Ensimmäinen osallistumisvuosi: 1961
Osallistumiskerrat: 27
Viisuvoitot: yksi (1989)
Keskiarvosijoitus: 10,7
Keskiarvopisteet: 56,2
Suurimmat pisteet saaneet maat: Italia, Kypros ja Sveitsi
Suurimmat pisteet antaneet maat: Islanti, Turkki ja Kypros
Jo edesmennyt Jugoslavian valtio ehti osallistua Eurovision laulukilpailuihin 31-vuotisen viisuhistoriansa aikana 27 kertaa. Jugoslavian kansallisena karsintana toimi koko viisuhistoriansa ajan kilpailu nimeltä Jugovizija, jota voisi luonnehtia Jugoslavian omiksi pieniksi Euroviisuiksi. Jugovizijaan nimittäin osallistui kilpailijoita Jugoslavian liittovaltion jokaisesta tasavallasta, toisin sanoen Bosnia ja Hertsegovinasta, Serbiasta, Kroatiasta, Sloveniasta, Montenegrosta ja Makedoniasta. Myös Serbian autonomiset maakunnat Vojvodina ja Kosovo olivat saaneet edustajiaan mukaan kilpailun, mutta ne eivät – Makedonian ohella – koskaan päässeet kansainväliseen loppukilpailuun saakka. Edustussävelmistä 23 on laulettu serbokroaatiksi ja 4 sloveeniksi.
Maa debytoi Suomen tavoin viisulavalla vuonna 1961 Ljiljana Petrovićin esittämällä kappaleella ”Neke davne zvezde”, joka sijoittui kahdeksanneksi, paria pykälää Laila Kinnusta paremmin. 1960-luvulla Jugoslavian euroviisut olivat tyypillisimmään slaavikaihoballadeja, jotka eivät tuntuneet purevan Euroopan tuomaristoihin kummoisesti, olipa tuloksena vuonna 1964 viimeinenkin sija tylysti nollalla pisteellä. Vuosikymmenen loppuun mennessä jugoslavialaiset olivat oppineet Euroviisujen metkut ja pistivät kokoonpanon Ivan & M’s laulamaan kappaleessaan ”Pozdrav svijetu” tervehdyksiä useilla muilla Euroopan kielillä. Monet suomalaisetkin varmasti höristivät korviaan, kun Ivan kuoronsa kera lauloi selvällä suomen kielellä ”Hyvää päivää”.
1970-luvullakaan Jugoslavian mahtipontiset melodiat eivät saavuttaneet mitään mainittavaa menestystä. Kun vuonna 1976 maata edustanut Ambasadori-yhtye jäi tuloslistalla toiseksi viimeiseksi, sai Jugoslavia tarpeekseen viisutouhuista ja piti viiden vuoden tauon viisulavoilta. 1980-luvulla maan edustuskappaleiden yleinen linja muuttui slaavikaihosta iloisiin ja yksinkertaisiin pop-ralleihin, joilla sijoituksia tuloslistan kärkipään tuntumassa alkoikin siunaantua. Danijel (kuvassa) sijoittui ”Džulillaan” neljänneksi vuonna 1983, Novi Fosili -pumpun ”Ja sam za ples” nikotteli itsensä niin ikään neljänneksi vuonna 1987 ja sijoittuipa Srebrna Krila -yhtyeen ”Mangup”:kin kuudenneksi vuonna 1988. Vuonna 1985 Jugoslavia oli valinnut jo edustajakseen Zorica Kondžan laulaman balladin ”Pokora”, mutta sitä ei koskaan päästy kuulemaan kansainvälisessä finaalissa. Samaan aikaan sattui nimittäin olemaan Jugoslavian pitkäaikaisen johtajan Josip Broz Titon kuoleman viisivuotismuistopäivä ja maa päätti pitää viisuista välivuoden.
Jugoslavian hyvien sijoitusten putki enteili jo pitkään maalle ensimmäistä voittoa ja lopulta pankki räjähtikin vuonna 1989, kun balladivoittoisesta viisuvuodesta voiton nappasi viimeisenä esiintynyneen Riva-yhtyeen (kuvassa) tarttuva rallatus ”Rock me”. Jugoslavian voittokappale ei varsinaisesti ole yksi korkeimmalle arvostetuimmista viisuvoittajista eikä siitä tullut mitään Euroopan laajuista hittiäkään, mutta se silti toi seuraavan vuoden Euroviisu-kisat Rivan kotikonnuille Kroatian puolelle Zagrebiin.
Zagrebissa juontajat Helga Vlahović ja Oliver Mlakar juonsivat Euroviisut – Helgan sanojen mukaan – miljardille katsojalle, näytettiinhän viisufinaali myös muun muassa Kiinassa. Kun Zagrebissa Jugoslavian oma nuori ja sirkeä, hämmästyttävästi Marilyn Monroeta muistuttanut Tajči sijoittui varsin mallikkaasti vielä seitsemänneksi, olivat Jugoslavian kotikisat mainio joutsenlaulu maan mallikkaalle viisuhistorialle. Jugoslavian tasavallat alkoivat nimittäin pikkuhiljaa janota itsenäisyyttä, mikä johtikin lopulta surullisiin Jugoslavian hajoamissotiin. Viimeisen kerran Jugoslavia osallistui viisuihin vuonna 1992, mutta silloinkin liittotasavallassa oli jäljellä enää Serbian ja Montenegron tasavallat. Jotkut tahot laskevatkin Extra Nenan laulaman kappaleen ”Ljubim te pesmama” kuuluvan Serbia ja Montenegron edustussävelmiin Jugoslavian sijaan. Vuodesta 1993 lukien Jugoslaviaa ei enää viisulavoilla ole nähty, vaan sen ovat korvanneet maasta itsenäistyneet Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Slovenia, Makedonia, Serbia ja Montenegro.
| VUOSI | ESITTÄJÄ | KAPPALE | SIJOITUS | PISTEET |
|---|---|---|---|---|
| 1961 | Ljiljana Petrovic | Neke davne zvezde | 8. | 9 |
| 1962 | Lola Novakovic | Ne pali svetlo u sumrak | 4. | 10 |
| 1963 | Vice Vukov | Brodovi | 11. | 3 |
| 1964 | Sabahudin Kurt | Zivot je sklopio krug | 13. | 0 |
| 1965 | Vice Vukov | Ceznja | 12. | 2 |
| 1966 | Berta Ambroz | Brez besed | 7. | 9 |
| 1967 | Lado Leskovar | Vse roze sveta | 8. | 7 |
| 1968 | Luci Kapurso & Hamo Hajdarhodzic | Jedan dan | 7. | 8 |
| 1969 | Ivan | Pozdrav svijetu | 13. | 5 |
| 1970 | Eva Srsen | Pridi, dala ti bom cvet | 11. | 7 |
| 1971 | Krunoslav Slabinac | Tvoj djecak je tuzan | 14. | 68 |
| 1972 | Tereza | Muzika i ti | 9. | 87 |
| 1973 | Zdravko Colic | Gori vatra | 15. | 65 |
| 1974 | Korni | Generacija 42 | 12. | 6 |
| 1975 | Ashes & Blood | Dan ljubezni | 13. | 22 |
| 1976 | Ambasadori | Ne mogu skriti svoju bol | 17. | 10 |
| 1977 | – | – | – | – |
| 1978 | – | – | – | – |
| 1979 | – | – | – | – |
| 1980 | – | – | – | – |
| 1981 | Seid Memic Vajta | Leila | 15. | 35 |
| 1982 | Aska | Halo Halo | 14. | 21 |
| 1983 | Daniel | Dzuli | 4. | 125 |
| 1984 | Vlado & Isolda | Ciao amore | 18. | 26 |
| 1985 | – | – | – | – |
| 1986 | Doris Dragovic | Zeljo moja | 11. | 49 |
| 1987 | Novi Fosili | Ja sam za ples | 4. | 92 |
| 1988 | Silver Wings (Srebrna Krila) | Mangup | 6. | 87 |
| 1989 | Riva | Rock me | 1. | 137 |
| 1990 | Tajci | Hajde da ludujemo | 7. | 81 |
| 1991 | Baby Doll | Brazil | 21. | 1 |
| 1992 | Extra Nena | Ljubim te pesmama | 13. | 44 |
Katso tarkemmat tilastot ESCSTATS.COM sivustolta
Keskustele aiheesta foorumilla
Huomioita tilastoihin:
– Keskiarvosijoituksiin on laskettu sijoitukset vuosilta 1957-2012. Semifinaalit ovat huomioitu tilastossa erillisinä kilpailuina mukaan.
– Keskiarvopisteet on laskettu vuosilta 1975-2012. Semifinaalit ovat huomioitu tilastoissa erillisinä kilpailuina mukaan.
– ”Suurimmat pisteet saaneet maat” tarkoittaa kyseenomaisen maan antamia suurimpia keskiarvopisteitä (pisteet per osallistumiskerta) muille maille vuosina 1975-2012.
– ”Suurimmat pisteet antaneet maat” tarkoittaa kyseenomaisen maan saamia suurimpia keskiarvopisteitä (pisteet per osallistumiskerta) muilta mailta vuosina 1975-2012.
