Kun ensimmäiset Eurovision laulukilpailut pidettiin vuonna 1956, otti televisiotoiminta Suomessa vasta ensiaskeleitaan. Yleisradio teki ensimmäisiä koelähetyksiään vuonna 1957 ja TES-TV:nkin toiminta oli varsin haparoivaa. Vuosikymmenen vaihtuessa saatiin kansainvälinen ohjelmansiirtoyhteys toimintaan ja Suomen Yleisradio liittyi eurooppalaisten TV-yhtiöiden yhteisöön Eurovisioon eli EBUun.
Maaliskuun 29. päivänä vuonna 1960 Suomessa televisioitiin ensimmäistä kertaa Eurovision laulukilpailun finaali otsikolla ”Eurooppa laulaa: Eurovision laulukilpailujen päättäjäiset Lontoossa”. Kolme pohjoismaata: Ruotsi, Norja ja Tanska olivat jo mukana, joten Suomen kansakin vaati päästä mukaan mittelöihin. Paineen alla Yleisradio julisti loppuvuodesta 1960 avoimen sävellyskilpailun sopivan kilpailukappaleen löytämiseksi. Kyseessä oli kirjaimellisesti sävellyskilpailu, sillä osanottajien tuli lähettää Yleisradiolle vain teostensa nuotit. Kilpailun järjestäjä hoiti kaiken muun eli teetti sävellyksiin sanoitukset ja orkesterisovitukset ammattilaisten toimesta sekä pestasi maamme eturivin iskelmätähdet niitä esittämään. Annettuun tehtävään tarttui huikea määrä sävelniekkoja, sekä ammattilaisia että pöytälaatikkomaestroja. Yhteensä Yleisradioon saapui määräaikaan mennessä 280 mestariteosta.
SUOMEN KARSINTA 1961
Ajankohta: Sunnuntai 12.2.1961 klo: 21.00
Kilpailupaikka: Työväenopisto, Helsinki
Juontaja: Aarno Walli
Kapellimestari: George de Godzinsky
Kilpailumenetelmä: Avoin sävellyskilpailu (280 sävelmää)
Valintamenetelmä: Tuomaristo
Kilpailukappaleita: Finaali: 4 Semifinaali: 8
Saapuneista ehdotuksista Yleisradiomme valitsi kansan kuultavaksi kahdeksan sävelmää, jotka hiottiin esityskuntoon. Kappaleita kuultiin tammikuun aikana radiossa ja television viritysmusiikkina neljänä kahden kappaleen parina. Kunkin kappaleparin esitti yksi neljästä Yleisradion valitsemasta solistista, jotka olivat Laila Kinnunen, Ritva Mustonen, Brita Koivunen ja Kai Lind. Näistä pareista valittiin yleisöäänestyksen perusteella aina toinen kappale jatkoon, eli Suomen karsinnan televisioitavaan finaaliin.
Pois pudonneiden kappaleiden joukkoon ei ikivihreitä mahtunut, sillä ensimmäistäkään niistä ei ole levytetty jälkipolvien kuultavaksi. Yleisradion arkistosta löytyy nauhoitus, jolle ovat tallentuneet Laila Kinnusen kaihoisa balladi ”Jossain meren rannalla” sekä Brita Koivusen hissipojan monivaiheisesta päivästä kertova pirteä iskelmä ”Pikku piccolo”, joka hieman yli puolentoista minuutin kestollaan on lyhin Suomen karsinnassa kuultu kappale.
Sunnuntaina 12. helmikuuta televisioitiin suorana lähetyksenä Helsingin Työväenopistolta ensimmäinen Suomen euroviisukarsinta. Jatkoon olivat selvinneet sävelmät ”Portinvartija”, ”Valoa ikkunassa”, ”Pikku ikkuna” sekä ”Puuttuva lehti”. Jostain tuntemattomasta syystä Brita Koivunen jäi pois finaalista ja hänet korvasi toinen suomenruotsalainen laulajatar Christina Hellman. Kappaleet sovitettiin uudelleen isommalle orkesterille ja esitysten jälkeen lopullisen valinnan suoritti yhdeksästä musiikin ammattilaisesta koottu raati. Per-Erik ”Pärre” Förars, George de Godzinsky, Cay Idström, Jussi Koskiluoma, Erkki Melakoski, Jorma Panula, Liisa Tuomi, Ville Zilliacus ja televisiolähetyksen juontaja Aarno Walli saivat kunnian valita historiallisen Suomen ensimmäisen Eurovisio-edustussävelmän.
Neljän kilpailukappaleen taso jäi melko vaatimattomaksi. Nuorten neitokaisten suosikki Kai Lind lauloi teiniromantiikkaa tulvivan pirteän iskelmän ”Pikku ikkuna”. Ritva Mustonen esitti hitaan valssin, jonka sanoitus kertoi ”Portinvartijasta” ja erittäin huonosti Suomen kieltä ääntänyt Christina Hellman tulkitsi salaperäisen tarinan päivänkirjansa puuttuvasta lehdestä sambarytmien säestyksellä. Arvovaltainen arvostelulautakunta koki kuitenkin olevansa niin vaikean tehtävän edessä, että se ei kyennyt kertomaan päätöstään suorassa lähetyksessä. Niinpä päätös julkistettiin vasta seuraavana päivänä radiossa ja television iltauutisissa. Sitä ei tiedetä, tekikö tuomaristo ratkaisunsa neuvottelemalla vai äänestämällä, sillä kansalle kerrottiin vain sijoitukset.
Suomen karsinnan voittajaksi selviytyi pöytälaatikkosäveltäjä Eino Hurmeen teos ”Valoa ikkunassa”. Kappale oli haikea, tummasävyinen beguine, johon Scandia-musiikilla päivätyönään lauluntekstejä nikkaroiva ammattimies Sauvo ”Saukki” Puhtila oli loihtinut sanoituksen. Kappale on Eino Hurmeen vähälukuisen tuotannon ensimmäinen julkaistu sävellys. Hän on kuitenkin kertonut säveltäneensä tämän laulun nimenomaan tätä laulukilpailua varten. Saattoi kuitenkin olla, että raati antoi enemmän painoarvoa kappaleen esittäjälle, sillä Laila Kinnunen oli etuoikeutetusti juuri oikea valinta kansainvälisiin edustustehtäviin. Nuoresta 21-vuoden iästään huolimatta hänellä oli jo kokemusta ulkomaillakin esiintymisestä.
Karsintavoittajasta julkaistu singlelevy nousi pian Suomen levymyyntilistan kärkikymmenikköön, mutta muista kilpailukappaleista ei menestyslevyjä syntynyt. ”Valoa ikkunassa” –singlen kääntöpuolelle levytettiin toinen kilpailukappale ”Pikku ikkuna”, jonka karsinnoissa oli laulanut Kai Lind. Muista lauluista ainoastaan ”Portinvartija” löysi tiensä levylle.
Lopputulokset:
Finaali:
1. Laila Kinnunen: Valoa ikkunassa (katso YLEn Elävästä arkistosta)
2. Christina Hellman: Puuttuva lehti
3. Ritva Mustonen: Portinvartija
4. Kai Lind: Pikku ikkuna
Semifinaali:
Laila Kinnunen: Jossain meren rannalla
Brita Koivunen: Pikku piccolo
Ritva Mustonen: Kun kevät saapuu
Kai Lind: Pistäydyn naapurissa
