä sittemmin.
Katie Boyle juonsi neljät Eurovision laulukilpailut vuosina 1960, 1963, 1968 ja 1974.

Euroopan yleisradiounioni EBU muutti sääntöjä jälleen vuonna 1963: taustalaulajat sallittiin jälleen. Koska niin moni maa oli edellisvuonna jäänyt ilman ääniä, tulisi jokaisen maan myös sijoittaa viisi suosituinta lauluaan pistetaulukkoon. Lisäksi tuomareiden määrä nostettiin 20:een, vaikka tuo päätös sitten peruttiinkin. Tieto ei kuitenkaan kulkenut esim. Norjaan saakka, jonka johdosta ääntenlaskussa sattui melkoinen sekaannus. Oslossa yritettiin laskea annetussa ajassa 20 tuomarin ääniä, ja kun Katherine Boyle soitti heille, ei tuloslista ollutkaan valmis. Norja pyysi lupaa saada palata antamaan äänensä kaikkien muiden jälkeen. Ensimmäisellä yrityksellä annetut äänet erosivat lopussa annetuista äänistä ratkaisevasti Tanskan eduksi. Sveitsiläiset hävisivät siis vain kahdella äänellä, ja he katsoivat joutuneensa sopupelin uhreiksi. Norjan lopulliset äänet on sittemmin todistettu oikeiksi, mutta monen kriitikon mielestä tämä vuosi oli Pohjolan blokin syntymävuosi.

Tanskalaispariskunta Grethe ja Jørgen Ingman käyttivät hyvin hyödykseen tv:n visuaalisia mahdollisuuksia, ja kaikista muista poiketen heidän esityksensä ainoat tehosteet olivat ruudulla näkyneet kuviot. Kitaraa soittanut Jørgen istui vaimonsa laulaessa yksin. Kappaleesta tuli suuri hitti myös Suomessa Laila Kinnusen levyttämänä Tanssilauluna.

Grethe ja Jørgen Ingman olivat naimisissa vuoteen 1975 asti. Grethe Ingman menehtyi vuonna 1990.

Vuonna 1963 nähtiin Eurovisiohistorian kaksi ensimmäistä israelilaissyntyistä laulajaa: Esther Ofarim ja Carmela Corren. Kisahistorian toisena kreikkalaisena nähtiin Nana Mouskouri. Tänä vuonna nähtiin monta artistia, joiden ura lähti huimaan nousuun. Nana Mouskouri, Francois Hardy ja Esther Ofarim (miehensä Abin kanssa) myivät kaikki miljoonia levyjä Euroopassa, Ruotsin Monica Zetterlund saavutti suuren maineen Pohjolassa. Suomen Laila Halmeesta ei juurikaan kuultu nollaviisujen jälkeen.

Suomen kolmas yritys päätyi ensimmäiseen jumbosijaamme, jonka jaoimme Alankomaiden, Norjan, ja Ruotsin kanssa. Uudella pisteytysjärjestelyllä ei siis ollut mitään vaikutusta.  Suomen edustajan valinta oli myös hieman skandaalinkäryinen. Monet pitivät Tamara Lundin kappaletta Olen mikä olen parhaana, mutta ilotytöstä kertova laulu ja esitys oli liian rohkea monille tuomareille. Voittajaksi selvisi lopulta kappale Muistojeni laulu, jonka karsinnoissa olivat esittäneet Marjatta Leppänen ja Irmeli Mäkelä (kaikki kappaleet esitettiin kahdesti eri artistein). Lontooseen lähti kuitenkin lopulta kolmas laulaja, Suomen television kuuluttaja ja ison levy-yhtiön listoilla laulanut Laila Halme.

Laila Halme juonsi edustuksensa jälkeen Suomen karsinnat vuonna 1987.
Viisumaailma kiehtoo yhä Lailaa, tähti on nähty useana vuonna Suomen karsinnan yleisössä.

Suomen raati antoi pisteensä seuraavasti:

Britannia 3 p.
Itävalta 4 p.
Italia 2 p.
Tanska 5 p.
Luxemburg 1 p

Tanska viihtyi voiton jälkeen kolme vuotta Eurovision laulukilpailuissa, jonka jälkeen jäi yhdeksitoista vuodeksi pois.

Kilpailukappeleet:

1 Iso-Britannia: Ronnie Carroll – Say wonderful things – 4. sija (28 pistettä)
2 Alankomaat: Annie Palmen – Een Speeldoos – Jaettu 13. sija (0 p.)
3 Länsi-Saksa: Heidi Brühl – Marcel -9. sija (5 p.)
4 Itävalta: Carmela Corren – Vielleicht geschieht ein Wunder – 7. sija (16 p.)
5 Norja: Anita Thallaug – Solhverv – Jaettu 13. sija (0 p.)
6 Italia: Emilio Pericoli – Uno per tutte – 3. sija (37 p.)
7 Suomi: Laila Halme – Muistojeni laulu – Jaettu 13. sija (0 p.)
8 Tanska: Grethe & Jørgen Ingmann – Dansevise – Voittaja (42 p.)
9 Jugoslavia (Kroatian tv): Vice Vucov – Brodovi –  11. sija (3 p.)
10 Sveitsi: Esther Ofarim – T’en vas pas – 2. sija (40 p.)
11 Ranska: Alain Barrière – Elle était si jolie – 5. sija (25 p.)
12 Espanja: José Guardiola – Algo prodigioso 12. sija (2 p.)
13 Ruotsi: Monica Zetterlund – En gang i Stockholm – Jaettu 13. sija (0 p.)
14 Belgia: Jacques Raymond – Waarom? 10. sija (4 p.)
15 Monaco: Françoise Hardy – L’amour s’en va 5. sija (25 p.)
16 Luxemburg: Nana Mouskouri – A force de prier 8. sija (13 p.)

Keskustele aiheesta foorumillamme