Malmön euroviisuartistit tarjoilivat sunnuntaina jälleen livemaistiaisia kansalle. London Eurovision Partyn pienelle lavalle nousi kymmenen tämänvuotista viisuilijaa ja muutama hieman vanhempi tuttavuus. Viisukuppila oli mukana seuraamassa Lontoon Sohon täyteen ahdetussa Shadow Lounge -yökerhossa pidettyä konserttia. Illan tunnelma muodostui käsinkosketeltavan tiiviiksi: viisuartistit ja yleisö olivat pienessä tilassa lähes toistensa iholla, välittömässä vuorovaikutuksessa. Mukana menossa oli myös oma Kristamme, joka Team Ding Dongeineen sai yleisön laulamaan riehakkaasti mukana.
Kristan Lontoon-ohjelmaan kuului myös haastattelu ”Marriage Equalityn”, tasa-arvoisen avioliiton kannattajien kanssa. Suomessa kansalaisliikkeeksi muodostuneen Tahdon 2013 -kampanjan tukijana tunnettu Krista vaihtoi ajatuksia aiheesta London Friend -järjestön johtajan Monty Moncrieffin kanssa.
London Eurovision Partyn juonsivat Ison-Britannian vuoden 2000 viisuedustaja Nicki French ja ja BBC:n viisusemifinaalien kommentaattorina tuttu Paddy O’Connell. Nikkin lauluesityksiä kuultiin illan aikana useita ja asukin vaihtui viisuhenkeen muutamia kertoja illan aikana.
Nikki Frenchin esitettyä cover-versionsa Bonnie Tylerin Total Eclipse of the Heartista, lavalle astui monelle vieraammaksi jäänyt viisuveteraani. Vuonna 1961 Isoa-Britanniaa edustaneen The Allisons-duon John ”Allison” Alford viihdytti yleisöä leppoisasti akustisen kitaran säestyksellä. Tämän jälkeen alkoi vuoden 2013 artistien kavalkadi, jonka avasi niin ikään Malmössä ensimmäisenä varsinaisena viisuartistina esiintyvä Itävallan Natália Kelly. Natália yllätti esittämällä oman Shine-viisunsa lisäksi Céline Dionin Ne partez pas sans moin ja Marija Šerifovićin Molitvan.
Natálian jälkeen lavalle astui Romanian Cezar. Virheettömästi korkealta livenäkin laulava oopperalaulaja sai yleisön keskittymään taidokkaaseen laulusuoritukseen. Hän esitti It’s my life -viisunsa ohella myös toisen, klassisemman kappaleen.
Lavalla käväisi myös muutamista viisuista tuttu, BBC:n kommentaattorilegenda Terry Woganin sarkasmista inspiraatiota ammentava Terry Vision -nukke. Mielipiteitä jakava nukke sanaili Nikki Frenchin kanssa, kunnes lavalle päästettiin Maltan laulava lääkäri Gianluca Bezzina. Aurinkoinen Gianluca esitti viisunsa lisäksi toisen kappaleen omasta ohjelmistostaan ja näytti erityisesti nauttivan olostaan lavalla. Maltan jälkeen siirryttiin tunnelmasta toiseen: Suomen vuoro!
Krista esitti ainoastaan viisukappaleensa ja käytti muun lava-aikansa yleisön kanssa juttelemiseen, yleisön laulatukseen ja Ding Dong -walkin demonstroimiseen. Suomalainen media kirjoittaa joka vuosi kliseisesti, että ”edustajamme on herättänyt todella paljon kiinnostusta”. Konkretiaa todistaneena on pakko toistaa sama tänäkin vuonna: juhlijoiden Krista-innostus oli käsinkoskeltavaa. Shadow Loungen yleisö tungeksi lavaa kohti, kiljui ja vihelsi kuorossa, heilui ja huutolauloi mukana. Konsertin tunnelma oli jo aiemmin viihtyisä, mutta Suomen esityksen myötä yleisö sähköistyi ja heräsi eloon. Pienen tilan vuoksi kaksi taustalaulajaa oli jätetty esityksestä pois – loppusuudelman sai tällä kertaa yksi tanssijoista. Raivokkaille aplodeille ei ollut tulla loppua, ja tähän kohtaan olikin sopivasti aikataulutettu hengähdystauko, väliaika.
Väliajan jälkeen sai vuoron toinen ”bailuakti”, Kreikka. Koza Mostra on livenä niin aseistariisuvan mukaansatempaava, että esiintymisestä tuli vahva aavistus: kipuaako Kreikka tänäkin vuonna aivan kärkisijojen tuntumaan? Kreikkalaistunnelmissa jatkoi heti perään vuoden 2007 Kreikan edustaja Sarbel, joka sai jo edellisestä kahdesta esiintyjästä villiintyneen yökerhoyleisön lopullisesti sekoamaan lantionpyörityspainotteisella lavaliikehdinnällään. Uudemman kappaleensa ohella Sarbel esitti viisunsa Yassou Marian peräti kaksi kertaa, näistä jälkimmäisen yleisön joukossa kiertäen.
Ilta jatkui Latvian esityksellä. Here we go -viisunsa lisäksi PeR:n pojat esittivät 1990-luvun hittirenkutusta ”I like to move it, move it”. Taitavaa live-beatboxausta! Poikaenergian jälkeen yleisö sähköistyi jälleen, tällä kertaa kuuntelevaan hiljaisuuteen. Tanskan Emmelie de Forrest esitti Only Teardrops -viisustaan herkän akustisen version ”leirinuotiokitaran” säestyksellä. Hiirenhiljainen sali puhkesi esityksen jälkeen raivoisiin aplodeihin. Seuraavaksi esiintymään nousi vuoden 2011 viisuvoittaja, Azerbaidžanin Nikki Jamal. Ilman duettopartneriaan Eliä liikkeellä ollut Nikki esitti r’n’b -henkistä omaa ohjelmistoaan ja voitokkaan Running Scared -kappaleen. Aika on jalostanut tulkintaa tai ehkä Elin puuttuminen toi Nikin esitykseen uutta puhtia: Running Scared kulki soolona särmikkäämmin kuin aiemmin.
Illan artistiosuuden pääsi päättämään San Marinon Valentina Monetta. Chrisalide-viisun esikatseluvideolta tuttuun punaiseen, liehuvaan huiviin sonnustautunut Valentina aloitti Chrisalide/Volan englanninkielisellä versiolla ja esitti vielä pari jazzahtavaa kappaletta. Vuoden 2012 The Social Network Song -viisua ei nyt kuultu, vaan illan huipennukseksi Valentina esitti vielä kerran Chrisalide/Volan, tällä kertaa italiaksi. Kristan lailla myös Valentina keräsi raivoisat suosionosoitukset, eikä ollut päästä lavalta pois.
Amsterdamin ja Lontoon viisutapahtumien tapaiset ”esikonsertit” vaikuttavat tulleen viisuvuoteen jäädäkseen. Artisteille ne ovat hyviä paikkoja PR-työlle, mediakiinnostuksen mittaamiseen ja luomiseen sekä yleisötuntuman saamiseen. Yleisön näkökulmasta merkittävintä on päästä lähemmäs suosikkiartistia kuin suurella viisuareenalla. Kappaleiden studioversioiden sijaan tarjolla on aitoa esimakua esiintyjän lavakarismasta ja tyylistä. Kiitos Lontoo, kiitos artistit ja Malmö, täältä tullaan!
Tässä vielä tunnelmia Kristan Lontoon-päivästä ennen konserttia:
Keskustele vuoden 2013 viisuista foorumillamme
London Eurovision Partyn viralliset sivut
