Maailman laitaan: Kroatia

Ensimmäinen osallistumisvuosi: 1993
Osallistumiskerrat: 21
Paras finaalisijoitus: neljäs (1996 ja 1999)
Keskiarvosijoitus: 11,6
Keskiarvopisteet: 64,4
Suurimmat pisteet saaneet maat: Serbia ja Montenegro, Serbia sekä Bosnia ja Hertsegovina
Suurimmat pisteet antaneet maat: Serbia, Serbia ja Montenegro sekä Bosnia ja Hertsegovina


Muutokset myllersivät Euroopan kartalla 1990-luvun alkupuolella, mikä toi uusien tuulien puhallukset samalla myös euroviisuihin. Uusia, vasta itsenäistyneitä maita oli tulossa mukaan ihan tungokseksi asti, joten huonommin menestyneiden maiden täytyi alkaa pitää välivuosia viisukarkeloista, jotta kaikki pystyivät osallistumaan edes joka toinen vuosi. Tätä kohtaloa ei kuitenkaan joutunut koskaan kokemaan Kroatia, joka on yksi harvoista maista, joka ei sitten vuoden 1993 debyyttinsä Putin ”Don’t ever cryn” jälkeen joutunut pakotetusti pitämään yhden yhtä välivuotta huonon viisumenestyksen takia euroviisujen ollessa vielä yksipäiväinen kilpailu.

Toden totta, Kroatian viisuhistorian kulta-aikana 1990-luvulla maan nimi oli tuttu näky jopa kisan kärkiviisikossakin. Vuonna 1996 Maja Blagdanin keinuva valssi ”Sveta ljubav” sijoittui neljänneksi, aivan kuten vuonna 1999 Doris Dragovićin (kuvassa) kohtalokastakin kohtalokkaampi ”Marija Magdalena”. Nämä ovat säilyneet tähän päivään asti Kroatian parhaina sijoituksina. Hyvien menestysten sarjaa täydensi vuoden 1995 kokoonpano Magazin & Lidija, jonka huikeisiin äänialoihin yltänyt ”Nostalgija” sijoittui kuudenneksi, ja olipa Magazinista soolouralle loikannut Danijela ”Neka mi ne svanellaankin” vuonna 1998 viides.

Ysärin taittuessa 2000-luvulle Kroatian huima meno hieman tyyntyi ja ”perustulokseksi” asettui sijoitus välillä 10-12. Severinan (kuvassa) riehakasta ”Moja štiklaa” pidettiin aikanaan jopa kilpailun yhtenä ennakkosuosikkina, mutta hänkin joutui lopulta taipumaan finaalin tuloslistan puolen välin paikkeille. Vuotta myöhemmin kroatialaisilla oli edessä varsinainen shokki, kun Dado Topić ei Dragonfly-ryhmänsä kanssa selviytynytkään Helsingin mammuttisemifinaalista finaaliin, ensimmäistä kertaa koskaan. Tästä alkoikin Kroatian viisuhistorian alamäki – suo, josta maa ei ole vieläkään päässyt nousemaan. Vuosina 2008 ja 2009 Kroatia pääsi kyllä finaaliin, mutta sijoittui kumpanakin vuonna kuitenkin tuloslistan häntäpäähän. Kolmena edellisvuotena Kroatia on luottanut naisenergiaan, mutta Feminnemilta, Daria Kinzeriltä ja Nina Badrićilta on kaikilta semifinaalista jatkoon pääseminen jäänyt vain haaveeksi. Vaikka itsenäiseltä Kroatialta on viisuvoitto vielä jäänyt puuttumaan, voivat kroatialaiset hyvillä mielin omia Jugoslavian ainoan viisuvoiton vuodelta 1989: voittoisa pumppu Riva on nimittäin kotoisin Kroatian Zadarista.

Kroatia itsenäistyi debyyttivuonnaan 1993, mutta maan tv-yhtiö HRT oli järjestänyt viisukarsinnat jo edellisenäkin vuonna. Jos itsenäisyys Jugoslaviasta olisi heltynyt jo vuotta aiemmin, olisi vuoden 1992 Malmön kisoissa Kroatian edustajana nähty viisuistakin tuttu Magazin-yhtye kappaleella ”Aleluja”. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Malmössä viisulavalle nousi mieskuusikko Klapa s mora, joka ei onnistunut tuomaan maalle toivottua menestystä. Sitä seurasikin muutaman vuoden hiljaiseloa euroviisuissa, joka on päättymässä keväällä 2016 kun Kroatia on jälleen mukana viisukarkeloissa.

VUOSI ESITTÄJÄ KAPPALE SIJOITUS PISTEET
1993 Put Don’t ever cry 15. 31
1994 Toni Cetinski Nek’ti bude ljubav sva 16. 27
1995 Magazin & Lidija Nostalgija 6. 91
1996 Maja Blagdan Sveta ljubav 4. 98
1997 E.N.I. Probudi me 17. 24
1998 Danijela Neka mi ne svane 5. 131
1999 Doris Dragovic Maria Magdalena 4. 118
2000 Goran Karan Ostani 9. 70
2001 Vanna Strings of my heart 10. 42
2002 Vesna Pisarovic Everything I want 11. 44
2003 Claudia Vise nisam tvoja 15. 29
2004 Ivan Mikulic Daješ mi krila 9./13. 72/50
2005 Boris Novkovic ft. Lado members Vukovi umiru sami 4./11. 169/115
2006 Severina Moja štikla 13. 56
2007 Dragonfly feat. Dado Topic Vjerujem u ljubav 16./- 54/-
2008 Kraljevi ulice & 75 cents Romanca 4./21. 112/44
2009 Igor Cukrov feat. Andrea Lijepa tena 13./18. 33/45
2010 Feminnem Lako je sve 13./- 33/-
2011 Daria Kinzer Celebrate 15./- 41/-
2012 Nina Badrić Nebo 13./- 39/-
2013 Klapa s mora Mižerja 13./- 38/-

Katso tarkemmat tilastot ESCSTATS.COM sivustolta

Keskustele aiheesta foorumilla

Huomioita tilastoihin:

– Keskiarvosijoituksiin on laskettu sijoitukset vuosilta 1957-2013. Semifinaalit ovat huomioitu tilastossa erillisinä kilpailuina mukaan.

– Keskiarvopisteet on laskettu vuosilta 1975-2013. Semifinaalit ovat huomioitu tilastoissa erillisinä kilpailuina mukaan.

– “Suurimmat pisteet saaneet maat” tarkoittaa kyseenomaisen maan antamia suurimpia keskiarvopisteitä (pisteet per osallistumiskerta) muille maille vuosina 1975-2013.

– “Suurimmat pisteet antaneet maat” tarkoittaa kyseenomaisen maan saamia suurimpia keskiarvopisteitä (pisteet per osallistumiskerta) muilta mailta vuosina 1975-2013.

Tilastot päivitetty 19.7.2013

Teksti päivitetty 24.1.2015