Ensimmäinen osallistumisvuosi: 1993
Osallistumiskerrat: 21
Paras finaalisijoitus: seitsemäs (1995 ja 2001)
Keskiarvosijoitus: 13,9
Keskiarvopisteet: 46,8
Suurimmat pisteet saaneet maat: Serbia ja Montenegro, Serbia sekä Kroatia
Suurimmat pisteet antaneet maat: Montenegro, Bosnia ja Hertsegovina sekä Kroatia
Vuonna 1992 tapahtuneen Jugoslavian hajoamisen jälkeen on Eurovisio-taivas saanut kartalleen useita uusia tähtiä. Yksi näistä on Slovenia, joka teki debyyttinsä heti ensimmäisenä mahdollisena osallistumisvuotena 1993. Osallistuminen Millstreetin euroviisuihin ei suinkaan ollut aivan läpihuutojuttu, vaan seitsemän halukkaan osallistujamaan täytyi ennen kisoja käydä läpi pieni karsinta, joka järjestettiin itse asiassa juurikin Slovenian Ljubljanassa. Isäntämaan edustussävelmä, 1X Bandin ”Tih deževen dan”, voitti tuon minikarsinnan, mutta varsinaisissa euroviisuissa tulokseksi jäi varsin vaatimaton 22. sija listan häntäpäässä. Slovenia joutui siten jättämään seuraavat vuoden 1994 Euroviisut väliin. Välivuosi oli pidettävä huonon menestyksen takia myös vuonna 2000, mutta muina vuosina Slovenia on ollut vuosittain mukana. Osallistumiskertoja onkin kertynyt jo mukavat 18.
Slovenia on usein luottanut dramaattisiin ja mahtipontisiin balladeihin, kuten Darja Švajgerin ”Prisluhni mi” (1995), Tanja Ribičin ”Zbudi se” (1997) tai Omar Naberin ”Stop” (2005). Toisaalta maa taitaa myös vauhdikkaammatkin diskohitit, joista draamantaju ei myöskään ole unohtunut, kuten Nuša Derendan (ylempi kuva) ”Energy” (2001), Anžej Dežanin ”Mr Nobody” (2006) tai Quartissimo feat. Martinan ”Love symphony” (2009). Dramatiikasta voi osaltaan ”syyttää” lauluntekijäpariskuntaa Matjaž ja Urša Vlašičia, josta ainakin jommalla kummalla on ollut lusikkansa sopassa viisun säveltämisessä vuosina 1998, 2001, 2005, 2006 ja 2011. Vaihtelua draamankaariin ovat tuoneet mm. transvestiittilentoemännät (Sestre 2002) ja kansanmusiikkirockhybridi (Ansambel Roka Žlindre & Kalamari 2010).
Kovasta yrityksestä huolimatta menestystä Slovenialle ei kuitenkaan juuri ole siunaantunut. Maan parhaat sijoitukset ovat kaksi seitsemättä sijaa, jotka tulivat vuosina 1995 ja 2001 edellä mainittujen Darjan ja Nušan ansioista. Vuoden 2004 semifinaalisysteemin käyttöönoton jälkeen Slovenian kohtalona on ollut jäädä vuosi toisensa jälkeen finaalista ulos. Ainoastaan kaksi kertaa yhdeksän vuoden aikana slovenialainen viisu on nähty myös lauantain finaalissa, vuonna 2007 Alenka Gotarin popooppera ”Cvet z juga”, joka tuli sijalle 15., ja vuonna 2011 Maja Keucin (alempi kuva) ”No one”, joka puolestaan tuli lopulta sijalle 13. Jos semifinaalituloksetkin laskettaisin viisumenestysmittariin mukaan, olisi Majan nimiin kirjattava Slovenian ennätys niinkin korkea kuin kolmas!
| VUOSI | ESITTÄJÄ | KAPPALE | SIJOITUS | PISTEET |
|---|---|---|---|---|
| 1993 | 1 X Band | Tih dezeven dan | 22. | 9 |
| 1994 | – | – | – | – |
| 1995 | Darja Švajger | Prisluhni mi | 7. | 84 |
| 1996 | Regina | Dan najlepsih sanj | 21. | 16 |
| 1997 | Tanja Ribic | Zbudi se | 10. | 60 |
| 1998 | Vili Resnik | Naj bogovi slišijo | 18. | 17 |
| 1999 | Darja Švajger | For a thousand years | 11. | 50 |
| 2000 | – | – | – | – |
| 2001 | Nuša Derenda | Energy | 7. | 70 |
| 2002 | Sestre | Samo ljubezen | 13. | 33 |
| 2003 | Karmen | Nanana | 23. | 7 |
| 2004 | Platin | Stay forever | 21./- | 5/- |
| 2005 | Omar Naber | Stop | 12./- | 69/- |
| 2006 | Anzej Dezan | Mr Nobody | 14./- | 49/- |
| 2007 | Alenka Gotar | Cvet z juga | 7./15. | 140/66 |
| 2008 | Rebeka Dremelj | Vrag naj vzame | 11./- | 36/- |
| 2009 | Quartissimo feat. Martina | Love symphony | 16./- | 14/- |
| 2010 | Ansambel Žlindra & Kalamari | Narodnozabavni rock | 16./- | 6/- |
| 2011 | Maja Keuc | No one | 3./13. | 112/96 |
| 2012 | Eva Boto | Verjamem | 17./- | 31/- |
| 2013 | Hannah | Straight into love | 16./- | 8/- |
| 2014 | Tinkara Kovač | Round and round | 10./25. | 52/9 |
| 2015 | Maraaya | Here for your | 5./14. | 92/39 |
Katso tarkemmat tilastot ESCSTATS.COM sivustolta
Keskustele aiheesta foorumilla
Huomioita tilastoihin:
– Keskiarvosijoituksiin on laskettu sijoitukset vuosilta 1957-2015. Semifinaalit ovat huomioitu tilastossa erillisinä kilpailuina mukaan.
– Keskiarvopisteet on laskettu vuosilta 1975-2015. Semifinaalit ovat huomioitu tilastoissa erillisinä kilpailuina mukaan.
– ”Suurimmat pisteet saaneet maat” tarkoittaa kyseenomaisen maan antamia suurimpia keskiarvopisteitä (pisteet per osallistumiskerta) muille maille vuosina 1975-2015.
– ”Suurimmat pisteet antaneet maat” tarkoittaa kyseenomaisen maan saamia suurimpia keskiarvopisteitä (pisteet per osallistumiskerta) muilta mailta vuosina 1975-2015.
Tilastot päivitetty 12.4.2016
