Vuoden 2016 euroviisuviikosta tuli suomalaisittain ainutlaatuisen synkeä. Tiistain semifinaalin aamuna jouduimme kertomaan Riki Sorsan poismenosta ja nyt finaalipäivänä ikävä velvollisuutemme on ilmoittaa Suomen kaikkien aikojen tuotteliaimman euroviisusäveltäjän Lasse Mårtensonin (kuvassa vuonna 1964) kuolemasta. Vuosina 1963-1977 Mårtenson sävelsi Suomen euroviisukarsintoihin 14 sävelmää, joista kaksi pääsi edustamaan Suomea. Vuonna 1964 Mårtenson myös itse esitti sävelmänsä ”Laiskotellen” Kööpenhaminassa ja sijoittui mukavasti seitsemänneksi. Toisen kerran hänen sävelmänsä edusti Suomea vuonna 1967 ja silloin Fredin esittämänä ”Varjoon – Suojaan” oli kahdestoista. Mårtenson muistetaan myös vuoden 1965 euroviisuskandaalista, jossa hänen säveltämänsä kappale ”Iltaisin” voitti Suomen karsinnan, mutta myöhemmin pohjoismainen raati vaihtoi edustuskappaleen.
Lars ”Lasse” Mårtenson syntyi 24.9.1934 Helsingissä musikaaliseen perheeseen. Hänen isänsä oli Sibelius Akatemian urkujensoiton professori Elis Mårtenson ja äitinsä laulunopettaja Eini Mårtenson. Lassen isä vaati pojalle myös kunniallisen ammatin ja niinpä hän kouluttautui 1950-luvulla graafikoksi. Veri veti kuitenkin musiikin pariin ja isän kuoltua se vei koko käden. Lasse oli nuorempana ennenkaikkea jazz-pianisti ja säestäjä, ja ajautui laulajaksi aivan sattumalta. Nuorukainen kavereineen oli tilattu helsinkiläiseen ravintolaan soittamaan ja ravintoloitsija kysyi ”Laulaako trio?”. Lasse oivalsi oitis, että he saavat paremman palkkion, jos kyseessä on solistilla varustettu ryhmä ja niinpä hänestä tuli yhdessä yössä porukan vokalisti. Itse Lasse ei pitänyt itseään kummoisenakaan laulajana.
Vuosina 1956-1963 Lasse toimi Helsingin ja Turun Ruotsalaisen teatterin kapellimestarina, ja sitä kautta kevyempikin musiikki valtasi tilaa hänen arvomaailmassaan. Vuonna 1963 Lasse osallistui Suomen euroviisukarsintoihin Toivo Kärjen säveltämällä kappaleella ”Kaikessa soi blues”, josta tuli hänen ensimmäinen hittilevynsä. Singlen kääntöpuolella oli kappale ”Marraskuu”, joka oli Lassen oma sävellys ja myös yksi saman vuoden euroviisuehdokkaista. Karsinnassa sen tosin esittivät Seija Lampila ja Rauni Pekkala. Koko 1960-luvun loppu oli Lasselle menestyksekästä aikaa niin säveltäjänä kuin laulajanakin. Tunnetuimpina levytyksinä muistetaan mm. ”On ihmeen hyvä tulla kotiin”, ”Rikas mies jos oisin”, ”Mä lähden Stadiin” (duetto Carolan kanssa) ja ”Nousevan auringon talo”. Lasse Mårtenson oli myös Suomen ensimmäisiä ns. albumiartisteja, sillä hänen levytyssessionsa ajateltiin suoraan jo pitkäsoittokokonaisuudeksi. Muiden aikalaisten LP-levyt olivat pääsääntöisesti kokoelmia singlelevytyksistä. Vuonna 1966 julkaistu albumi ”Lasse” on esimerkiksi sellainen.
Pikkuhiljaa laulaminen jäi taka-alalle ja Lasse keskittyi säveltämään musiikkia toisille artisteille sekä tv-sarjoihin ja elokuviin. Euroviisut säilyivät kuitenkin rakkaana paheena ja Lasse osallistui niihin solistinakin vuosina 1971, 1973, 1974, ja 1977. Viimeiseksi jäänyt euroviisuehdokas oli nimeltään ”Kuusitoista hyvää vuotta”, mutta Lasse on kieltänyt sen tarkoittavan niitä nimenomaista kuuttatoista vuotta, jotka Suomi tuohon mennessä oli euroviisuissa mukana ollut. Lasse Mårtensonin tunnetuin sävelmä on kiistatta Åke Lindmanin televisiosarjan ”Myrskyluodon Maija” tunnusmelodia. ”Myrskyluodon Maija” (1976) on tänäkin päivänä Suomen myydyin pianonuotti. Sen lisäksi hän on säveltänyt musiikin ainakin televisiosarjoihin ”Elämänmeno” ja ”Harjunpää” sekä vielä 2000-luvulla elokuvaan ”Lapin kullan kimallus”. Lasse kokeili siipiään myös näyttelijänä ja esiintyi 1970-luvulla suositun musikaalisen tv-sarjan ”Lehtori Musa” nimiroolissa. Yksityiselämästä muistetaan liitto ruotsalaisen euroviisuartistin Siw Malmkvistin kanssa 1960-luvulta.
Lasse Mårtenson oli jazz-muusikko ja siirsi luontevasti jazzahtavan tyylinsä iskelmämusiikkiin, josta tuli hänen tavaramerkkinsä. Samalla se erotti hänet muista tuon ajan iskelmälaulajista edukseen. Kaiken kaikkiaan Lasse Mårtenson oli todellinen viihteen moniottelija: muusikko, laulaja, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, näyttelijä ja estradiviihteen tuottaja. Lisäksi Lasse vielä toimi vuoden 1987 euroviisukarsintojen juontajana. Kaiken tämän lisäksi hän oli vielä intohimoinen purjehtija, kuten vuonna 1988 julkaistu levy ”Kaikki paitsi purjehdus on turhaa” kertoo. Viimeisinä vuosinaan Lasse Mårtenson vetäytyi julkisuudesta ja tänä aamuna hän purjehti pois keskuudestamme 81-vuotiaana vakavan sairauden uuvuttamana.
